- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Keskinäinen testamentti on kahden ihmisen yhdessä tekemä oikeustoimi, jolla määrätään, että toisen heistä kuollessa, saa eloonjäänyt osapuoli pitää koko heidän yhteisen yhteenlasketun omaisuuden. Keskinäinen testamentti on yleisin aviopuolisoiden tekemä testamentti. Keskinäisellä testamentilla aviopuolisot testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Tällöin eloonjäänyt puoliso saa toisen puolison omaisuuden tämän kuoleman jälkeen. Keskinäisen testamentin voivat kuitenkin tehdä myös muut kuin aviopuolisot. Keskinäisen testamentin voivat aivan yhtä hyvin laatia vaikkapa sisarukset tai toisilleen läheiset sukulaiset. Keskinäinen testamentti voi olla omistusoikeustestamentti tai hallinta- eli käyttöoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentilla leski saa omistusoikeuden ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen. Hallintaoikeustestamentilla taas turvataan lesken elinikäinen oikeus hallita omaisuutta. Tällöin omaisuuden omistusoikeus menee perillisille heti ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen. Perillisillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää perintöä lesken eläessä.
Mistä keskinäisessä testamentissa voidaan määrätä?
Keskinäisellä testamentilla voidaan antaa eloonjääneelle puolisolle joko omistus-, hallinta-, tai käyttöoikeus ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen. Kyseisillä testamenttityypeillä tarkoitetaan seuraavaa:
- Omistusoikeustestamentti
Omistusoikeustestamentin nojalla eloonjäänyt puoliso saa täyden omistusoikeuden perimäänsä omaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eloonjäänyt puoliso saa esimerkiksi myydä, vaihtaa tai lahjoittaa saamaansa omaisuutta haluamallaan tavalla taikka asettaa sen pantiksi. Samoin hän voi määrätä perimästään omaisuudesta testamentilla. Oikeuteen testamentata testamentin nojalla saamaansa omaisuutta liittyy kuitenkin tiettyjä rajoituksia, joita käsitellään myöhemmin. Omistusoikeustestamenttiin voidaan myös liittää ehto, jonka mukaan leski saa valita, vastaanottaako hän testamentin kokonaan omistusoikeudella vai osittain hallinta- eli käyttöoikeudella. Tämä lisää perintöverosuunnittelun mahdollisuutta.
Rintaperillisillä on oikeus testamentista huolimatta saada lakiosansa. Lakiosan määrä on puolet normaalista perintöosan määrästä. Tosiasiassa lesken oikeus olla maksamatta tasinkoa, jos hän on varakkaampi kuin puolisonsa, voi estää lakiosan saamisen tai vähentää sitä. Testamentissa on syytä kuitenkin mainita, että leskellä on oikeus suorittaa lakiosa rahana. Omistusoikeustestamentilla leski saa omistusoikeuden kuolleen puolisonsa omaisuuteen. Tällöin leski voi vapaasti myydä tai lahjoittaa omaisuutta.
- Hallintaoikeustestamentti
Hallintaoikeustestamentti antaa eloonjääneelle puolisolle oikeuden hallita ja käyttää perintönä saamaansa omaisuutta loppuelämänsä ajan. Eloonjäänyt puoliso ei kuitenkaan voi luovuttaa hallinnassaan olevaa omaisuutta eteenpäin, joten myös kuolleen puolison perillisten asema on turvattu. Hallintaoikeustestamentilla pystytään siis turvaamaan lesken asema antamalla hänelle oikeus hallita ja käyttää omaisuutta ja toisaalta turvaamaan myös perillisten asema. Leski ei voi määrätä omaisuudesta esimerkiksi myymällä tai lahjoittamalla omaisuutta. Hallintaoikeustestamentilla pystytään turvaamaan sekä lesken että perillisten asema. Leskellä on elinikäinen oikeus hallita ja käyttää omaisuutta, mutta leski ei voi myydä tai lahjoittaa sitä. Näin turvataan perillisten oikeus perintöön lesken kuoleman jälkeen. Perillisillä ei myöskään ole oikeutta käyttää perintöä ennen lesken kuolemaa.
Hallintaoikeustestamentilla on huomattavat verohyödyt. Leski ei joudu maksamaan lainkaan perintöveroa ja perillisten saamasta perinnön arvosta vähennetään leskelle jätetyn hallintaoikeuden arvo. Tällöin myös perillisten perintöveron määrä pienene.
Miten toissijaisia testamentinsaajia koskevat määräykset vaikuttavat keskinäisen testamentin nojalla saatuun omistusoikeuteen?
Omistusoikeustestamentin nojalla saatua määräämisvaltaa rajoittavat testamenttiin otetut toissijaismääräykset, joilla puolisot ovat etukäteen voineet määritellä, miten heiltä jäävä perintö jaetaan eloonjääneen puolison kuollessa. Testamentin sisältäessä tällaisen määräyksen, ei eloonjäänyt puoliso voi määrätä perimästään omaisuudesta testamentilla. Puhutaan siis rajoitetusta omistusoikeustestamentista. Toissijaisia testamentinsaajia koskevia määräyksiä käytetään esimerkiksi silloin, kun keskinäisen testamentin laatijat elävät ns. uusperheessä, eli puolisoilla on lapsia esimerkiksi edellisistä avioliitoista.
Miten rintaperillisten asema vaikuttaa keskinäiseen testamenttiin?
Silloin, kun perittävällä on rintaperillisiä, eli lapsia tai ottolapsia, on heillä aina oikeus vaatia itselleen osaa perinnöstä. Tätä oikeutta ei voida kiertää edes keskinäisellä testamentilla. Tällainen rintaperilliselle laissa turvattu osuus on nimeltään lakiosa ja se on määrältään puolet siitä perintö-osasta, joka perilliselle kuuluisi ilman vanhempansa tekemää keskinäistä testamenttia. Lakiosaa on kuitenkin aina erikseen vaadittava.
Toissijaiset perilliset ja keskinäinen testamentti
Mikäli aviopuolisoilla ei ole rintaperillisiä, eli lapsia tai ottolapsia, perii leski kuolleen puolison jo lain nojalla. Ilman keskinäistä testamenttia leski ei kuitenkaan saa testamentilla määrätä perintönä saamastaan omaisuudesta, sillä lesken kuoleman jälkeen kummankin puolison omaisuus jaetaan heidän sukulaistensa, eli toissijaisten perillisten kesken.
Keskinäisen omistusoikeustestamentin nojalla puolisot saavat täyden määräysvallan yhteiseen omaisuuteen toisen heistä kuollessa. Eloonjäänyt puoliso voi esimerkiksi testamentata koko yhteisen omaisuuden haluamalleen henkilölle. Ilman lesken laatimaa testamenttiakin koko omaisuus jaetaan vain lesken perillisten kesken.
Keskinäinen testamentti perintöverotuksen näkökulmasta
Avio-oikeuden nojalla osituksessa saatu omaisuus eli tasinko on eloonjääneelle puolisolle verovapaata. Keskinäisen omistusoikeustestamentin myötä saamastaan kuolleen puolison osuudesta leski sen sijaan maksaa täyden perintöveron. Myöskään hallintaoikeustestamentin saajan ei tarvitse maksaa perintöveroa, sillä varsinainen omistusoikeus niin sanotusti hyppää lesken yli suoraan kuolleen puolison perillisille tai toissijaiselle testamentinsaajalle. Lisäksi perillinen tai toissijainen testamentinsaaja saa perimästään omaisuudesta verohelpotusta, sillä omaisuus on toisen ihmisen (eloonjääneen puolison) hallinnassa.
Edellä mainituista seikoista johtuen puolisoiden kannattaisikin aina ennen keskinäisen testamentin laatimista pohtia, onko täysi omistusoikeus välttämätön, vai olisiko hallintaoikeustestamentti riittävä. Omistusoikeustestamentin käyttäminen on perusteltua esimerkiksi silloin, kun kyse on nuoresta pariskunnasta. Hallintaoikeustestamentti taas voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun vanhemman avioparin omaisuus kattaa lähinnä heidän asuintalonsa. Tällöin leski saa hallita ja käyttää taloa koko loppuelämänsä ajan, mutta omistusoikeus saadaan siirrettyä esimerkiksi suoraan parin lapsille. Näin voidaan välttää ns. kaksinkertainen perintöverotus.
Yhteenveto
- Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan perinnöstä, eikä sitä voida ohittaa testamentilla.
- Omistusoikeustestamentilla leski saa täyden omistusoikeuden perimäänsä omaisuuteen.
- Hallintaoikeustestamentilla leski saa oikeuden hallita ja käyttää perintönä saamaansa omaisuutta elinikänsä ajan.
- Aviopuolisoilla ilman rintaperillisiä leski perii lain nojalla, mutta ilman keskinäistä testamenttia omaisuus jaetaan toissijaisten perillisten kesken.
- Keskinäisen testamentin verotusnäkökulmasta omistusoikeustestamentti aiheuttaa täyden perintöveron leskelle.
- Hallintaoikeustestamentti voi välttää perintöveron lesken osalta.
Summary in English
- Natural heirs always have a right to their legal share of the inheritance, and it cannot be bypassed by a will.
- With a will of ownership, the surviving spouse obtains full ownership rights to the inherited property.
- With a testament of administration, the surviving spouse gains the right to manage and use the inherited property for their lifetime.
- In the case of married couples without natural heirs, the surviving spouse inherits according to the law, but without a mutual will, the property is divided among secondary heirs.
- From a tax perspective, a testament of ownership in a mutual will incurs full inheritance tax for the surviving spouse.
- A testament of administration can help avoid inheritance tax for the surviving spouse.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Miten avioero vaikuttaa aviopuolisoiden keskinäisen testamentin voimassaoloon?
Mikäli keskinäisen testamentin laatijat ovat aviopuolisoita, ei testamentti ole voimassa avioeron jälkeen.
2. Mitä keskinäisessä testamentissa voidaan määrätä?
Keskinäisessä testamentissa voidaan antaa eloonjääneelle puolisolle täysi omistusoikeus taikka hallintaoikeus, eli oikeus hallita ja käyttää omaisuutta lopun elämänsä ajan.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Testamentin sisältämät toissijaismääräykset voivat rajoittaa omistusoikeutta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa