» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Oikeudenkäyntikuluille saa viivästyskorkoa vain, jos sitä vaaditaan. Korko alkaa vasta kuukauden kuluttua tuomiosta, ja sen suuruus on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 2 momentti ja korkolain 4 §:n 1 momentti). Jos maksat tuomitut kulut kuukauden kuluessa, et maksa korkoa lainkaan.
Viivästyskorko on korvausta maksun viivästymisestä. Sen tarkoituksena on hyvittää korvaukseen oikeutetulle sitä, ettei hän saa tuomittuja oikeudenkäyntikuluja ajallaan.
Korkoa on vaadittava
Tuomioistuin ei määrää oikeudenkäyntikulujen viivästyskorkoa omasta aloitteestaan. Jos korvaukseen oikeutettu ei vaadi korkoa, sitä ei määrätä. Kun korkoa vaaditaan, tuomioistuimen on lähtökohtaisesti määrättävä se oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 2 momentin mukaisesti. Viivästyskorkoa voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin sovitella korkolain 11 §:n nojalla. Sovittelu voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun velallisena on yksityishenkilö, jonka maksuvaikeudet johtuvat sairaudesta tai työttömyydestä.
Korko vaaditaan samassa yhteydessä kuin oikeudenkäyntikulut. Kuluvaatimus on tehtävä ennen kuin asian käsittely päättyy, ja siinä on eriteltävä kulujen määrä ja perusteet (21 luvun 14 §). Vaatimuksen voi kirjoittaa esimerkiksi näin: ”Vaadin, että vastapuoli velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikuluni 8 000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.”
Milloin korko alkaa?
Korko alkaa juosta, kun kuukausi on kulunut päivästä, jona tuomioistuin tuomitsi kulut maksettaviksi. Kuukauden ajan hävinnyt voi maksaa ilman korkoa. Jos tuomio annetaan esimerkiksi 15.3., korko lasketaan 15.4. alkaen. Korkoa kertyy siihen päivään asti, jona korvaus maksetaan.
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 2 momentin nykyinen sanamuoto tuli voimaan 1.5.2023 (L 143/2023). Ennen tätä vireille tulleisiin asioihin sovelletaan aikaisempaa säännöstä. Myös aikaisemman säännöksen mukaan viivästyskorko alkaa kuukauden kuluttua korvauksen tuomitsemispäivästä. Vuoden 2023 muutos koski korkolain momenttiviittausta. Tarkista tuomiosta, onko oikeudenkäyntikuluille määrätty viivästyskorkoa ja mistä päivästä alkaen.
Jos hovioikeus muuttaa käräjäoikeuden kuluratkaisua tai tuomitsee kuluja hovioikeusvaiheesta, tarkista koron määrä ja alkamispäivä hovioikeuden tuomiosta.
Kuinka suuri korko on?
Viivästyskorko on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko (korkolain 4 §:n 1 momentti). Viitekorko perustuu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden korkoon. Se vahvistetaan puolen vuoden välein, ja Suomen Pankki julkaisee sen ja viivästyskoron suuruuden (korkolain 12 ja 12 a §). Jos maksu viivästyy pitkään, korkokanta voi siis muuttua kesken laskennan.
Esimerkki: Sinulle on tuomittu oikeudenkäyntikuluja 10 000 euroa korkoineen. Jos viitekorko on esimerkiksi 2 prosenttia, viivästyskorko on 9 prosenttia vuodessa. Korkovapaan kuukauden jälkeen korkoa kertyy noin 75 euroa kuukaudessa, jos koko 10 000 euron korvaus on edelleen maksamatta.
Kaupallisten sopimusten maksuissa viivästyskorko on viitekorko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä (korkolain 4 a §). Sitä ei sovelleta oikeudenkäyntikuluihin, koska oikeudenkäymiskaari viittaa nimenomaan korkolain 4 §:n 1 momenttiin. Tämä koskee myös yritysten välisiä riitoja.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Mille määrälle korko lasketaan?
Korko lasketaan sille määrälle, jonka tuomioistuin on tuominnut korvattavaksi. Se ei aina ole sama kuin voittajan asianajolasku. Vastapuolen on korvattava vain tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut (21 luvun 1 §). Korvattavia ovat valmistelun ja asian ajamisen kustannukset, asiamiehen tai avustajan palkkio sekä asianosaisen oma työ ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvä menetys (21 luvun 8 §:n 1 momentti).
Kun asia on tullut vireille 1.5.2023 tai myöhemmin, tuomioistuimen tulee viran puolesta alentaa korvattavaksi tuomittavia oikeudenkäyntikuluja, jos täysi korvausvelvollisuus olisi oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden kohtuuton (21 luvun 8 b §). Tällöin viivästyskorko lasketaan alennetulle määrälle.
Kolme tilannetta käytännössä
Esimerkki 1: Hävisit riidan, ja käräjäoikeus tuomitsi sinut 15.3. korvaamaan vastapuolen kulut korkoineen. Et aio valittaa. Kun maksat korvauksen esimerkiksi 10.4., korkoa ei tule lainkaan.
Esimerkki 2: Voitit riidan, mutta kuluvaatimuksessasi ei vaadittu korkoa. Tuomioon ei tullut korkoa. Vastapuoli maksaa kulut vasta puolen vuoden päästä. Ulosotossa voi periä vain sen, mitä tuomiossa on määrätty, joten korkoa et voi periä tuomion perusteella.
Esimerkki 3: Vastapuolesi sai oikeusapua ja voitti. Sinut velvoitetaan korvaamaan valtiolle oikeusavusta maksetut kustannukset. Niille tulee viivästyskorkoa kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona tuomioistuimen päätös oli saatavissasi (oikeusapulain 22 §:n 1 momentti).
Oikeusapu ja omavastuuosuus
Oikeusavun saajan vastapuolen on korvattava valtiolle oikeusavusta maksetut kustannukset ja julkisen oikeusavustajan arvioitu palkkio samassa laajuudessa kuin se olisi muuten velvollinen korvaamaan oikeusavun saajan kulut. Korko on korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen, ja se alkaa kuukauden kuluttua siitä, kun päätös on ollut asianosaisen saatavissa (oikeusapulain 22 §:n 1 momentti).
Jos oikeusavun saaja on velvoitettu maksamaan omavastuuosuuden yksityiselle avustajalleen, myös sille määrätään vaadittaessa viivästyskorko kuukauden kuluttua tuomitsemispäivästä (oikeusapulain 20 §:n 3 momentti).
Korkovapaa kuukausi käytännössä
Jos sinut on tuomittu maksamaan, pyydä vastapuolen asianajajalta heti tilinumero ja mahdollinen viite. Merkitse kalenteriin päivä, jolloin kuukausi tuomiosta täyttyy. Maksa hyvissä ajoin ennen koron alkamista ja säilytä maksukuitti, jotta voit tarvittaessa osoittaa maksupäivän.
Jos et pysty maksamaan koko summaa kerralla, maksa se, mitä pystyt. Korkoa kertyy silloin vain maksamatta olevalle osalle, koska viivästyskorko lasketaan viivästyneelle määrälle (korkolain 4 §:n 1 momentti). Voit myös ehdottaa vastapuolelle maksusuunnitelmaa. Vastapuolen ei tarvitse hyväksyä sitä, mutta sopimus voi säästää molemmilta ulosoton vaivan.
Jos olet voittaja, lähetä vastapuolelle tai sen asianajajalle maksuohje ja tilinumero heti tuomion jälkeen. Kerro samalla, mistä päivästä alkaen korkoa kertyy.
Jos korvausta ei makseta
Voittaja voi hakea tuomion täytäntöönpanoa ulosotosta. Ulosotossa peritään tuomittu pääoma ja tuomiossa määrätty korko maksupäivään asti. Korko kasvattaa velkaa koko ajan, joten maksaminen kannattaa järjestää heti, kun tiedät, ettet valita. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, miten oikeudenkäyntikulut asiassasi todennäköisesti jakautuvat.
Jos aiot valittaa, ota korkoriski huomioon. Hovioikeuteen valittaminen ei poista käräjäoikeudessa tuomittua korkoa, jos kuluratkaisu jää voimaan. Jos haluat juristin hoitavan riidan, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Rikos- ja hallintoasiat
Rikosasioissa ja hallintoasioissa oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta säädetään myös niitä koskevissa erityislaeissa (oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luku ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 10 luku). Rikosasioissa sovelletaan soveltuvin osin myös oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n korkosäännöstä (oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 9 §). Hallintoasioissa koron määräytyminen on tarkistettava niihin sovellettavien säännösten perusteella.
Mitä juristi tekee?
Voittajaa avustava juristi sisällyttää korkovaatimuksen kuluvaatimukseen ja erittelee korvattavaksi vaaditut oikeudenkäyntikulut. Tuomion jälkeen hän laskee koron määrän ja hakee tarvittaessa ulosoton. Hävinneen puolella juristi tarkistaa vastapuolen kuluvaatimuksen ennen käsittelyn päättymistä, koska jokainen pois karsittu euro pienentää myös korkoa. Tuomion jälkeen hän arvioi, kannattaako valittaa, vai onko parempi maksaa korkovapaan kuukauden aikana. Juristi voi hoitaa käräjäoikeusriidan puolestasi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko korkoa vaatia vielä tuomion jälkeen?
Ei samassa oikeudenkäynnissä. Korko vaaditaan kuluvaatimuksen yhteydessä, joka on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä (21 luvun 14 §). Jos korkoa ei vaadittu, tuomioon ei tule korkoa.
Onko korko sama koko ajan?
Ei välttämättä. Korko on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, ja viitekorko vahvistetaan puolen vuoden välein. Jos maksu viivästyy pitkään, korkokanta voi muuttua.
Koskeeko sääntö sovintoa?
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 2 momentti koskee tuomioistuimen tuomitsemaa oikeudenkäyntikulujen korvausta. Jos riita päättyy sovintoon, osapuolet voivat sopia oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, maksuajasta ja viivästyskorosta. Myös tuomioistuimessa vahvistettavassa sovinnossa nämä ehdot kannattaa kirjata selvästi.
Mistä näen, mikä viitekorko on voimassa?
Suomen Pankki julkaisee viitekoron ja viivästyskoron suuruuden puolen vuoden välein (korkolain 12 a §). Käytä laskennassa kullakin viivästysjaksolla voimassa olevaa korkokantaa. Jos et ole varma, kuka kulut maksaa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa