- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osakassopimuksella yhtiön osakkeenomistajat sopivat yhtiön hallinnoinnista ja keskinäisistä suhteistaan. Osakassopimukseen voidaan ottaa yksityiskohtaisempia ehtoja kuin esimerkiksi yhtiöjärjestykseen. Osakassopimus on myös yhtiöstä irrallisempi sopimusinstrumentti sitovuudeltaan, sillä se voidaan sopia jo ennen yhtiön perustamista ja toisaalta päättää ennen yhtiön toiminnan lopettamista. Osakassopimukseen otetaankin toisinaan ehtoja siitä, miten ja missä tilanteissa se voidaan irtisanoa.
Osakassopimuksessa ei kuitenkaan välttämättä ole sovittu sen tarkemmin sen päättämisestä. Luonnollisesti osakassopimuksesta luovutaan, ainakin pääosin, silloin kun yhtiön toiminta lopetetaan tai sopimusosapuolet luovuttavat omistuksensa yhtiöstä. Tästä huolimatta eri osakkeenomistajilla voi olla erilaiset intressit osakeomistuksensa hallinnoimiselle, minkä lisäksi muuttuvat elämäntilanteet voivat laukaista halun irtautua yhtiöstä ja osakassopimuksen ehdoista.
Osakassopimuksessa olisikin tärkeää sopia sen irtisanomisehdoista. Ehtoja luonnostellessa tulisi miettiä, mitkä tilanteet antavat oikeuden sopimuksen irtisanomiseen, kenellä on oikeus irtisanoa sopimus ja miten pitkäksi irtisanomisaika määritellään. Sopimukseen sidotut osakkeenomistajat voivat ajautua riitoihin ilman täsmällisiä ehtoja irtisanomisesta.
Pääsääntöisesti tilanteita, joissa irtisanominen voi tulla kyseeseen, ovat esimerkiksi yhtiön toiminnan päättäminen ja omistusosuuden suuret muutokset, esimerkiksi silloin kun yhtiöön otetaan uusia sijoittajia. Jos muutos olennaisesti vaikuttaa osakassopimuksen edellytyksiin, on mahdollista, että osakkaille syntyy irtisanomisoikeus. Sopimuksen päättäminen irtisanomisella voi olla käytännössä tarpeellista sitoa myös siihen, kun yhtiö listautuu pörssiin, sillä tällöin voi olla tarpeellista esimerkiksi antaa uusia osakkeita markkinoille.
Osakassopimuksen irtisanominen voi johtua myös jonkin sopimusosapuolen sopimusrikkeestä. Sopimuksen irtisanominen voi myös sanktioluonteisuuden lisäksi toimia keinona päästä irti yhtiöstä, kun yksilölliset sopimusvelvoitteet lakkaavat. Täten esimerkiksi osakassopimuksessa osallisena oleva yhtiön työntekijä voi luopua osakassopimuksen velvoitteista työsopimuksen päätyttyä.
Pääsäännön mukaan irtisanomisesta tulisi siis säännellä osakassopimuksessa, jolloin mahdollinen irtisanoutuminen tapahtuu noudattamalla sopimuksen säännöksiä. Kaiken kaikkiaan osakassopimuksen luonnostelussa ei välttämättä käytetä tarpeeksi aikaa sopimuksen päättämisehtojen pohdinnalle. Tämä on ymmärrettävää, sillä yhtiön toiminnan alussa osakkaat eivät välttämättä halua luoda synkkiä pilviä yhteistyön ylle. Toisaalta yhtiön toimintaa käynnistettäessä ei myöskään välttämättä kyetä visualisoimaan kaikkia mahdollisia skenaarioita, joissa osakassopimuksen irtisanominen olisi ajankohtaista. Tästä syystä sopimusehtojen luonnostelussa kannattaa kääntyä kokeneen lakimiehen puoleen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa