Minilex - Lakipuhelin

Osakassopimus ja yhtiöjärjestys

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Osakassopimus ja yhtiöjärjestys muodostavat yhdessä lainsäädännön kanssa verkoston, joka määrittää yhtiön säännöt ja sen toiminnan. Ero näiden instrumenttien välillä on kuin veteen piirretty viiva, sillä osakassopimus ja yhtiöjärjestys voivat olla päällekkäisiä tai limittäisiä. Oleellista on ymmärtää, että ne toimivat eräänlaisessa symbioosissa ja muodostavat menestyksekkään yhtiön selkärangan. Yhtiöjärjestys on jokaiselle osakeyhtiölle pakollinen, kun taas osakassopimuksen laatiminen on vapaaehtoista mutta suositeltavaa.

Osakassopimus tai sen osa voidaan ottaa osaksi yhtiöjärjestystä. Näillä instrumenteilla on kuitenkin tiettyjä varsin merkittäviä eroja, eivätkä kaikki osakassopimusehdot ole päteviä yhtiöjärjestyksen osina. Tapauskohtaisesta arvioinnista riippuu, katsotaanko pätemätön yhtiöjärjestysehto osakkeenomistajien solmimaksi osakassopimukseksi. Sopimusehto saattaa sitoa osakkeenomistajia heidän keskinäisessä suhteessaan, riippuen tapauksen yksityiskohdista.

Osakassopimuksen laadinta voi tulla ajankohtaiseksi erityisesti yhtiötä perustaessa tai silloin, kun yhtiöön tulee uusia osakkeenomistajia. Periaatteessa osakassopimuksen voi kuitenkin solmia milloin vain. Yhtiöjärjestys solmitaan puolestaan aina yhtiön perustamisvaiheessa, sillä koko yhtiön synty ajoittuu yleensä yhtiöjärjestyksen allekirjoittamiseen ja sen rekisteröimiseen kaupparekisteriin. Osakassopimusta ei sen sijaan tarvitse rekisteröidä, ja se voi olla tapauskohtaisesti sitova jopa suullisena. Yhtiöjärjestykselle on myös annettu tietyt vähimmäisehdot lainsäädännössä, kun taas osakassopimus voidaan solmia varsin vapaamuotoisesti.

Merkittävin ero näiden toisiaan täydentävien sopimusten välillä on niiden sitovuus. Yhtiöjärjestys sitoo kaikkia osakkeenomistajia ja muita yhtiöön liitännäisiä ryhmiä, kun taas osakassopimus sitoo vain ja ainoastaan siihen liittyneitä tahoja. Tästä syystä yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen epäselviä määräyksiä myös tulkitaan eri tavalla.

Osakassopimus- ja yhtiöjärjestysmääräysten rikkomisesta aiheutuvissa seuraamuksissa on myös eroja. Yhtiöjärjestyksen vastainen teko ei yleensä sido yhtiötä ja sen vastaisesti menetellyt osakkeenomistaja saattaa joutua luopumaan osakkeistaan. Osakassopimuksen rikkomisella ei sen sijaan ole vaikutusta yhtiön toimintaan, sillä seuraamukset, kuten vahingonkorvaus tai mahdollinen sopimussakko kohdistuvat ainoastaan osakassopimukseen sitoutuneisiin yksityishenkilöihin.

Kaiken kaikkiaan ei tule kuitenkaan ajatella, että osakassopimuksen laatiminen olisi pois rehdiltä ja läpinäkyvältä yhtiön toiminnan kehittämiseltä. Osakassopimuksella voidaan sopia tehokkaasti osakkeenomistajien välisistä suhteista yhtiöjärjestystä tehokkaammin ja joustavammin. Jos osakassopimus ja yhtiöjärjestys on laadittu ajatuksella toisiaan tukien, muodostavat ne menestyksekkään yhtiön kulmakiven.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa