- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vesivahingosta vakuutusyhtiöltä erehdyttämällä saatu oikeudeton korvaus on petos. Vesivahinko voi aiheutua esimerkiksi jonkin laitteen äkillisestä rikkoutumisesta tai rakenteiden huonosta kunnosta. Rikoslaissa vakuutuspetoksella tarkoitetaan vain palovakuutetun omaisuuden sytyttämistä tuleen oikeudettoman vakuutuskorvauksen hankkimiseksi. Puhekielessä vakuutuspetoksella tarkoitetaan kuitenkin yleensä mitä tahansa tekoa, jolla yritetään hankkia oikeudeton vakuutuskorvaus. Tässä artikkelissa käytetään puhekielistä versiota.
Vesivahingosta oikeudetonta vakuutuskorvausta hakeva, saattaa esimerkiksi aiheuttaa vahingon itse, liioitella vahingon määrää tai väittää olleensa kotona pyykkikoneen hajottua, vaikka olisi todellisuudessa ollut muualla. Vesivahingossa huolimattomuuteen lukeutuu myös vesiliitäntöjen pitäminen auki muulloin kuin vettä käyttävän koneen käydessä. Tekotapa voi vaihdella, mutta olennaista ja yhtäläistä petoksissa on tekijän oikeudeton taloudellinen etu tai aiheutettu vahinko. Omalla huolimattomuudella aiheutetussa vesivahingossa rahallinen korvausmärää on todennäköisesti pienempi. Todellisten tapahtumien salaaminen on petos vakuutusyhtiötä kohtaan.
Vakuutusyhtiö saattaa korvata vesivahingot. Tavalliset kotivakuutukset korvaavat yleensä äkilliset vesivahingot, mutta pitkän aikajakson aikana kehittyneisiin vahinkoihin tarvitsee yleensä laajemman vakuutuksen eikä sekään välttämättä korvaa vahinkoja. Vakuutuksen ehdoista näkee, mitkä korvaukset kuuluvat vakuutuksen piiriin. Vakuutuksissa on yleensä myös suojeluohjeet, joita tulee noudattaa tai vahinkoa ei välttämättä korvata ollenkaan tai korvauksen määrää voidaan alentaa. Yleinen suojeluohje on, ettei esimerkiksi pyykkikonetta saa jättää valvomatta päälle asuntoon.
Vakuutusyhtiöiltä oikeudettoman vakuutuskorvauksen hankkiminen tai hankkimisen yrittäminen vesivahingosta rangaistaan petoksena. Petoksesta rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Törkeästä tekomuodosta rangaistus on vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen ja lievästä sakkoa. Myös yrityksestä rangaistaan.
Kenellä on korvausvastuu?
Pääsääntöisesti se, joka huolimattomuuttaan tai tahallisesti aiheuttaa vahingon, joutuu korvausvastuuseen. Mikäli vesivahinko ei ole seurausta asukkaan omasta huolimattomuudesta, ei hänellä ole tällöin korvausvastuuta. Taloyhtiön kiinteistövakuutus on vastuussa talon rakenteisiin aiheutuneista kuluista. Asukkaan oman kotivakuutuksen piiriin kuuluvat kuitenkin vesivahingon aiheuttamat asukkaan omaisuuteen kohdistuneet vahingot. Jos kysymyksessä on yksityishenkilön hankkima uusi laite, joka on aiheuttanut vesivahingon, korvauksia on mahdollista hakea tuotevastuulakiin vedoten koneen myyjältä, valmistajalta tai maahantuojalta.
Se, joka on tahallisesti aiheuttanut vesivahingon syyllistyy petokseen täyttäessään vakuutusyhtiön korvaushakemusta. Tilanne voi olla myös se, että ainoastaan aiheutetaan toiselle vahinkoa. Hyötymistarkoituksen ei tarvitse olla tilanteessa läsnä. Vaikka petosta ei etukäteen suunniteltaisi, vaan oma huolimattomuus johtaisi vesivahingon syntymiseen, on väärin perustein saadut korvaukset petos. Salaamalla tapahtumaan oikeasti vaikuttaneita seikkoja, kuten huolimattomuutta, saadaan usein suurempi korvaus.
Vakuutusyhtiöstä riippuen korvaus voi tulla kyseeseen myös niin sanottuna kertakorvauksena. Kertakorvauksessa sovitaan tietystä summasta, joka maksetaan asiakkaalle. Ajatellaan esimerkkitilannetta, jossa henkilön asuinhuoneiston lattia on vaurioitunut vesivahingon johdosta ja hänelle myönnetään oikeutettu kertakorvaus. Tässä sillä, että vakuutuksenottaja saa hoidettua vesivahingon kustannukset alhaisemmilla kuluilla, ei ole merkitystä. Se ei silloin täytä petoksen tunnusmerkkejä.
Myötävaikutus vai vakuutuspetos
Tavallisesti myötävaikutus vahingonkärsijän puolelta on vahingonrajoittamistoimenpiteiden laiminlyönti. Vesivahingossa vahinkoa kärsineen tulee vahingonrajoittamiseksi ryhtyä heti vesivahingon ilmettyä erinäisiin kuivatustoimenpiteisiin, jottei vesivahinko ehdi laajentua ja aiheuttaa laajempia kosteusvaurioita. Vakuutuspetoksessa vakuutuksenottaja tai vakuutettu kuitenkin tahallisesti pyrkii toiminnallaan saamaan vakuutuskorvauksen. Myötävaikutuksessa vahingonkärsijä ei ole ryhtynyt vahingonrajoittamistoimenpiteisiin, mutta hän ei ole itse toiminnallaan aiheuttanut vahinkoa.
Vesivahinkoon perustuvassa vakuutuspetoksessa, kuten muissakin vakuutuspetoksissa, tulee olla riittävää näyttöä vakuuutuksenottajan tahallisuudesta ja teon aiheuttamisesta.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Myötävaikutus ei ole vakuutuspetos.
Varoitukset
- Pelkkä yritys oikeudettoman korvauksen hankkimiseen vesivahingosta on rangaistavaa.
- Todellisten tapahtumien salaaminen voi syyllistää petokseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa