Minilex - Lakipuhelin

Työnantajan velvollisuus seurata työaikaa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Työnantajan on kirjattava jokaisen työntekijän tekemät työtunnit ja niistä maksetut korvaukset (työaikalain 32 §). Velvollisuus koskee myös kuukausipalkkaisia. Kirjanpito on säilytettävä niin kauan kuin työntekijä voi vaatia työaikakorvauksia oikeudessa, ja työntekijällä on oikeus saada pyynnöstä kirjallinen selvitys omista merkinnöistään. Jos kirjanpito puuttuu, työnantajan on vaikea näyttää, mitä on tehty ja maksettu, ja tahallinen tai törkeän huolimaton laiminlyönti työntekijän vahingoksi voi olla rikos.

Työaikakirjanpidon tarkoituksena on osoittaa, etteivät tehdyt työtunnit ylitä laissa säädettyä enimmäistyöaikaa ja että työaikaa koskevia säännöksiä on muutenkin noudatettu. Kirjanpidon avulla voidaan myös osoittaa, että työntekijälle on maksettu tehdystä työstä oikea korvaus. Työajan seuranta kuuluu työnantajalle, jonka on kirjattava erikseen jokaisen työntekijän tekemät työtunnit ja niistä maksetut korvaukset.

Työnantaja voi pitää työaikakirjanpitoa kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kirjataan säännöllisen työajan tunnit sekä erikseen lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit ja kaikista työtunneista maksetut korvaukset. Toisessa vaihtoehdossa kirjataan kaikki työntekijän tekemät työtunnit, myös lisätyötunnit, sekä erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit ja niistä maksetut korotusosat. Näin ollen ainoastaan lisätyötunnit on mahdollista kirjata säännöllisen työajan työtuntien yhteyteen tai niistä erikseen. Lisätyötunnit tarkoittavat sovitun työajan ylittäviä tunteja, jotka eivät kuitenkaan ole ylityötä.

Johtamisluonteisessa työssä kirjanpitoon voidaan merkitä arvioitu lisä-, yli- ja sunnuntaityön määrä kuukaudessa, jos korvausten maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena on sovittu kirjallisesti. Sama koskee joustotyötä tekevää työntekijää, jonka kanssa on tehty vastaava sopimus (38 §). Myös aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia maksettavaksi palkanmaksukausittain erillinen korvaus. Tällaisella työllä tarkoitetaan esimerkiksi työvuorojen vaihtuessa välttämätöntä tietojen vaihtamista. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että aloittamis- ja lopettamistyötä saa teettää ilman työntekijän erikseen antamaa suostumusta. Työtä saa teettää enintään viisi tuntia viikossa (17 §:n 5 momentti). Erillisen korvauksen on vastattava ylityökorvausta. Työaikalain 32 §:n 1 momentin mukaan 38 §:ssä tarkoitetun sopimuksen perusteella työaikakirjanpitoon merkitään arvioitu lisä-, yli- ja sunnuntaityön määrä kuukaudessa. Säännöksen viittaus kattaa sanamuotonsa perusteella myös 38 §:n 3 momentin mukaisen aloittamis- ja lopettamistyötä koskevan korvaussopimuksen. Kirjanpitovelvollisuutta ja työajan enimmäismääriä on kuitenkin edelleen noudatettava (17 §:n 5 momentti, 32 §:n 1 momentti ja 38 §:n 3 momentti).

Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito. Työntekijällä on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen selvitys itseään koskevista työaikakirjanpidon merkinnöistä. Työsuhteen jatkuessa työaikakirjanpitoa on pääsääntöisesti säilytettävä kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. Työaikapankkiin talletettuun vapaaseen ja säästövapaaseen liittyvät erityiset kanneajat voivat kuitenkin vaikuttaa säilytysaikaan. Valtion virkamiesten työaikasaataviin sovelletaan lisäksi erityisiä kanneaikasäännöksiä (32, 40 ja 41 §). Korvaus tarkoittaa yleensä rahamääräistä korvausta eli palkkaa, mutta se voi olla myös vapaa-aikaa.

Työsuojelutarkastaja saattaa vaatia työaikakirjanpitoa nähtäväkseen. Tällöin työnantajan on pystyttävä näyttämään kyseinen asiakirja tarkastajalle. Työaikakirjanpidon laiminlyöminen, virheellinen pitäminen, muuttaminen, kätkeminen tai hävittäminen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita työaikasuojelurikoksesta sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen, jos teko on tehty tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta työntekijän vahingoksi (rikoslain 47 luvun 2 §).
 

Lisätyö vai ylityö?

Ero on tärkeä, koska ylitöistä maksetaan korotettu palkka ja ylityötunnit on pääsääntöisesti kirjattava erikseen. Yleistyöajassa ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Jos työntekijän kanssa on sovittu esimerkiksi 30 tunnin viikkotyöajasta, tunnit 31–40 ovat lisätyötä ja vasta sitä pidempi työ ylityötä, kunhan kahdeksan tunnin vuorokausiraja ei ylity (työaikalain 16 §). Jaksotyössä ja muissa työaikamuodoissa rajat määräytyvät toisin.
 

Joustotyö, työaikapankki ja kuljettajat

Joustotyössä työntekijä päättää itse työaikansa sijoittelusta. Silloin hänen on toimitettava työnantajalle palkanmaksukausittain luettelo tekemistään tunneista niin, että siitä näkyvät viikoittainen työaika ja viikkolepo. Työnantaja kirjaa vain nämä työntekijän ilmoittamat tiedot (32 §:n 2 momentti).

Jos työpaikalla on sovittu työaikapankista, työnantajan on pidettävä kirjaa pankkiin säästetyistä eristä ja siitä, milloin ne on pidetty vapaana (32 §:n 3 momentti).

Moottoriajoneuvon kuljettajalle työnantajan on annettava henkilökohtainen ajopäiväkirja vuorokautisen työajan seuraamista varten. Ajopäiväkirjan sijasta saa käyttää ajopiirturia. Työnantajan on säilytettävä ajopäiväkirjoja vuoden ajan (31 §).
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Työntekijän oikeus saada tiedot

Työntekijä saa pyytää kirjallisen selvityksen paitsi työaikakirjanpidon myös työvuoroluetteloiden häntä koskevista merkinnöistä. Työnantajan on lisäksi pyydettäessä toimitettava jäljennös työaikakirjanpidosta työsuojeluviranomaiselle sekä työntekijää edustavalle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle edustajalle (32 §:n 4 momentti).

Pyyntö kannattaa tehdä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, ja yksilöidä ajanjakso. Jos työnantaja ei vastaa, asiasta voi ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle tai luottamusmiehelle.
 

Kanneaika ja säilytysaika

Työaikakirjanpito on säilytettävä työaikalain mukaisen kanneajan päättymiseen asti (32 §:n 1 momentti). Kanneaika riippuu siitä, jatkuuko työsuhde (40 §):

  • Työsuhteen jatkuessa korvausta on vaadittava oikeudessa kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen syntyi.
  • Työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, tai saatava raukeaa.

Määräaika ei katkea pelkällä vaatimuskirjeellä. Jos työnantaja ei maksa, kanne on nostettava ajoissa. Säästövapaata ja työaikapankkiin talletettua vapaata koskevat kanneajat lasketaan siitä kalenterivuodesta, jonka aikana vapaa olisi pitänyt antaa (40 §:n 2 ja 3 momentti). Jos et ole varma, milloin oma kanneaikasi päättyy, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Esimerkki: Työntekijä teki ylitöitä vuonna 2026, eikä niistä maksettu korvausta. Jos työsuhde jatkuu, hänen on nostettava kanne viimeistään vuoden 2028 lopussa. Jos työsuhde päättyy ennen sitä, kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

 

Työaikakirjanpito ylityöriidassa

Työaikakirjanpito on keskeinen näyttö, kun riidellään tehdyistä tunneista ja ylityökorvauksista. Laissa ei ole erityistä näyttötaakkasääntöä. Jos kirjanpito kuitenkin puuttuu tai on puutteellinen, työnantajan on vaikea osoittaa, mitä on tehty ja maksettu. Silloin työntekijän omat merkinnät voivat painaa paljon. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, riittääkö oma näyttösi ylityökorvausten vaatimiseen.

Työntekijän kannattaa pitää omaa kirjaa tunneistaan päivittäin ja säilyttää työvuorolistat, sähköpostit, viestit, kulunvalvonnan tiedot ja muut merkinnät, joista työaika näkyy. Erityisen tärkeää on näyttää, että ylityö on tehty työnantajan aloitteesta. Lisä- ja ylityö edellyttävät työnantajan aloitetta, ja liukuvassa työajassa ja joustotyössä niistä on sovittava nimenomaisesti (16 §).

Työnantaja voi riidassa väittää esimerkiksi, ettei se pyytänyt ylitöitä, että tunnit on jo korvattu kuukausipalkassa tai vapaana tai että osa vaatimuksesta on raukeamassa kanneajan vuoksi. Siksi oma kirjanpito, työnantajan ohjeet ja aikataulut kannattaa koota jo ennen vaatimuksen esittämistä. Jos haluat juristin laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Valvonta ja rangaistukset

Työsuojeluviranomaiset valvovat työaikalain noudattamista. Työaikasuojelurikoksen lisäksi laissa on erillinen työaikarikkomus. Siitä voidaan tuomita sakkoon esimerkiksi, jos työnantaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo enimmäistyöaikaa, lepoaikoja tai työvuoroluettelon laatimisvelvollisuutta (työaikalain 44 §).

Korkein oikeus käsitteli ratkaisussaan KKO 2021:52 yhtiön työaikakirjanpidon laiminlyöntiä. Yhtiössä oli teetetty kuljetustehtävissä työskennelleillä työntekijöillä huomattavia määriä ylityötä, eikä kuukausipalkkaisten työntekijöiden työaikakirjanpitoa ollut pidetty. Korkein oikeus katsoi, että kirjanpitovelvollisuutta oli laiminlyöty työntekijöiden vahingoksi. Arvioinnissa merkitystä oli sillä, ettei tehtyjä työtunteja voitu selvittää ja että työaikakirjanpidolla suojataan työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja muita oikeuksia. Ratkaisu koski aiempaa työaikalakia (605/1996), mutta sen perusteluja voidaan käyttää myös nykyisen työaikalain aikana arvioitaessa rikoslain 47 luvun 2 §:ssä tarkoitettua työntekijän vahingoksi tapahtunutta työaikakirjanpidon laiminlyöntiä.
 

Esimerkkejä

Esimerkki 1: Myyjä tekee kuukausipalkalla noin 10 tuntia ylitöitä kuukaudessa, mutta työnantaja ei kirjaa niitä. Työsuhteen päätyttyä myyjä vaatii korvausta maksamattomista ylitöistä. Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Koska kirjanpitoa ei ole, ratkaisevaksi voivat tulla myyjän omat merkinnät ja muu näyttö.

Esimerkki 2: Tiiminvetäjän kanssa on sovittu kirjallisesti 300 euron kuukausikorvauksesta lisä- ja ylitöistä. Työnantaja kirjaa arvioidun ylityön määrän kuukausittain, eikä jokaista tuntia tarvitse merkitä erikseen. Jos tiiminvetäjä ei pääasiassa johda ja valvo muiden työtä eikä tee joustotyötä, tällaisesta kuukausikorvauksesta ei saa sopia, ja tunnit on kirjattava normaalisti.

 

Milloin juristista on apua?

Juristista on apua, kun ylityökorvauksista on erimielisyyttä tai kanneaika on lähestymässä. Juristi pyytää työaikakirjanpidon selvityksen kirjallisesti, vertaa sitä työntekijän omiin merkintöihin ja laskee ylityökorvaukset. Hän laatii vaatimuskirjeen ja nostaa tarvittaessa kanteen ennen kuin kahden vuoden aika päättyy. Työnantajaa juristi auttaa järjestämään kirjanpidon, laatimaan kuukausikorvaussopimukset oikein ja arvioimaan riskin, kun työntekijä esittää vaatimuksia.
 

Usein kysyttyä

Koskeeko työaikakirjanpito kuukausipalkkaisia?

Koskee. Kuukausipalkka ei kevennä kirjanpitoa. Kirjaus kevenee vain laissa mainituissa tilanteissa, esimerkiksi kun johtavan tai joustotyötä tekevän työntekijän kanssa on tehty kirjallinen kuukausikorvaussopimus. Silloin lisä-, yli- ja sunnuntaityön määrä merkitään arviona.

Voiko työaikakirjanpidosta sopia toisin?

Kirjanpitovelvollisuus perustuu lakiin, eikä siitä voi vapautua sopimalla. Lain mukaan voidaan sopia vain erillisestä kuukausikorvauksesta, joustotyöstä tai työaikapankista, jolloin kirjanpito tehdään niitä koskevien sääntöjen mukaan.

Kauanko työaikakirjanpito on säilytettävä?

Kanneajan loppuun. Työsuhteen jatkuessa se on kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen syntyi. Työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa päättymisestä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa