- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Maanvuokra-asetus on torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annettu asetus. Maanvuokra-asetuksella pyrittiin parantamaan torpparien vaikeaa asemaa. Maanvuokra-asetusta on pidetty yksityistä omistusoikeutta loukkaavana. Maanvuokraa koskevassa asetuksessa säädetään vuokrasopimuksesta ja vuokranmaksusta, vuokrakirjan rekisteröimisestä, vuokranantajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista, vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaamisesta, katselmuksista, vuokralautakunnasta ja vuokra-asian käsittelystä oikeudessa sekä erityisistä määräyksistä.
Uusi maanvuokralaki on tullut voimaan 1 päivänä syyskuuta 1966. Sillä on kumottu aiemmin voimaan saatettu maanvuokra-asetus. Maanvuokralakia ei kuitenkaan sovelleta ennen lain voimaantuloa syntyneisiin vuokrasopimuksiin.
Torppana on maanvuokra-asetuksen mukaan määrätty maatilan alue, joka maanviljelyksen harjoittamista varten vuokralle annetaan ja on varustettu siihen tarkoitetuilla rakennuksilla tai aiottu niillä varustettavaksi. Lampuotitila on vuokralla oleva, maanviljelykseen käytettäväksi aiottua manttaaliin pantu tila, joka hallintonsa puolesta on päätalon alainen. Mäkitupa-alueella puolestaan tarkoitetaan maa-alaa, joka annetaan vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuuluvan tai muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön tai perheen asunto-alueeksi.
Maanvuokraa koskeva sopimus tulee asetuksen mukaisesti tehdä vähintään 50 vuodeksi ja enintään 100 vuodeksi. Vuokralautakunta voi kuitenkin painavista syistä sallia lyhyemmänkin ajan ja kun vuokrauskohde ei koske uutistorpan vuokrausta. Kuitenkaan alle 25 vuodeksi ei voi solmia sopimusta. Torppa, lampuotitila tai mäkitupa-alue, joka on vajaavaltaisen omistuksessa, annetaan vuokralle vähintään niin kauaksi, kuin vajaavaltaisuus kestää, tai, jos se perustuu tuomioistuimen päätökseen, vähintään viideksi vuodeksi. Jos vuokra-ajasta ei ole erikseen määrätty, on se voimassa 50 vuotta.
Vuokrausta koskeva sopimus tulee tehdä kirjallisessa muodossa kahden todistajan läsnä ollessa. Kun vuokrakirja on asianmukaisesti vahvistettu, se tulee rekisteröidä vuokralautakunnan toimesta. Jos vuokrasopimukseen tehdään muutos tai lisäys, tai jos vuokrasopimus vuokra-ajan umpeenkuluttua uudistetaan, tulee sekin rekisteröidä. Rekisteröimisen yhteydessä tulee esittää selvitys vuokranantajan omistusoikeudesta. Rekisteröiminen on voimassa ilman uudistamista sen kuolettamiseen asti.
Vuokramiehen ja vuokranantajan oikeudet ja velvollisuudet maanvuokra-asetuksessa
Vuokramiehellä on velvollisuus hoitaa hyvin vuokra-alueen tiluksia sekä kunnossapitovelvollisuus vuokranantajan rakennuksiin ja muihin laitoksiin, jotka ovat vuokra-alueen viljelykseen tarpeellisia. Vuokramiehen ei tule käyttää kohdetta vuokranantajan vahingoksi muuhun tarkoitukseen kuin on sovittu. Vuokramiehellä on oikeus hakata metsää kotitarvekäyttöön. Jos vuokrasopimuksessa ei ole määrätty muuta, on vuokramiehellä kalastus- ja metsästysoikeus. Jos vuokran rahallisesta maksuajasta ei ole sovittu, vuokramies suorittaa maksun kahta kuukautta ennen vuokravuoden loppua. Vuokramiehellä on luonnollisesti korvausvelvollisuus aiheuttamastaan vahingosta. Vuokramiehellä ei myöskään ole oikeutta ilman lupaa vuokrata kohdetta tai sen osaa.
Vuokranantajalla on velvollisuus toimittaa uusi tarpeellinen rakennus, kun edellinen on ilman vuokramiehen tuottamusta hävinnyt tai vahingoittunut. Jos velvollisuus ei tule täytetyksi on vuokramiehellä oikeus vuokranantajan kustannuksella hankkia tarvittavat materiaalit, toimittaa rakennus tai irtisanoa sopimus kokonaan.
Vuokra-ajan päättyminen
Torpan tai lampuotitilan vuokramies, joka on parantanut vuokraesinettä, joka on viljelykseen tarpeellinen, on oikeutettu vuokra-ajan lopussa tai vuokrasuhteen muuten päättyessä saamaan vuokranantajalta korvauksen arvon lisäyksestä. Mäkitupa-alueen vuokramies on myös oikeutettu samankaltaiseen korvaukseen. Jos vuokrakirjaan on otettu vuokramiehelle irtisanomisoikeus, on lupa määrätä, että vuokranantaja, jos vuokramies käyttää irtisanomisoikeuttansa, on vapaa hänen tekemistään parannusten korvaamisvelvollisuudesta. Irtisanomisen jälkeen vuokramiehen tulisi viedä omat rakennuksensa pois, muutoin vuokranantajalla on oikeus myydä ne huutokaupalla vuokramiehen laskuun.
Jos vuokraoikeus on siirretty ilman asiallista lupaa, sekä entinen että uusi vuokramies on vastuussa suorittamattomasta ennen uuden vuokramiehen tuloa kuluneelta ajalta menevästä vuokranmaksusta sekä mahdollisesta huonosta hoidosta.
Vuokranantajalla on oikeus irtisanoa vuokrasopimus, jos vuokramies laskee vuokraesineen rappiolle eikä määrätyn ajan kuluessa korjaa puutteita, saamastaan varoituksesta huolimatta, vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttää vuokraesinettä muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkoitettu ja lähtee vuokra-alueelta pois. Jos vuokramiehellä on kuitenkin ollut esimerkiksi sairaudesta johtuva este korjata puutteita, ei hän menetä vuokraoikeuttaan, kun korjaukset suoritetaan tuomioistuimen määräämässä ajassa. On huomattava, että vuokranantajalla ei ole oikeutta irtisanoa sopimusta muissa kuin maanvuokra-asetuksessa mainituissa tapauksissa. Vuokramiehellä on kuitenkin oikeus irtisanoa muissakin tapauksissa.
Irtisanomisen tai vuokrakauden päättymisen jälkeen kohde tulee luovuttaa seuraavan vuorokauden lopussa. Irtisanominen tulee tehdä todistajan läsnä ollessa tai ottaa siitä kirjallinen todistus.
Jos vuokramies kuolee kesken vuokrakauden, hänen leskellä ja rintaperillisillä on nautintaoikeus vuokrakohteeseen vuokrakauden loppuun asti. Mikäli leskiä tai rintaperillisiä ei ole, hänen vanhemmillaan tai sisaruksillaan on samanlainen oikeus, kun sitä vaaditaan kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen kuolemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokranantajan voivan tyytyä uuteen vuokramieheen.
Näyttöjä voidaan pitää, jotta saadaan vuokraesineen kunto selville. Ennen muuttoa on pidettävä näyttö. Näytössä tarkastetaan myös metsäalueet. Vuokrasuhteen päättyessä esimerkiksi parannusten korvauksen määrittämiseksi pidetään näyttö, joskin se ei ole kaikissa tilanteissa tarpeellinen. Jos ennen vuokrausta ei ole pidetty näyttöä tai jos ensinäyttö on pidetty, muttei lähtökatselmusta, eivätkä asianosaiset viime mainitussa tapauksessa ole tehneet sopimusta, ei vuokra-ajalla tapahtuneesta vahingosta tai parannuksesta makseta korvausta.
Muuta huomioitavaa
Se, jolle kohde on ensin vuokrattu, on pysyvä. Hovioikeuden vuokra-asioissa antamaan tuomioon ei voi asetuksen mukaan hakea muutosta.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Maanomistajana pidetään myös sukukartanon omistajaa.
Varoitukset
- Maanvuokra-asetuksen säännökset ovat sovellettavissa myös niihin, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa