» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Riita-asiassa hävinnyt joutuu yleensä maksamaan omien kulujensa lisäksi voittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §). Summa ei kuitenkaan ole automaattisesti sama kuin voittajan asianajolasku. Tuomioistuin määrää korvattaviksi vain tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut, ja hävinnyt voi kiistää vastapuolen kuluvaatimuksen eriä. Lisäksi laissa on poikkeuksia, joiden perusteella hävinnyt voi maksaa vähemmän tai ei mitään.
Pääsääntö: hävinnyt maksaa
Asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä (21 luvun 1 §). Tuomioistuin arvioi kolme asiaa: johtuivatko kulut tarpeellisista toimenpiteistä, ovatko ne määrältään kohtuulliset ja syrjäyttääkö jokin erityissääntö pääsäännön.
Korvattavia ovat oikeudenkäynnin valmistelun ja asian ajamisen kustannukset, asiamiehen tai avustajan palkkio sekä asianosaisen oma työ ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvä menetys (21 luvun 8 §:n 1 momentti). Omalla työllä tarkoitetaan esimerkiksi aikaa, jonka asianosainen käytti oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen kokoamiseen tai istuntoon osallistumiseen.
Myös kantaja voi joutua maksajaksi. Jos tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta, kantajan katsotaan hävinneen asian. Jos kantaja peruuttaa kanteensa tai jää saapumatta tuomioistuimeen ja asia jätetään sen vuoksi sillensä, hänen on korvattava vastapuolen kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä toisin (21 luvun 7 §).
Pääsääntö koskee asioita, joissa osapuolet voivat sopia. Jos asiassa sovinto ei ole sallittu, kumpikin vastaa lähtökohtaisesti kuluistaan itse, jollei ole erityistä syytä määrätä toisin (21 luvun 2 §).
Mitä voit kiistää vastapuolen kululaskusta?
Sinun ei tarvitse hyväksyä vastapuolen laskua sellaisenaan. Voittajan on esitettävä kuluvaatimus ennen kuin käsittely päättyy, ja siinä on eriteltävä kulujen määrä ja perusteet (21 luvun 14 §). Sinulla on oikeus lausua vaatimuksesta. Tee se viimeistään silloin, kun vaatimus käsitellään, koska tuomioistuin ratkaisee kulut samalla kertaa pääasian kanssa. Jos haluat juristin laativan lausuman vastapuolen kuluvaatimuksesta, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Tarkista laskusta ainakin nämä:
- Toimenpiteet, jotka eivät olleet asian kannalta tarpeellisia, esimerkiksi päällekkäiset kirjelmät tai useamman juristin osallistuminen samaan istuntoon ilman syytä.
- Tuntimäärä, joka on suuri asian laatuun ja laajuuteen nähden.
- Tuntihinta, joka on korkea vastaavien juttujen tavalliseen tasoon nähden.
- Erittelemättömät erät, kuten asianosaisen oma työ ilman selvitystä siitä, mitä tehtiin ja kauanko siihen meni.
- Kulut, jotka johtuivat vastapuolen omasta velvollisuuden vastaisesta menettelystä, kuten myöhästyneistä todisteista johtuneesta lisäistunnosta.
Kunnollisesta erittelystä näkyy kunkin toimenpiteen päivämäärä, sisältö ja siihen käytetty aika sekä tuntihinta ja muut kulut, kuten todistajien kulut. Jos vastapuolen vaatimuksessa ilmoitetaan vain loppusumma, pyydä tarkempaa erittelyä. Laki edellyttää, että kulujen määrä ja perusteet eritellään (21 luvun 14 §). Puutteellinen erittely voi vaikeuttaa kulujen tarpeellisuuden ja kohtuullisuuden arviointia.
Asianosaisen omaa työtä korvataan vain siltä osin kuin kyse on oikeudenkäynnin aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä (21 luvun 8 §:n 1 momentti). Esimerkiksi yrityksen johdon yleinen huoli riidasta tai työaika, joka olisi kulunut muutenkin, ei yleensä ole tällaista kulua. Pyydä selvitystä siitä, kuka teki mitä ja kauanko siihen meni.
Pelkkä toteamus "kulut ovat liian suuret" ei yleensä riitä. Perustele jokainen kiistämäsi erä: miksi toimenpide oli tarpeeton tai miksi aika on ylimitoitettu. Voit verrata vastapuolen laskua oman asianajajasi laskuun, jos asian laajuus oli molemmilla sama. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko vastapuolen kuluvaatimus kohtuullinen.
Korkein oikeus on alentanut voittajan kuluja
Työntekijä vaati entiseltä työnantajaltaan kahdeksaa eri saatavaa. Hän voitti vain pienen osan, joten yhtiö hävisi asiassa vain vähäisen osan ja sai oikeuden täyteen korvaukseen kuluistaan. Korkein oikeus kuitenkin alensi korvattavien kulujen määrän alle puoleen vaaditusta. Asianajopalkkio oli huomattavan korkea verrattuna vastaavien juttujen tavalliseen tasoon, ja yhtiön omasta työstä vaadittu erittelemätön summa arvioitiin selvästi alemmaksi (KKO 1997:195).
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei täysikään kuluvastuu välttämättä tarkoita koko laskun maksamista. Kiistä erät, jotka ovat suuria tai erittelemättömiä. Ratkaisu koski kulujen kohtuullista määrää, ei 21 luvun 8 b §:n kohtuullistamista, eikä sen markkamääriä voi käyttää nykyisten tuntihintojen mittarina.
Kun voitat osan ja häviät osan
Jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia ja osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, kumpikin saa pitää kulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Samaa sovelletaan, kun vaatimus hyväksytään vain osaksi (21 luvun 3 §).
Sovintotarjouksilla voi olla merkitystä. Kiinteistökaupan riidassa ostajat vaativat noin 107 000 euron hinnanalennusta ja saivat 32 000 euroa. Myyjät olivat aiemmin tarjonneet sovinnoksi 30 000 ja 50 000 euroa. Korkein oikeus otti tarjoukset huomioon, ja ostajat joutuivat korvaamaan osan myyjien kuluista, vaikka he voittivat osan vaatimuksestaan (KKO 2022:56). Ratkaisusta ei voi päätellä, että hylätty tarjous aina siirtää kuluvastuun.
Milloin hävinnyt maksaa vähemmän tai ei mitään?
Laissa on useita tilanteita, joissa hävinnyt voi päästä pääsääntöä vähemmällä. Niihin kannattaa vedota itse ja perustella ne. Tuomioistuin arvioi kulujen kohtuullistamista myös omasta aloitteestaan.
Ratkaiseva seikka ei ollut tiedossasi. Jos asian lopputulokseen vaikuttanut ratkaiseva seikka ei ennen oikeudenkäyntiä ollut hävinneen tiedossa eikä hänen olisi pitänytkään olla siitä tietoinen, tuomioistuin voi määrätä kummankin pitämään kulunsa (21 luvun 4 §:n 2 momentti). Pelkkä oikeudenkäynnin häviäminen ei kuitenkaan riitä. Olennaista on, olisiko hävinneen pitänyt tietää ratkaisevasta seikasta ennen oikeudenkäyntiä.
Asia oli oikeudellisesti epäselvä. Jos asia oli niin epäselvä, että hävinneellä oli perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä asianosaiset vastaamaan kuluistaan osaksi tai kokonaan itse (21 luvun 8 a §). Kynnys on korkea. Pelkkä erimielisyys lain tulkinnasta ei riitä. Esimerkiksi edellä kuvatussa kiinteistökaupan riidassa asia ei ollut tällä tavalla epäselvä (KKO 2022:56).
Täysi korvaus olisi kohtuuton. Kun asia on tullut vireille 1.5.2023 tai myöhemmin, tuomioistuimen tulee viran puolesta alentaa maksettavia kuluja, jos täysi korvausvelvollisuus olisi oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta (21 luvun 8 b §). Ennen 1.5.2023 vireille tulleissa asioissa tuomioistuin voi alentaa kuluja, jos korvausvelvollisuus olisi ilmeisen kohtuuton. Ratkaisussa KKO 2008:55 korkein oikeus arvioi alaikäisen asianomistajan kuluvastuuta rikosasian muutoksenhaussa tuolloin voimassa olleen 8 b §:n perusteella. Ratkaisu osoittaa, ettei nuori ikä tai varattomuus yksin ratkaise kohtuullistamiskysymystä. Koska säännöstä on sittemmin muutettu, ratkaisusta ei voida suoraan päätellä nykyisen 8 b §:n soveltamisedellytyksiä.
Voittaja aiheutti tarpeettoman oikeudenkäynnin. Jos voittaja aloitti oikeudenkäynnin ilman, että vastapuoli antoi siihen aihetta, tai muuten tahallaan tai huolimattomuudesta aiheutti tarpeettoman oikeudenkäynnin, voittaja voi joutua korvaamaan vastapuolen kulut, jollei ole aihetta määrätä kumpaakin pitämään kulujaan (21 luvun 4 §:n 1 momentti).
Voittaja menetteli velvollisuuden vastaisesti. Asianosainen, joka on jäänyt pois, jättänyt noudattamatta tuomioistuimen määräyksiä, esittänyt väitteen, jonka hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, tai muuten pitkittänyt oikeudenkäyntiä, korvaa näin aiheuttamansa kustannukset riippumatta siitä, miten kulut muuten jaetaan (21 luvun 5 §). Myös voittaja voi siis joutua maksamaan osan hävinneen kuluista.
Pienet riita-asiat ja summaariset velkomukset
Kun asia on tullut vireille 1.9.2026 tai myöhemmin ja se käsitellään pienten riita-asioiden menettelyssä, hävinnyt voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen kuluja käräjäoikeudessa enintään 500 eurolla tai, jos asiassa on pidetty pääkäsittely, enintään 1 000 eurolla. Lisäksi hänet voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntimaksu ja erityiset kulut (21 luvun 8 d §). Kulukattoa ei sovelleta, jos asianosainen tai hänen edustajansa, asiamiehensä tai avustajansa on aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin tai menetellyt laissa tarkoitetulla tavalla velvollisuuden vastaisesti (21 luvun 8 d §:n 3 momentti). Jos asia ratkaistaan valmistelua jatkamatta yksipuolisella tuomiolla, kulut määräytyvät 8 c §:n mukaan. Jos asiaa on käsitelty myös muussa menettelyssä, kulukatto ei koske tältä osin syntyneitä kuluja (21 luvun 8 d §:n 2 ja 4 momentti).
Pienten riita-asioiden menettely koskee vain asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvia riitoja, joissa kantajan vaatimus on kanteen vireillepanohetkellä pääomaltaan enintään 10 000 euroa tai muu kuin rahamääräinen. Lisäksi edellytetään, ettei asiaa voida käsitellä summaarisena riita-asiana. Asiaa ei kuitenkaan käsitellä tässä menettelyssä, jos se ei laatunsa tai laajuutensa vuoksi sovellu siihen. Asianosaisia on kuultava ennen tätä koskevan päätöksen tekemistä (oikeudenkäymiskaaren 6 a luvun 2 §). Tavallinen alle 10 000 euron kauppa- tai velkariita ei siis kuulu kulukaton piiriin. Ennen 1.9.2026 vireille tulleisiin asioihin sovelletaan aiempia säännöksiä.
Kun velkomus- tai häätöasia ratkaistaan valmistelua jatkamatta yksipuolisella tuomiolla, tuomioistuin arvioi kulut viran puolesta. Se ottaa huomioon tarpeellisen työn määrän, saatavan suuruuden ja välttämättömät kulut (21 luvun 8 c §). Määrät ovat pieniä.
Kun hävinneitä on useita
Jos useampi asianosainen on vastuussa samoista kuluista, he vastaavat niistä yhteisvastuullisesti (21 luvun 9 §). Voittaja voi silloin periä koko määrän keneltä tahansa heistä. Kulut, jotka liittyvät vain yhtä asianosaista koskevaan asian osaan, ja kulut, jotka joku on aiheuttanut velvollisuuden vastaisella menettelyllään, hän korvaa yksin. Jos joku yhteisvastuullisista sitä vaatii, tuomioistuimen on määrättävä, miten kulut jaetaan heidän välillään (21 luvun 11 §). Jaolla on merkitystä, kun maksaja myöhemmin perii osuuksia muilta.
Asianosaisen edustaja, asiamies tai avustaja voidaan velvoittaa korvaamaan kuluja yhteisvastuullisesti asianosaisen kanssa. Se edellyttää, että hän on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin tai menetellyt velvollisuuden vastaisesti, ja häntä on ensin kuultava (21 luvun 6 §).
Korko ja maksaminen
Kulukorvaukselle on vaadittaessa määrättävä viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomitsemispäivästä (21 luvun 8 §:n 2 momentti). Korko on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä (korkolain 4 §:n 1 momentti). Jos maksat kuukauden kuluessa, et maksa korkoa. Jos et maksa, voittaja voi hakea tuomion täytäntöönpanoa ulosotosta.
Valittaminen voi kasvattaa laskua
Hovioikeudessa kuluvastuu määräytyy sen mukaan, mitä muutoksenhaussa on tapahtunut ja voittiko asianosainen vai hävisikö muutoksenhaun (21 luvun 16 §). Valittaminen käräjäoikeuden ratkaisusta edellyttää jatkokäsittelylupaa, myös silloin kun valitus koskee vain kuluja (oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 5 §). Jos valitus ei menesty, voit joutua maksamaan myös vastapuolen hovioikeuskulut.
Lisäksi pelkkä kuluvalitus voi saada vastapuolen tekemään vastavalituksen pääasiasta.
Tyytymättömyys on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä tuomiosta (25 luvun 5 §), ja valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tuomiosta (25 luvun 12 §).
Oikeusapu ja oikeusturvavakuutus
Oikeusapu vapauttaa saajansa oman avustajan palkkiosta ja tietyistä maksuista sen mukaan kuin oikeusapupäätöksessä todetaan (oikeusapulain 4 §). Se ei vapauta korvaamasta vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Jos vastapuolesi sai oikeusapua ja voitti, sinut velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen oikeusapuna maksamat kustannukset korkoineen siltä osin kuin olisit joutunut korvaamaan kulut vastapuolelle (oikeusapulain 22 §).
Oikeusturvavakuutus korvaa vakuutusehtojen mukaan vakuutetun omia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja, yleensä omavastuun ylittävältä osalta ja vakuutuksen enimmäiskorvausmäärään asti. Vastapuolelle maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja vakuutus ei yleensä korvaa, mutta joihinkin vakuutuksiin sisältyy myös tällainen turva. Tarkista omista vakuutusehdoistasi ennen oikeudenkäyntiä, mitä kuluja vakuutus korvaa. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, korvaako oikeusturvavakuutus riitasi kulut.
Kolme tilannetta
Esimerkki 1: Häviät 15 000 euron saatavariidan. Vastapuoli vaatii kuluja 14 000 euroa, josta 3 000 euroa on erittelemätöntä omaa työtä. Kiistät erittelemättömän erän ja tuntimäärän, joka on suuri yksinkertaiseen riitaan nähden. Tuomioistuin voi alentaa korvausta, mutta lopputulos riippuu sen arviosta.
Esimerkki 2: Vaadit urakoitsijalta 30 000 euroa ja saat 28 000 euroa. Hävitty osa on pieni, joten voit saada täyden korvauksen kuluistasi. Jos olisit saanut vain 10 000 euroa, kumpikin saattaisi joutua pitämään kulunsa tai korvauksesi jäisi osittaiseksi.
Esimerkki 3: Velkoja haastaa sinut oikeuteen 2 000 euron saatavasta, vaikka saatava ei ollut vielä erääntynyt eikä sinulla ollut muuta syytä varautua oikeudenkäyntiin. Maksat saatavan heti haasteen saatuasi. Jos velkoja on aloittanut oikeudenkäynnin ilman, että olet antanut siihen aihetta, hän voi joutua korvaamaan oikeudenkäyntikulujasi (21 luvun 4 §:n 1 momentti).
Mitä tehdä, kun häviö uhkaa?
- Pyydä vastapuolen kuluvaatimus eriteltynä hyvissä ajoin ennen käsittelyn päättymistä.
- Käy lasku läpi rivi riviltä ja kirjaa kiistettävät erät perusteluineen.
- Arvioi, sopiiko asiaan jokin poikkeus: tietämätön seikka, oikeudellinen epäselvyys, kohtuuttomuus tai vastapuolen oma menettely. Esitä perustelut ja niitä tukeva selvitys, esimerkiksi tiedot taloudellisesta tilanteestasi, jos vetoat kohtuuttomuuteen.
- Harkitse sovintotarjousta jo ennen pääkäsittelyä. Hyvä tarjous voi vaikuttaa kulujen jakoon, vaikka se ei automaattisesti siirrä kuluvastuuta.
- Kun tuomio annetaan, päätä seitsemän päivän kuluessa, ilmoitatko tyytymättömyyttä. Jos et valita, maksa korvaus kuukauden kuluessa, niin vältät koron.
Mitä juristi tekee?
Juristi arvioi kuluriskin euroina jo ennen kuin riita viedään oikeuteen tai siihen vastataan: mitä omat kulut olisivat ja paljonko vastapuolen kulut voisivat olla. Hän ehdottaa sovintotarjousta oikeaan aikaan, koska tarjouksen merkitys kuluratkaisussa riippuu sen sisällöstä ja ajoituksesta. Kun vastapuoli esittää kuluvaatimuksen, juristi laatii siihen eritellyn lausuman ja vetoaa tarvittaessa 8 a tai 8 b §:ään. Tuomion jälkeen hän arvioi, onko valitukselle riittävät perusteet, kun jatkokäsittelylupa, vastavalituksen riski ja hovioikeuskulut otetaan huomioon.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko kululaskun kiistää vielä tuomion jälkeen?
Ei samassa oikeudenkäynnissä. Kulut ratkaistaan samalla kertaa pääasian kanssa (21 luvun 14 §), joten kiistä ne viimeistään silloin, kun vaatimus käsitellään. Tuomion jälkeen kuluratkaisuun voi hakea muutosta vain valittamalla, ja se edellyttää jatkokäsittelylupaa.
Pitääkö minun maksaa vastapuolen asianajajan koko tuntihinta?
Ei välttämättä. Voittajan ja tämän asianajajan välinen sopimus ei sido sinua. Tuomioistuin määrää korvattaviksi vain tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut (21 luvun 1 §), ja liian korkeaksi katsottua tuntihintaa voidaan alentaa.
Riittääkö se, että minulla ei ole varaa maksaa?
Ei yksinään. Kun asia on tullut vireille 1.5.2023 tai myöhemmin, tuomioistuin arvioi kohtuuttomuutta kokonaisuutena: oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, osapuolten asema ja asian merkitys (21 luvun 8 b §). Heikko taloudellinen asema voi olla osa tätä arviota, mutta se ei yksin vapauta kuluvastuusta. Jos et ole varma, voitko vedota kohtuuttomuuteen, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Voinko joutua maksamaan, vaikka voitin?
Voit. Jos aiheutit tarpeettoman oikeudenkäynnin tai menettelit velvollisuuden vastaisesti, voit joutua korvaamaan vastapuolen kuluja (21 luvun 4 §:n 1 momentti ja 5 §). Osavoitossa voit myös joutua pitämään omat kulusi tai korvaamaan osan vastapuolen kuluista (21 luvun 3 §).
Onko alle 10 000 euron riidassa aina kulukatto?
Ei. Kulukatto koskee vain pienten riita-asioiden menettelyssä käsiteltyjä asioita, ja menettely koskee vain asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvia riitoja (6 a luvun 2 § ja 21 luvun 8 d §).
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
