- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos kiinteistökaupan toisena osapuolena on henkilö, jolle on vajaaaltaisuuden tai toimintakelpoisuuden rajoituksen vuoksi määrätty edunvalvoja, kiinteistökauppaan tarvitaan holhousviranomaisen lupa. Edunvalvojallalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta luovuttaa tai hankkia kiinteää omaisuutta. Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät esimerkiksi vajaavaltaisuuden vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Holhousviranomaisena toimii Digi- ja väestötietovirasto.
Vajaavaltaisena pidetään alaikäistä, eli alle 18-vuotiasta henkilöä. Myös täysi-ikäinen henkilö voidaan tuomioistuimen päätöksellä julistaa vajaavaltaiseksi. Lisäksi henkilön toimikelpoisuutta voidaan tuomioistuimen päätöksellä rajoittaa, mikä merkitsee sitä, että tiettyjä oikeustoimia voidaan pätevästi tehdä vain edunvalvojan toimesta tai edunvalvojan myötävaikutuksella. Vajaavaltaisuudesta ja toimintakelpoisuuden rajoittamisesta on säädetty tarkemmin holhoustoimesta annetussa laissa. Vajaavaltaisella ei ole lähtökohtaisesti oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, ellei kyse ole tavanomaisista tai vähäisistä toimista. Vajaavaltaisen edunvalvojan tulee edustaa vajaavaltaista muissa oikeustoimissa, mutta niidenkin osalta edustusvaltaa on rajoitettu joissain määrin tiettyjen oikeustoimien, kuten kiinteistökaupan, osalta.
Edunvalvojan tulee hakea lupaa kiinteistökauppaan holhousviranomaiselta. Edunvalvoja voi hakea lupaa kiinteistön ostoon tai myyntiin joko ennen kaupan tekemistä tai sen jälkeen. Kiinteistökauppa ei kuitenkaan ole pätevä, ennen kuin holhousviranomaisen lupa oikeustoimelle on saatu. Holhousviranomainen voi myöntää luvan, jos oikeustoimi, johon lupaa haetaan, on päämiehen edun mukainen.
Mikäli edunvalvonnassa olevan henkilön omistama kiinteistö myydään ja lupaa haetaan vasta kaupanteon jälkeen, ostaja ei voi varmuudella luottaa kaupan pysyvyyteen. Jos holhousviranomainen ei jälkeenpäin myönnä lupaa kaupalle, ostajalla on kuitenkin mahdollisuus vahingonkorvaukseen sen vuoksi, että sopimus on jäänyt syntymättä. Vahingonkorvaus on kuitenkin negatiivisen sopimusedun mukainen, eli korvattavaksi tulee vain sopimuksen tekemisestä ja valmistelusta aiheutuneet kustannukset. Saamatta jääneen kiinteistön arvoa ei sen sijaan korvata. Tällaisessa tilanteessa olisi siis ostajan kannalta parempi, että edunvalvoja hakisi luvan kiinteistökaupalle jo ennen kaupan solmimista. Kiinteistön kauppa voi tietyissä tapauksissa pätevöityä myös ilman holhousviranomaisen lupaa. Tämän on katsottu toisinaan olevan mahdollista, mikäli ostaja ei ole peräytynyt kaupasta ja vajaavaltainen myyjä hyväksyy kaupan tultuaan täysivaltaiseksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa