Minilex - Lakipuhelin

Verkkopetos

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Yleistä:

Verkkopetokset ovat yleistyneet teknologian ja Internetin kehityksen myötä. Yleensä tekijä antaa uhrille virheellistä, puutteellista tai harhaanjohtavaa tietoa ja tämän perusteella uhri siirtää tekijälle rahaa. Verkkopetoksessa tieto ja raha liikkuvat sähköisessä muodossa. Olennaista on luottamuksen vahvistaminen uhrin ja tekijän välille, jotta erehdyttäminen voi onnistua.

Verkkopetoksia voi esiintyä liittyen online-shoppaukseen ja verkkohuutokauppoihin.

Yleistä on, että tavara jätetään toimittamatta, vaikka se on ostettu ja maksettu, tai annetaan virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja kaupan kohteesta taikka ei makseta kauppahintaa tilatuista ja toimitetuista tuotteista.

Vahingot voivat vaihdella pienistä summista huomattaviin määriin. Yleensä yksityishenkilöt menettävät kymmenistä satoja euroja. Kun taas jotkut rikoksentekijät voivat tehdä pitkäaikaisen petoksen vaatimalla suuria määriä rahaa.

Verkkopetos rangaistaan joko petoksen tai maksuvälinepetosta koskevien säännösten perusteella. Rangaistus on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.

Petoksesta tuomitaan se, joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä.

Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa.

Yritys on rangaistava.

Petoksessa tulee täyttyä kaikki seuraavat tekijät: joku erehdyttää toista tai käyttää hyväksi tätä erehdystä, seuraamuksena on erehdyttämisestä aiheutuva erehdys, jonka seurauksena on tehty määrämistoimi ja siitä tulee aiheutua taloudellinen vahinko, teolla tulee tavoitella taloudellista hyötyä ja hyödyn tulee olla oikeudeton.

Verkkopetoksen muodot:

Verkkopetoksen muotoja ovat myös ns. ennakkomaksupetos, jossa rikoksen uhri erehdytetään suorittamaan maksuja vastineeksi myöhemmin saatavista suurista taloudellisista eduista. Varmasti meistä moni on saanut sähköpostiviestin missä luvataan miljoonien perintö tai lottovoitto, joka edustaa ennakkomaksupetosta. Myös ns. romanssipetokset ovat yleisiä, jolloin viestittely kestää kauan, jopa vuosia. Tämä johtaa siihen, että huijattu luulee olevansa parisuhteessa huijarin kanssa ja rupeaa lähettämään rahaa auttaakseen huijaria tämän keksimissä vaikeuksissa. Muita petoksen muotoja ovat ystävän auttaminen sepitetyssä hätätilanteessa taikka luonnonkatastrofin tai sodan uhrien auttaminen.

Yleensä petos kohdistuu yksityishenkilöihin, mutta yksi yleistyvä petoksen tyyppi on ns. toimitusjohtajapetos, jossa yrityksen työntekijä erehdytetään suorittamaan maksu rikollisten hallitsemalle tilille. Erehdyttäminen suoritetaan lähettämällä väärennetty sähköpostiviesti yrityksen toimitusjohtajan tai muun esimiehen nimissä. Tällainen huijaus vaatii suunnitelmallisuutta ja tiedon hankintaa.

Maksuvälinepetos:

Maksuvälineisiin liittyvät petokset ovat lisääntyneet huimassa määrin.  Maksuvälinepetoksessa tekijä hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä,

1) käyttää maksuvälinettä ilman sen laillisen haltijan lupaa, lupaan perustuvan oikeutensa ylittäen tai muuten ilman laillista oikeutta tai

2) luovuttaa maksuvälineen tai maksuvälinelomakkeen toiselle saattaakseen sen ilman laillista oikeutta käytettäväksi,

Maksuvälinepetoksesta tuomitaan myös se, joka tilin katteen tai sovitun enimmäisluottorajan ylittäen väärinkäyttää 1 momentissa tarkoitettua maksuvälinettä ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa, jollei hänellä maksuvälinettä käyttäessään ollut aikomus viipymättä korvata vahinko.

Eli hankitaan maksuvälineeseen liittyvä tieto ja sitten tiedot muutetaan rahaksi.

Maksuväline voi olla myös tallenne eli tietovälineelle kiinnitetty data. Tähän luetaan mm.verkkopankkien käyttäjätunnukset ja salasanat sekä luotto –ja maksukorttien numeroiden käyttäminen luvattomasti.

Maksuvälinepetoksessa edellytetään tahallisuutta ja, että toimesta saadaan hyötyä, mutta tekijän tai jonkun muun ei kuitenkaan tarvitse saada taloudellista hyötyä, jotta se olisi rangaistavaa.

Muuta:

Uhrin kannattaa tehdä rikosilmoitus, jolloin verkkopetos tulee poliisin tietoon. Vaikka nettipetokset saadaan pääosin selvitettyä valitettavasti ei rahoja saada usein takaisin.

Verkkopetoksen uhri ei saa korvausta valtion varoista, sillä lähtökohtaisesti korvataan vain henkilövahinkoja. Henkilövahingoiksi luetaan ruumiinvamma, sairaus tai psyykkinen häiriö. Henkilövahinkoon liittymättömästä esinevahingosta sekä taloudellisesta vahingosta voidaan maksaa korvausta vain erityisten edellytysten täyttyessä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]