Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja petos

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Petosrikoksissa on kyse toisen erehdyttämisestä tai erehdyksen hyväksikäyttämisestä siten, että rikoksen uhrille syntyy taloudellista vahinkoa. Kyse on tekijän vilpillisestä ja epärehellisestä toiminnasta. Rikoslaissa petos on säädetty rangaistavaksi teoksi.

Petoksesta rangaistaan sitä, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Petoksesta tuomitaan myös se, joka dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa.

Petoksen tunnusmerkit ja tyypilliset tilanteet

Erehdyttämispetoksessa on kyse siitä, kun rikoksentekijä erehdyttää toisen tekoon tai suoritukseen, jota tämä ei olisi muuten tehnyt. Kyse voi olla myös siitä, että erehdyksen vuoksi jätetään tekemättä jotain, jota muuten olisi normaalioloissa tehty. Teosta voidaan erotella viisi tunnusmerkkiä: erehdyttäminen tai erehdyksen hyväksikäyttäminen, toiselle siitä aiheutuva tosiasiallinen erehdys, joka johtaa määräämistoimeen tai suoritukseen, josta aiheutuu vahinkoa. Petoksen tunnusmerkin täyttyminen edellyttää sitä, että petos tehdään hyötymistarkoituksessa tai vahingoittamistarkoituksessa. Petoksella aiheutetun vahingon tulee olla taloudellista.

Erehdyttäminen on esimerkiksi kaupan kohteen ominaisuuksia koskevien virheellisten tietojen esittäminen ostajalle. Kyseessä on oltava täsmällisestä tiedosta, kuten auton ikää tai ajettua kilometrimäärää koskeva tieto, jotta petos voi täyttyä. Lievä kaupallinen ylikehuminen ei yleensä täytä petoksen tunnusmerkistöä. Erehdyttäminen voi koskea myös omistusoikeutta. Erehdyksen hyödyksi käyttämisestä on kyse esimerkiksi silloin, kun kaupanteossa ostaja selvästi myyjän havaiten erehtyy myyntikohteen ominaisuudesta, jolla on merkitystä kaupassa. Myyjällä on erityisesti kuluttajakaupoissa velvollisuus kertoa kaupan kohteen laadusta ostajalle.

Petosrikos voi täyttyä lukemattomilla eri tavoilla. Tilauspetoksissa petos täyttyy, kun tavaroita ostetaan velaksi ilman aikomustakaan maksaa koko kauppahintaa. Luottopetoksissa kyse on usein siitä, että lainanantaja, kuten pankki, erehdytetään myöntämään luottoa antamalla virheellisiä tietoja maksukyvystä tai vakuuksien arvosta. Myös käyttötarkoituksen, jota varten lainaa haetaan, vilpillinen ilmoittaminen voi täyttää petoksen tunnusmerkit. Lainanhakija voi esimerkiksi ilmoittaa hakevansa lainaa elinkeinonharjoittamista varten, mutta tosiasiassa aikoo rahoittaa saamallaan lainalla ylellistä elämäänsä. Kyse on tällöin petoksesta.

Petos tulee kyseeseen myös silloin, kun erehdytetään viranomaisia tekemään taloudellisesti suosiva tai vahingoittava päätös. Kyse voi olla esimerkiksi virheellisten tietojen antamisesta elantomenoista toimeentulotukihakemuksen yhteydessä tai rikoksen johdosta vahingoittuneen omaisuuden arvon liioittelemista. Katteettomat lupaukset voivat olla petoksina rangaistavia, esimerkiksi tyypilliset nettihuijaukset miljoonaperinnöstä, joissa uhri pyritään rahoittamaan ”perinnön käsittelymaksuja”.

Petokseen voi syyllistyä antamalla virheellisiä tietoja itsestään, jos sillä tavoitellaan taloudellista hyötyä. Esimerkkeinä voi mainita oman ammatillisen tai koulutuksellisen pätevyyden liioitteleminen työnhaussa ja väärennetyn opiskelijakortin esittämisen junamatkalla opiskelija-alennuksen saamisen vuoksi. Kenties tyypillisin petoksen tekomuoto on virheellisen vahinkoilmoituksen tekeminen vakuutusyhtiölle, jolle pyritään saamaan oikeudeton tai oikeudettoman suuri korvaus.

Onko erehtyneen omalla myötävaikutuksella merkitystä?

Jos erehdytetty henkilö olisi voinut välttää erehdyksensä ja siitä aiheutuneen vahingon syntymisen käyttämällä normaalia huolellisuutta, onko erehdyksen hyväksikäyttäjä syyllistynyt petokseen? Vastaus kysymykseen on pitkälti riippuvainen tilanteesta, jossa erehtyminen sattui. Jos esimerkiksi kaupantekotilanteessa ostajalle on annettu mahdollisuus tarkistaa tavara, ei myyjä syyllisty petokseen, jos ostaja ei käytä tätä mahdollisuutta hyväkseen ja tavarasta kaupanteon jälkeen paljastuu virhe, joka olisi ollut havaittavissa tarkastuksen yhteydessä. Tarkastamisvelvollisuus koskee lähinnä kohteen ulkoisia piirteitä, eikä se ulotu sellaisten ominaisuuksien tarkistamiseen, jotka edellyttäisivät teknisiä tai tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostajan selonottovelvollisuus riippuu kaupan kohteesta: mitä arvokkaampi on kaupan kohde, sitä pidemmälle meneviä toimia kaupan kohteen tarkistamiseksi voidaan edellyttää. Valheellista tietoa myyjä ei kuitenkaan saa antaa ostajalle missään tilanteessa.

Merkitystä ei ole sillä, jos erehtyminen on aiheutunut erityisestä herkkäuskoisuudesta. Olennaista on, onko esimerkiksi kaupanteon osapuoli erehtynyt sitoutuessaan kauppaan. Myyjä ei voi käyttää hyväkseen ostajan erityistä herkkäuskoisuutta. Esimerkkinä voidaan mainita tyypilliset sähköpostihuijaukset, joissa luvataan miljoonaperintö, jos rikoksen uhri rahoittaa perinnön lähettämisestä koituvat kustannukset etukäteen. Yleisen käsityksen mukaan kyse on aina huijauksesta, mutta jos joku kyseiseen huijaukseen lankeaa, on kyse petoksesta tai vakavimmissa tapauksissa törkeästä petoksesta.

Tietojenkäsittelypetos

Tietojenkäsittelypetoksessa ei erehdytetä ketään ihmistä, kuten petoksessa yleensä. Kyse on tällöin tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristämisestä, josta aiheutuu taloudellista vahinkoa tai hankitaan oikeudetonta taloudellista hyötyä. Tietojenkäsittelypetoksessa huijataan tietojenkäsittelyjärjestelmää, jotta tietojenkäsittelyn lopputulos vääristyy. Laissa mainittuja tekomuotoja ovat datan syöttäminen, muuttaminen, tuhoaminen ja poistaminen mainitun seurauksen aikaansaamiseksi.

Petoksesta rangaistaan vain tahallisena tekona

Jotta kyse olisi rangaistavasta petoksesta, tulee teon olla kokonaisuudessaan tahallinen. Erehdyttämisen tai erehdyksen hyväksikäytön tulee olla tahallista, samoin kuin taloudellisen vahingon aiheuttamisen tai oikeudettoman taloudellisen edun hankkimisen. Rikoksentekijän on miellettävä, että uhri on erehtynyt. Teko ei ole tahallinen silloin, kun tekijä ei ole erehdyttänyt toista tahallaan. Näin on esimerkiksi kaupanteossa silloin, kun tuotteessa on piilevä virhe, josta myyjäkään ei ole voinut olla tietoinen.

Tahallisuusvaatimuksen tulee täyttyä teon hetkellä. Jos jälkeenpäin havaitaan, että kaikki annetut tiedot eivät olleetkaan tosia, ei kyse ole petoksesta. Tilanne voi olla tällainen edellisessä kappaleessa mainitussa tuotteen virheellisyyttä koskevassa esimerkissä. Toinen esimerkki voisi olla se, että pankista elinkeinotoimintaa varten vakaassa tarkoituksessa lainaa hakenut käyttääkin osan lainarahoista muuhun kuin elinkeinotoimintaan, johtuen lainansaamisen jälkeisistä tapahtumista.

Myös petoksen yritys on rangaistava. Yritys täyttyy, kun erehdyttämistoimeen on ryhdytty.

Rangaistusseuraamus

Petoksesta voidaan tuomita sakkorangaistus tai vankeuteen. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kaksi vuotta, joka voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana. Lisäksi rikoksentekijä voidaan tuomita menettämään rikoksellaan saama hyöty ja korvaamaan rikoksen uhrille aiheutuneet vahingot.

Vinkit

- Petoksen tunnusmerkistö voi täyttyä hyvin erilaisten tekojen yhteydessä

- Jos elinkeinonharjoittaja mainoksella erehdyttää mahdollisia asiakkaita harhaanjohtavilla tiedoilla, kyse on yleensä kuluttajansuojarikkomuksesta

Varoitukset

- Yleisin petosrikos on väärien tietojen antaminen vakuutusyhtiölle

- Petoksen täyttyminen ei aina edellytä taloudellisen vahingon aiheutumista, vaan riittävää voi olla välitön ja todellinen taloudellisen vahingon vaara

 

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa