» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Velkomusasian kulut riippuvat ennen kaikkea siitä, riitauttaako velallinen saatavan. Jos velallinen ei vastaa haasteeseen tai ei esitä vastustukselleen perustetta, asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla. Velkojan oikeudenkäyntikulut määrätään tällöin oikeusministeriön asetuksen taksan mukaan, yleensä 50–160 euroksi. Lisäksi velallinen voidaan velvoittaa korvaamaan velkojan maksama oikeudenkäyntimaksu. Jos velallinen riitauttaa velan perustellusti, asia jatkuu riitaisena. Tavallisessa riita-asian käsittelyssä häviäjä korvaa lähtökohtaisesti vastapuolen tarpeelliset ja kohtuulliset kulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §), jotka voivat nousta tuhansiin euroihin. Asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuva riita voi kuitenkin kuulua pienten riita-asioiden menettelyyn, jossa kuluvastuuta on rajoitettu (6 a luvun 2 § ja 21 luvun 8 d §).
Velkoja voi saattaa maksamattoman saatavan tuomioistuimen käsiteltäväksi haastehakemuksella. Velkomusasiat voidaan jakaa kahteen luokkaan sen mukaan, myöntääkö velallinen velan todenperäisyyden, määrän ja maksuvelvollisuuden vai kiistääkö hän sen. Puhutaankin riidattomista ja riitaisista velkomusasioista. Sekä riitaisten että riidattomien asioiden ratkaisemisesta oikeudessa aiheutuu asianosaisille oikeudenkäyntikuluja, joihin sovelletaan riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevia säännöksiä. Tällöin peruslähtökohtana on se, että jutun hävinnyt osapuoli maksaa molempien osapuolten kulut. Oikeudenkäyntikulujen suuruus vaihtelee kuitenkin huomattavasti sen mukaan, onko kyse riidattomasta vai riitaisesta asiasta, sillä riidattomat asiat voidaan ratkaista suppeammassa menettelyssä.
Riidattomissa velkomusasioissa velallinen ei siis kiistä velkojan vaatimusta, mutta ei kuitenkaan maksa saatavaa. Velkoja tarvitsee tässä tilanteessa oikeuden tuomion, jotta hän voi periä saatavansa ulosoton kautta. Asia voidaan ratkaista jo valmistelussa summaarisessa eli suppeammassa menettelyssä. Jos velallinen ei vastaa haasteeseen määräajassa tai esitä vastustamiselleen oikeudellisesti merkityksellistä perustetta, käräjäoikeus voi antaa yksipuolisen tuomion. Jos velallinen myöntää vaatimuksen, asia voidaan ratkaista myös tavallisella tuomiolla. Tällöin oikeudenkäyntikulut muodostuvat lähinnä kantajan toimista. Yksipuolisella tuomiolla ratkaistussa asiassa tuomioistuin arvioi viran puolesta korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrän. Arvioinnissa otetaan huomioon haastehakemuksen edellyttämän tarpeellisen työn määrä, saatavan suuruus ja välttämättömät kulut. Oikeusministeriö antaa summaaristen asioiden oikeudenkäyntikulujen määrien perusteista tarkempia määräyksiä asetuksella. Riidattoman velkomusasian oikeudenkäyntikulut pysyvät yleensä pieninä. Riitautetussa asiassa kulut voivat sen sijaan nousta huomattavasti, ellei asia kuulu esimerkiksi pienten riita-asioiden menettelyyn, jossa kuluvastuuta on rajoitettu.
Velkomusasian oikeudenkäyntikulut vaihtelevat siis valtavasti tapauksen mukaan. Oikeudenkäyntikulut voivat jäädä riidattomassa asiassa todella pieniksi, kun taas hyvin riitaisessa asiassa muun muassa asiantuntijoiden palkkiot ja käsittelyn ajallinen venyminen nostavat kustannuksia.
Mitä riidaton velkomus maksaa velalliselle?
Kun asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, velkojan oikeudenkäyntikulut tuomitaan taksan mukaan (21 luvun 8 c § ja oikeusministeriön asetus 1311/2001). Taksa riippuu velan pääomasta ja asian vaativuudesta:
- velan pääoma alle 300 euroa: perustaksa 50 euroa, korkea taksa 80 euroa
- pääoma vähintään 300 ja enintään 1 000 euroa: 80 euroa tai 120 euroa
- pääoma yli 1 000 euroa: 110 euroa tai 160 euroa
Perustaksa on tavallinen. Korkeaa taksaa voidaan käyttää esimerkiksi, jos asiassa on käyty sovintoneuvotteluja tai koronlasku tai vakuudet tekevät haastehakemuksesta vaikean. Taksaa korkeampi korvaus edellyttää erityisen painavaa syytä, eikä saatavan suuruus yksin riitä. Taksa sisältää arvonlisäveron.
Taksan lisäksi velallinen voidaan velvoittaa korvaamaan velkojan maksama oikeudenkäyntimaksu, jos velkoja on sitä vaatinut. Kun asia on tullut vireille 1.9.2026 tai myöhemmin, maksu on summaarisessa asiassa 70 euroa, jos velkoja on toimittanut tiedot sähköisesti suoraan käräjäoikeuden järjestelmään, ja muuten 100 euroa (tuomioistuinmaksulain 2 §). Ennen 1.9.2026 vireille tulleisiin asioihin sovelletaan vanhoja maksuja.
Perintäkulut ovat eri asia kuin oikeudenkäyntikulut. Maksumuistutusten ja perintätoimiston kulut syntyvät ennen oikeudenkäyntiä, ja niistä säädetään perintälaissa (laki saatavien perinnästä 10 §). Velkoja vaatii ne haasteessa omana eränään.
Kun velallinen riitauttaa velan
Pelkkä ilmoitus "kiistän velan" ei riitä. Jos vastaaja ei esitä vastauksessaan kanteen vastustamiselle perustetta tai vetoaa vain seikkaan, jolla ei selvästi ole merkitystä, asia ratkaistaan silti yksipuolisella tuomiolla (oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §). Riitautuksessa pitää siis kertoa, miksi velkaa ei ole tai miksi sitä pitäisi maksaa vaadittua vähemmän. Perusteena voi olla esimerkiksi tavaran virheellisyys, keskeneräinen työ tai se, että lasku on jo maksettu. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko sinulla peruste riitauttaa velka.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Kun velka riitautetaan perustellusti, asia jatkuu riitaisena. Tavallisessa riita-asian käsittelyssä summaaristen asioiden taksa ei enää rajaa kuluja. Häviäjä korvaa lähtökohtaisesti vastapuolen tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut, esimerkiksi asianajajan palkkion, todistajien kulut ja oikeudenkäyntimaksun (21 luvun 1 ja 8 §). Asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuva riita voidaan kuitenkin käsitellä pienten riita-asioiden menettelyssä, jossa kuluvastuuta on rajoitettu (6 a luvun 2 § ja 21 luvun 8 d §). Oikeudenkäyntimaksu on 1.9.2026 tai myöhemmin vireille tulleessa riitautetussa summaarisessa asiassa 310 euroa (tuomioistuinmaksulain 2 §).
Riitaisessa velkomuksessa sovelletaan riita-asioiden tavallisia poikkeuksia:
- Jos velallinen kiistää vain osan velasta ja voittaa sen osan, kulut voidaan jakaa. Jos voitettu osa on vähäinen, velkoja voi silti saada täyden korvauksen (21 luvun 3 §).
- Jos velkoja nostaa kanteen, vaikka velallinen ei antanut siihen aihetta, velkoja voi joutua korvaamaan velallisen kulut voitostaan huolimatta.
- Kun asia on tullut vireille 1.5.2023 tai myöhemmin, tuomioistuimen tulee alentaa maksettavia kuluja, jos niiden korvaaminen olisi kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta (21 luvun 8 b §). Ennen 1.5.2023 vireille tulleissa asioissa alentaminen edellyttää, että korvausvelvollisuus olisi ilmeisen kohtuuton. Pieni saatava ei yksin tee kuluista kohtuuttomia, mutta suhde riidan kokoon voi olla yksi arvioitava seikka.
Pienten riita-asioiden menettelyn kulukatto ei koske tavallisia velkomuksia, kuten kauppahinnan, urakkalaskun tai lainan perintää. Menettelyä sovelletaan 1.9.2026 tai myöhemmin vireille tulleisiin asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuviin riitoihin, joissa vaatimus on vireillepanohetkellä pääomaltaan enintään 10 000 euroa tai muu kuin rahamääräinen ja asia soveltuu kevennettyyn käsittelyyn (oikeudenkäymiskaaren 6 a luvun 2 §). Myös alun perin summaarisena vireille tullut vuokrasaatava voi siirtyä tähän menettelyyn, jos velallinen riitauttaa sen perustellusti. Menettelyssä vastapuolelle korvattavien oikeudenkäyntikulujen enimmäismäärä on 500 euroa tai pääkäsittelyn jälkeen 1 000 euroa. Oikeudenkäyntimaksu ja tietyt erityiset kulut voivat tulla korvattaviksi tämän lisäksi. Laissa säädetään myös poikkeuksista kulukattoon (21 luvun 8 d §). Riidaton vuokrasaatava voidaan edelleen ratkaista yksipuolisella tuomiolla taksan mukaan.
Maksaa, sopia vai riitauttaa?
Esimerkki 1: Velkoja vaatii 2 500 euron laskua. Jos velallinen ei riitauta ja asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, hän maksaa velan ja koron lisäksi yleensä 110 euron taksan ja 70 tai 100 euron oikeudenkäyntimaksun eli yhteensä 180–210 euroa oikeudenkäyntikuluja. Jos hän riitauttaa ilman todellista perustetta ja häviää, hän voi joutua maksamaan velkojan asianajokulut, jotka voivat olla useita tuhansia euroja, sekä omat kulunsa.
Esimerkki 2: Velallinen kiistää 3 000 euron remonttilaskusta 1 000 euroa, koska osa töistä jäi tekemättä. Hän maksaa riidattoman 2 000 euron osan heti ja riitauttaa loput perustellusti. Jos tuomioistuin hyväksyy hänen kantansa, velkoja voi joutua korvaamaan hänen kulunsa. Jos velallinen häviää, kulut voivat olla kiistettyä summaa suuremmat, joten riski kannattaa punnita etukäteen.
Esimerkki 3: Velallinen on maksanut laskun ennen kuin velkoja nostaa kanteen. Jos velkoja vaatii jo maksettua saatavaa oikeudessa, velallinen voi vedota maksuun ja esittää maksukuitin todisteena. Jos asia ratkaistaan tuomiolla, perusteeton maksuvaatimus hylätään ja velkoja joutuu lähtökohtaisesti korvaamaan velallisen tarpeelliset ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Velkoja voi myös peruuttaa kanteensa. Pääsäännön mukaan peruuttaja korvaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut, mutta tästä voidaan poiketa erityisestä syystä (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentti). Merkitystä on esimerkiksi sillä, maksoiko velallinen velan ennen kanteen vireilletuloa vai vasta sen jälkeen. Erityinen syy poiketa pääsäännöstä voi olla se, että vastaaja on täyttänyt kanteessa vaaditun suorituksen vasta oikeudenkäynnin alettua. Velkojaa voidaan silloin pitää asiallisesti voittaneena osapuolena. Ratkaisussa KKO 2019:59 korkein oikeus selosti tätä poikkeusta, mutta katsoi, ettei kyseisessä tapauksessa ollut erityistä syytä poiketa kanteen peruuttajan kuluvastuusta (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentti).
Yksipuolinen tuomio ja takaisinsaanti
Jos et vastaa haasteeseen määräajassa, käräjäoikeus voi antaa yksipuolisen tuomion. Tuomio voidaan panna täytäntöön ulosotossa. Yksipuolisesta tuomiosta ei voi valittaa, mutta siihen voi hakea takaisinsaantia samasta käräjäoikeudesta. Takaisinsaantia on haettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun olet todisteellisesti saanut tiedon tuomiosta, esimerkiksi ulosmittauksessa. Hakemuksessa on kerrottava syy, jolla olisi voinut olla merkitystä asian ratkaisuun (oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §). Jos samassa asiassa annetaan toinen yksipuolinen tuomio, takaisinsaantia ei enää voi hakea. Takaisinsaanti ei siis ole tapa voittaa aikaa, jos velka on riidaton. Jos haluat juristin laativan takaisinsaantihakemuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Kuluvaatimus ja korko
Velkojan kannattaa vaatia oikeudenkäyntikulut jo haastehakemuksessa, koska vaatimatta niitä ei tuomita. Taksan mukaista vaatimusta ei tarvitse eritellä. Jos velkoja vaatii korkeaa taksaa, hänen on kerrottava sen peruste, ja taksaa suuremmat kulut on eriteltävä (asetuksen 1311/2001 3 ja 7 §). Jos haluat juristin laativan haastehakemuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Riitaisessa asiassa kummankin osapuolen kuluvaatimus on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä, ja siinä on eriteltävä kulujen määrä ja perusteet (21 luvun 14 §). Myös velallisen kannattaa siis vaatia omat kulunsa, jos hän riitauttaa velan ja voittaa. Kulukorvaukselle voi vaatia viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomitsemispäivästä (21 luvun 8 §:n 2 momentti).
Mitä velallisen ja velkojan kannattaa tehdä?
Velallisena:
- Lue haaste heti ja merkitse vastausaika muistiin.
- Tarkista pääoma, jo tehdyt maksut, korko ja perintäkulut.
- Jos velka on oikea, maksa tai ehdota maksusuunnitelmaa ennen kuin asia etenee.
- Jos kiistät velan, kerro vastauksessa perusteet ja liitä todisteet, kuten kuitit, reklamaatiot ja kuvat.
- Kiistä vain se osa, josta olet aidosti eri mieltä, ja maksa riidaton osa.
Velkojana:
- Arvioi ennen haastetta, onko saatava riidaton vai onko odotettavissa riitautus.
- Vaadi kulut haastehakemuksessa ja perustele korkea taksa, jos vaadit sitä.
- Jos velallinen esittää riitautukselle uskottavan perusteen, harkitse sovintoa ennen kuin kuluriski kasvaa.
Milloin juristista on hyötyä?
Riidattomassa velassa juristia ei yleensä tarvita, kunhan haasteeseen reagoidaan ajoissa. Juristista on hyötyä, kun velan peruste tai määrä on aidosti kiistanalainen. Hän käy läpi sopimuksen, laskut ja maksut ja arvioi, kestääkö riitautus. Hän laskee kuluriskin ennen kuin riitautat, laatii vastauksen perusteluineen ja voi neuvotella sovinnon tai maksusuunnitelman. Velkojalle juristi arvioi, kannattaako riitautettua saatavaa viedä eteenpäin, kun oikeudenkäynnin kulut kasvavat selvästi.
Usein kysyttyä
Paljonko joudun maksamaan, jos en vastaa haasteeseen?
Velan, koron ja mahdollisten perintäkulujen lisäksi tavallisesti taksan mukaiset oikeudenkäyntikulut, yleensä 50–160 euroa, sekä velkojan maksaman oikeudenkäyntimaksun, jos velkoja on vaatinut sitä. Tuomio voidaan panna täytäntöön ulosotossa. Jos et ole varma, miten haasteeseen kannattaa vastata, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Kannattaako velka riitauttaa, jos en pysty maksamaan sitä?
Ei yleensä. Maksukyvyttömyys ei ole peruste kiistää velkaa, ja perusteeton riitautus voi kasvattaa kuluja huomattavasti. Ota sen sijaan yhteyttä velkojaan ja ehdota maksusuunnitelmaa.
Saanko kuluni korvattua, jos velkoja häviää?
Voit saada. Jos riitautat velan ja voitat, velkoja korvaa lähtökohtaisesti tarpeelliset ja kohtuulliset kulusi. Sinun on kuitenkin vaadittava ne ja eriteltävä ne ennen käsittelyn päättymistä (21 luvun 14 §).
Koskeeko 500 euron kulukatto pieniä velkomuksia?
Ei tavallisesti. Pienten riita-asioiden menettelyn kulukatto koskee vain siihen kuuluvia asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvia riitoja. Myös alun perin summaarisena vireille tullut vuokrasaatava voi kuulua menettelyyn, jos se riitautetaan ja muut edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi tavallisessa laskusaatavan tai lainan perinnässä tätä kulukattoa ei sovelleta (oikeudenkäymiskaaren 6 a luvun 2 § ja 21 luvun 8 d §).
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa