- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Petos on kielletty Suomen rikoslaissa, ja sen uhrilla on oikeuksia, jotka liittyvät muun muassa asian käsittelyyn tuomioistuimessa, sekä vahingonkorvaukseen. Rikosasioissa rikoksen uhria kutsutaan myös asianomistajaksi. Lainsäädännöllä suojataan petoksen uhrin oikeuksia.
Petoksen uhrin tulee aina ilmoittaa rikoksesta poliisille, joka voi suorittaa asiasta esitutkinnan mahdollista oikeudenkäyntiä, sovittelua sekä vahingonkorvausta varten. Asianomistajarikoksiksi kutsutaan rikoksia, jotka poliisi tutkii ainoastaan silloin, jos rikoksen uhri vaatii tutkintaa ja rangaistusta. Petoksen muodoista ainoastaan lievä petos on asianomistajarikos. Rikoksen uhrilla on näissä tapauksissa oikeus päättää, tutkiiko poliisi rikoksen, sekä oikeus päättää, nostaako ja ajaako virallinen syyttäjä syytettä rikoksen tekijää vastaan. Muissa petoksen muodoissa kuin lievässä petoksessa virallisella poliisilla on oikeus tutkia ja syyttäjällä on oikeus nostaa ja ajaa syytettä epäiltyä vastaan. Jos näissä tilanteissa poliisi tai syyttäjä ei kuitenkaan jatka esitutkintaa tai syyttäjä ei jostain syystä nosta tai jatka syytteen ajamista, voi uhri niin kutsutun toissijaisen syyteoikeuden ansiosta jatkaa syytteen ajamista oma-aloitteisesti esimerkiksi oikeusavustajan välityksellä. Kun uhri ajaa syytettä itse, on hänellä myös oikeus vaatia menettämisseuraamusta rikoksesta tuomitulle tietyin perustein, joista voit kysyä lisää lakimieheltä.
1.12.2016 voimaan tullut laki rikosuhrimaksusta määrää rikoksen tekijälle rikosuhrimaksun, kun tekijä on tuomittu rikoksesta, josta voi saada vankeutta. Kun tekijä on täysi-ikäinen, on hän velvollinen kyseiseen maksuun uhrille. Rikosuhrimaksu ei ole harkinnasta riippuvainen ja siihen ovat velvollisia myös oikeushenkilöt, kuten yritykset.
Rikoksen uhrien oikeuksia on parannettu lainsäädäntömuutoksilla maaliskuussa 2016. Muutoksilla pantiin täytäntöön Euroopan unionin uhridirektiivi. Lainsäädäntömuutoksen ansiosta uhrille tulee esimerkiksi ilmoittaa tuen ja suojelun mahdollisuuksista ja poliisilla on yhä laajempi ilmoitusvelvollisuus uhrin oikeuksiin liittyen.
Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon, joten rikoksen uhrilla on oikeus vaatia vahingonkorvausta. Vahingoista sekä mahdollisista korvausvaatimuksista on ilmoitettava poliisille tai viimeistään tuomioistuimelle oikeudenkäynnissä. Uhrin korvausvaatimuksen tuomioistuimelle voi esittää syyttäjä, uhri, tai uhri oikeusavustajansa välityksellä.
Rikoksen uhri voi hakea muutosta tuomioon, johon hän ei ole tyytyväinen. Muutoksenhakuun liittyvistä kriteereistä voit kysyä lisää lakimieheltä, kuten muistakin uhrin oikeuksiin liittyvistä asioista.
Esimerkiksi kauppatilanteessa petoksen uhri voi olla myyjä tai ostaja, tosin on tavanomaisempaa, että uhri on ostaja. Myyjä saattaa myydä jotain viallista tai olematonta tuotetta. Myyjäkin voi joutua petoksen uhriksi jos ostajalla ei ole esimerkiksi aikomusta maksaa tuotetta tai palvelua. Uhriksi joutunut voi olla varomaton ja hyväuskoinen.
Usein uhriksi joutumista edeltää jokin uhrin käyttäytyminen. Huolimaton uhri saattaa jättää henkilökohtaisia tietojaan ulkopuolisten saataville. Petoksessa tekijä tyypillisesti pyrkii saamaan uhrin luottamuksen puolelleen. Identiteettivarkaudessa uhri voi olla huolimaton ja antaa tietonsa vääriin käsiin, mistä voi seurata uhrille maksuhäiriömerkintä. Tietoja voidaan kerätä myös erinäisillä tietomurroilla.
Uhriksi joutumisesta on tärkeää ilmoittaa, sillä siitä hyötyy sekä yhteiskunta että uhri itse. Kun uhri ilmoittaa rikoksesta, saadaan oikea tieto rikollisuuden määrästä ja sitä on näin helpompi torjua. Usein myös luonteeltaan laajat ja vakavat rikossarjat ovat linkittyneet pienempiin rikoksiin, joissa uhrilla ei välttämättä ole erityistä halukkuutta ilmoittaa, vaikka se olisikin tärkeää.
Viranomaisille tehtävä ilmoitus uhriksi joutumisesta on siinäkin mielessä tärkeää, ettei uusia uhreja pääse syntymään. Ennaltaehkäisy on tärkeää myös sen kannalta, että usein uhrille aiheutuneita taloudellisia vahinkoja ei saada kokonaisuudessaan hyvitettyä.
Rikosprosessi on uhrin oikeusturvakeino, missä uhri voi vaatia myös yksityisoikeudellista vahingonkorvausta. Rikosilmoituksesta uhrin on mahdollista saada kirjallinen vahvistus poliisilta, jota voi käyttää todisteena erinäisiin vahingonkorvaushakemuksiin. Petoksen uhri voi aina tehdä rikosilmoituksen, vaikka todellista todistusaineistoa olisikin vain vähän. Petoksen uhrilla on oikeus vahingonkorvaukseen riippumatta vahingonaiheuttajan tuomitsemisesta. Vahingonkorvausvastuulla on kuitenkin tiettyjä syy-yhteyteen littyviä rajoituksia. Tämän lisäksi petoksen uhrilta edellytetään huolellisuutta, jotta korvauksia voidaan myöntää. Jos vaikka pankkikortti on omaa huolimattomuuttaan jätetty ulkopuolisten saataville, on vaikeaa nähdä perusteita korvausten myöntämiselle. Voidaan myös huomata, että oikeus vahingonkorvaukseen on Suomen lain mukaan Suomessa asuvalla uhrilla, kansalaisuudesta riippumatta. Vahingonkorvausvastuu syntyy tietyissä tapauksissa myös silloin, kun rikos on tehty ulkomailla.
Petoksen uhrilla on oikeuksia, ja myös velvollisuuksia esimerkiksi vahingonkorvausten myöntämisen toteutumiselle. Petoksen uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten terveydentila ovat usein huomion arvoisessa asemassa. Vahingonkorvauksen vaatimisesta uhrin tulee ilmoittaa. Muun muassa uhridirektiivi suojaa uhrien oikeuksia.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Suomessa uhrilla on uhridirektiivin mukainen oikeussuoja.
- Petoksen uhri voi käyttää poliisilta saatavaa virallista rikosilmoituksen vahvistusta tiettyihin vahingonkorvausvaatimuksiin.
Varoitukset
- Petoksen uhrin oma huolimattomuus vaikuttaa vahingonkorvausmahdollisuuksiin.
- Uhrin omalla käyttäytymisellä voi yleensä vaikuttaa petoksen uhriksi joutumiseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa