Minilex - Lakipuhelin

Työrikokset: Työrikosasian käsittely tuomioistuimessa


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Työrikos- ja rikkomusasiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa siinä järjestyksessä kuin muutkin rikosasiat. Myös syyttömyysolettamaa sovelletaan työrikoksissa, eli epäiltyä on pidettävä syyttömänä niin kauan kunnes toisin todistetaan. Työrikoksessa syytteen nostaa ensisijaisesti syyttäjä, jos on todennäköisiä syitä epäillä epäillyn syyllisyyttä rikokseen. Toissijaisesti syytteen voi myös nostaa asianomistaja, eli uhri itse. Asianomistajalla on syyteoikeus ainoastaan silloin, jos syyttäjä ei ole nostanut asiassa syytettä. Syyteoikeutensa osoittaakseen asianomistajan on liitettävä syyttämättäjättämispäätös haastehakemukseensa.

Työrikosasia tulee vireille tuomioistuimessa sen jälkeen, kun haastehakemus on toimitettu käräjäoikeuteen. Pääsääntöisesti asia käsitellään sen alueen käräjäoikeudessa, jonka alueella työrikos on sattunut. Työrikosasiassa asianosaisena on ensinnäkin vastaaja, eli rikoksesta syytetty henkilö. Asianosaisena on myös asianomistaja eli rikoksen uhri. Kolmanneksi työrikoksissa asianosaisena on syyttäjä. Lisäksi työsuojeluviranomaisilla on oikeus tulla kuulluksi toimialaansa kuuluvien asioiden käsittelyssä. Tuomioistuimen kokoonpano puolestaan voi vaihdella, riippuen käsiteltävän rikosasian laadusta. Rikosasioissa, josta voidaan tuomita enintään sakkorangaistus, voi päätöksen tehdä yksikin tuomari. Muissa rikosasioissa ratkaistaan puolestaan lautamieskokoonpanossa, joka tarkoittaa sitä, että tuomarin lisäksi asiaa ovat ratkaisemassa kolme lautamiestä.

Rikosasia etenee tuomioistuimessa siten, että ensiksi suoritetaan valmistelu ja tämän jälkeen varsinainen asian pääkäsittely. Tuomio julistetaan pääsääntöisesti käsittelyn jälkeen, mutta laajoissa tai vaikeimmissa asioissa tuomio voidaan antaa myös kansliatuomiona myöhemmin määrättynä ajankohtana.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa