- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Petoksessa aiheutetaan taloudellista vahinkoa siten, että toinen henkilö saadaan tekemään tai jättämään tekemättä jotakin aiheutuneen erehdyksen perusteella. Petoksen tarkoituksena on hankkia itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä. Nettikaupassa kyseessä voi olla petos riippumatta siitä, onko kyseessä kahden yksityishenkilön vai kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välinen kauppa. Verkkokaupassa myyjä voi esimerkiksi kertoa myymillään esineillä olevan ominaisuuksia, joita niillä ei tosiasiassa ole. Myyjän on oltava menettelystään tietoinen eli teon on oltava tahallista, jotta kyse olisi rikoksena rangaistavasta petoksesta.
Petoksesta voidaan tuomita rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kahdeksi vuodeksi. Myös petoksen yritys on rangaistava.
Internet ja yleinen teknologian kehitys ovat avanneet rikollisille yhä laajemman määrän mahdollisuuksia ja petokset nettikaupoissa ovat sen myötä yleistyneet. Internetissä onkin helppo tavoittaa suuri määrä ihmisiä kustannustehokkaasti ja vaivattomasti. Lainsäädännön mukaan verkkokaupassa on kyse etäkaupasta. Etämyynnissä sovelletaan kuluttajansuojalakia, mutta ei kuitenkaan kahden yksityishenkilön välisissä kaupoissa.
Nettikauppapetokseen voivat viitata epäilyttävän edullinen tarjous ja painostus kaupan nopeaan tekemiseen. Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä, se ei sitä todennäköisesti ole. Etenkin ulkomaisissa nettikaupoissa tapahtuvia petoksia voi olla hankalaa selvitellä. Suomen poliisin toimivaltuudet ovat rajattu valtion rajojen sisäpuolelle. On myös hyvä muistaa, että kuluttajansuoja ei koske kahden yksityishenkilön välisiä sopimuksia eikä kauppapaikan pitäjäkään ole vastuussa nettisivustolla tehdyistä yksityishenkilöiden välisistä kaupoista. Yksityishenkilöiden välisiä sopimuksia suojaa kauppalaki.
Rooma I asetuksen mukaan ulkomaista nettikauppaa sitoo kuitenkin Suomen laki, kun markkinointi tapahtuu suomen kielellä.
Tyypillisessä tilanteessa tuote tai palvelu on maksettu etukäteen ja se jääkin myyjän toimesta toimittamatta. Kun kyseinen tuote tai palvelu ei tule toimitetuksi ja se on maksettu luottokortilla, voi rahojen takaisinsaamista vaatia luottokorttiyhtiöltä. Luottokorttiyhtiö on pääsääntöisesti vastuussa myyjän aiheuttamista kuluista kuluttajansuojalain nojalla.
Myös myyjän tapa esittää tietoja myymistään tavaroista tai palveluista voi olla erehdyttävä, vaikka kaupan osapuoli ei nimenomaisesti väittäisi jotakin kaupan kannalta olennaista. Jos esimerkiksi tavarasta tehdään myynti-ilmoitus, myyjä ilmaisee ”rivien välistä” myös omistavansa kaupan kohteen.
Myös puolitotuuksien esittäminen myytävästä esineestä saattaa merkitä petosta. Kyseessä on kuitenkin oltava sellainen seikka, joka ei kuulu tavallisen ja yleisluontoisen kehumisen piiriin ja on riittävän yksilöityä. Tällöin myyntikohteesta esimerkiksi kerrotaan täsmällisesti vain sen edulliset puolet, mutta epäedulliset salataan tietoisesti. Tällaisessa pettämisessä nettikauppa voi erehdyttää mainonnan avulla. Lähtökohtaisesti myyjällä on vastuu markkinoinnistaan. Myöskin verkkosivustojen toteuttajat ovat vastuussa, mikäli heillä on tieto virheellisistä tiedoista. Näissä tapauksissa tahallisuusarviointi saa huomiota.
Ostajan petokseksi katsottava erehdyttäminen voi koskea esimerkiksi tämän maksukykyä tai halua suorittaa sovittu kauppahinta. Tällöin tavaraa tai palvelua ostetaan nettikaupasta esimerkiksi velaksi ilman, että ostajalla olisi tosiasiassa aikomusta maksaa sovittua hintaa. Ostajan aikomusta arvioidaan kaupanteon hetkellä. Mikäli ostaja on maksukyvytön vasta myöhemmin, ei kyse yleensä ole tietoisesti toteutetusta petoksesta. Ostajan tai tilaajan erehdyttämä henkilö voi olla myös eri taho kuin itse vahinkoa kärsinyt.
Esimerkkitapauksena voidaan tarkastella Helsingin hovioikeudessa 2.02.2015 annettua päätöstä, jossa vastaaja oli erehdyttänyt kolmea eri ulkomaista verkkokauppaa käyttämällä hyväksi asianomistajan luottokorttia tilatessaan itselleen tavaraa. Hän oli onnistunut toiminnallaan tilaamaan tuotteita 500 euron edestä. Muut tilaukset yhteisarvoltaan 1 500 euroa eivät olleet onnistuneet. Vaikka todellinen vahinko ei ollut erityisen suurta, ei toisen henkilön luottokortin käyttämistä pidetty lievänä tekona ja vastaaja syyllistyi petokseen sakkorangaistus seuraamuksenaan.
Myös väärien henkilötietojen antaminen nettikauppaa tehtäessä voi merkitä petosta. Tällöin edellytetään, että menettelyllä on esimerkiksi saatu ostettua tavaraa luotolla, jos ostaja ei oikeilla henkilötiedoillaan saisi luottoa.
Toisen virheellisen käsityksen käyttäminen nettikaupassa voi kuulua rangaistavan petoksen tunnusmerkistöön, vaikka kaupan osapuoli ei olisi aktiivisin toimin saanut aikaan väärinymmärrystä. Tällöin voidaan puhua kaupan osapuolten tiedonantovelvollisuudesta: osapuoli ei ainoastaan saa jättää kauppakumppania väärään käsitykseen, vaan virheelliset tiedot on tarvittaessa oikaistava.
Kuluttajan ja myyjän välille syntyy molempia osapuolia sitova sopimussuhde, kun kuluttaja on hyväksynyt hinnan verkkokaupassa. Sopimusrikkomuksen täyttäessä petoksen tunnusmerkistön, siitä voi tehdä rikosilmoituksen. Kyse voi helposti olla myös pelkästä riita-asiasta, jolloin rikosoikeudellinen vastuu ei tule kysymykseen. Petos tulee todistaa tahalliseksi. Kannattaakin kääntyä lakimiehen puoleen, mikäli on epävarma petoksen täyttymisestä.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Kuluttajansuojalaki tulee sovellettavaksi nettikaupassa vain kun on kyse kuluttajakaupasta.
- Ulkomaisten nettikauppapetosten selvittely voi olla hankalaa.
Varoitukset
- Myytävän kohteen merkittävien ja vaikutuksellisten seikkojen tietoinen salaaminen voi olla petos.
- Kun ostaja on maksukyvytön tilatessaan tuotteita tai palveluja, tulee petos kyseeseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa