Riita-asian oikeudenkäyntikulut muodostuvat esimerkiksi asianajajan palkkiosta, oikeudenkäyntimaksusta ja todisteluun liittyvistä kustannuksista. Asianajajan palkkio on niistä usein suurin erä. Asianajopalkkio määräytyy sinun ja asianajajasi välisen sopimuksen mukaan. Jos voitat, hävinnyt korvaa sinulle vain tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §), joten oma laskusi voi olla suurempi kuin saamasi korvaus. Jos häviät, maksat yleensä omien kulujesi lisäksi vastapuolen kohtuulliset kulut, ellei jokin laissa säädetty poikkeus sovellu.
 

Mitä riita-asian oikeudenkäyntikuluihin kuuluu?

Riita-asian oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ja kuluvastuun jakautumisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa.

Riita-asiassa tuomioistuin ratkaisee henkilöiden tai yritysten välisen erimielisyyden. Riita-asian asianosaisia ovat kantaja eli kanteen nostanut osapuoli ja vastaaja eli kanteeseen vastaava osapuoli. Riita-asiassa hävinnyt osapuoli on pääsääntöisesti velvollinen maksamaan sekä omat että vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Tähän pääsääntöön on kuitenkin joitakin poikkeuksia.

Riita-asian oikeudenkäyntikuluihin kuuluvat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta aiheutuneet kustannukset sekä asiamiehen tai avustajan palkkio. Korvattavia voivat olla myös asianosaisen omasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä aiheutuneet kustannukset.

Asianosainen voi käyttää oikeudenkäynnissä asiamiestä tai avustajaa. Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa yleensä toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädetään myös poikkeuksista. Ilman oikeudenkäyntiavustajan lupaa voi toimia esimerkiksi asianosaisen työ- tai virkasuhteessa oleva laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Poikkeuksia on myös eräissä työmarkkinajärjestöjen ja viranomaisten tehtävissä. Lisäksi summaarisissa riita-asioissa, pienten riita-asioiden menettelyssä, riidattomissa hakemusasioissa ja maaoikeusasioissa oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana voi toimia myös muu laissa säädetyt edellytykset täyttävä henkilö.

Asianajaja on Suomen Asianajajien jäseneksi hyväksytty ja asianajajaluetteloon merkitty henkilö.
 

Miten asianajopalkkio määräytyy?

Asianajajan ja asiakkaan väliselle palkkiolle ei ole laissa määrätty yleistä taksaa, vaan palkkio perustuu heidän väliseensä sopimukseen. Asianajajan on asiakkaan pyynnöstä ilmoitettava toimeksiantoa vastaanottaessaan palkkioperusteensa ja laskutuskäytäntönsä. Palkkion on myös oltava kohtuullinen suhteessa tehtävän laatuun ja sen vaatimaan työhön. Jos laskusta syntyy erimielisyys, asiakas voi vaatia palkkion alentamista. Riita voidaan käsitellä asian laadusta riippuen valvontalautakunnassa, kuluttajariitalautakunnassa tai tuomioistuimessa.
 

Oma lasku ja vastapuolen korvaus ovat kaksi eri asiaa

Riita-asian kuluissa on kaksi eri suhdetta. Ensimmäinen on sinun ja asianajajasi välinen sopimus. Sen perusteella asianajaja laskuttaa sinua, voitit tai hävisit. Toinen on sinun ja vastapuolen välinen kuluvastuu. Sen ratkaisee tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun perusteella.

Tuomioistuin ei siis hyväksy asianajajasi laskua sellaisenaan vastapuolen maksettavaksi. Se arvioi, mitkä toimenpiteet olivat tarpeellisia ja mikä on niistä kohtuullinen hinta (21 luvun 1 §). Ero näkyy erityisesti silloin, kun lasku on suuri suhteessa riidan kokoon tai kun asianajaja on tehnyt työtä, jota tuomioistuin ei pidä jutun kannalta tarpeellisena.

Esimerkki: Voitat sopimusriidan. Asianajajasi lasku on 12 000 euroa. Tuomioistuin pitää osaa kirjelmistä tarpeettomina ja hyväksyy vastapuolen maksettavaksi 9 000 euroa. Loput 3 000 euroa maksat itse, ellei oikeusturvavakuutuksesi korvaa sitä.

Sama periaate koskee myös vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Jos häviät, joudut lähtökohtaisesti korvaamaan vastapuolen tarpeelliset ja kohtuulliset kulut. Jos vastapuolen asianajajan lasku on ylimitoitettu, sitä ei kuitenkaan tarvitse korvata kokonaan. Siksi vastapuolen kuluvaatimus kannattaa tarkistaa huolellisesti ja tarvittaessa riitauttaa. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko vastapuolen kuluvaatimus kohtuullinen.
 

Mitä vastapuolelta voi saada korvaukseksi?

Korvattavia ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Lisäksi korvataan asianosaisen oma työ ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvä menetys (21 luvun 8 §:n 1 momentti). Käytännössä korvattavia voivat olla esimerkiksi:

• asianajajan tai muun avustajan palkkio ja kulut
• tuomioistuimen oikeudenkäyntimaksu
• todistajien ja asiantuntijoiden kulut
• oma työ ja ansionmenetys, jos ne johtuvat suoraan oikeudenkäynnistä

Oikeudenkäyntimaksu on muussa kuin summaarisessa riita-asiassa käräjäoikeudessa 610 euroa, kun asia on tullut vireille 1.9.2026 tai myöhemmin (tuomioistuinmaksulain 2 §). Ennen 1.9.2026 vireillä olleisiin asioihin sovelletaan vanhoja maksuja. Maksun maksaa ensin asian vireille panija, mutta se voidaan tuomita hävinneen korvattavaksi.

Oman työn korvaus koskee vain työtä ja ajanhukkaa, joka johtuu välittömästi oikeudenkäynnistä. Esimerkiksi palkaton vapaapäivä istuntoa varten voi tulla korvattavaksi, mutta yleinen harmi ja huoli riidasta eivät. Oma työ kannattaa eritellä tunteina ja euroina, koska erittelemätön summa arvioidaan helposti alas.

Korkein oikeus on havainnollistanut kohtuullisuusarviota ratkaisussa KKO 1997:195. Työsuhderiidassa voittanut yhtiö sai osavoitostaan huolimatta oikeuden täyteen korvaukseen, koska sen häviämä osa oli vähäinen. Korvattavien kulujen määrä kuitenkin alennettiin noin puoleen, koska asianajopalkkio oli huomattavan korkea vastaavien juttujen tavalliseen tasoon nähden, ja erittelemätön vaatimus omasta työstä arvioitiin pieneksi. Sinulle tämä tarkoittaa, että voittokaan ei takaa koko laskun korvaamista.
 

Milloin hävinnyt ei maksa kaikkia kuluja?

Pääsääntö on selvä, mutta laissa on poikkeuksia. Tavallisimmat ovat nämä:

• Osittainen voitto: jos kumpikin voittaa osan, kumpikin pitää lähtökohtaisesti omat kulunsa, ellei ole syytä velvoittaa korvaamaan niitä osaksi. Jos hävitty osa on merkitykseltään vähäinen, voit saada täyden korvauksen (21 luvun 3 §).
• Tarpeeton oikeudenkäynti: voittajakin voi joutua korvaamaan vastapuolen kulut, jos hän aloitti oikeudenkäynnin ilman, että vastapuoli antoi siihen aihetta, tai muuten tahallaan tai huolimattomuudesta aiheutti tarpeettoman oikeudenkäynnin.
• Tietämätön seikka: jos lopputulos johtui seikasta, jota hävinnyt ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää ennen oikeudenkäyntiä, tuomioistuin voi määrätä kummankin pitämään kulunsa.
• Oma menettely: asianosainen, joka on esimerkiksi jäänyt pois, laiminlyönyt tuomioistuimen määräyksiä tai esittänyt väitteen, jonka hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, korvaa näin aiheuttamansa kulut riippumatta muusta kuluratkaisusta (21 luvun 5 §).
• Oikeudellisesti epäselvä asia: jos hävinneellä oli asian epäselvyyden vuoksi perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä kummankin vastaamaan kuluistaan osaksi tai kokonaan itse.
• Asia, jossa sovinto ei ole sallittu: kumpikin vastaa lähtökohtaisesti omista kuluistaan, ellei ole erityistä syytä muuhun (21 luvun 2 §).

Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiseen sovellettava säännös riippuu siitä, milloin asia tuli vireille. Kun asia on tullut vireille 1.5.2023 tai myöhemmin, tuomioistuimen tulee viran puolesta alentaa maksettavaksi tuomittavia kuluja, jos niiden korvaaminen olisi oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta (21 luvun 8 b §). Ennen 1.5.2023 vireille tulleissa asioissa sovelletaan vanhaa säännöstä, jonka mukaan tuomioistuin voi alentaa kuluja, jos korvausvelvollisuus olisi ilmeisen kohtuuton. Pelkkä varattomuus ei ole yksin riittänyt (KKO 2008:55, rikosasian kuluratkaisu vanhan lain aikana).

Pienten riita-asioiden menettelyssä vastapuolelle korvattavat oikeudenkäyntikulut ovat pääsääntöisesti enintään 500 euroa tai, jos asiassa pidetään pääkäsittely, enintään 1 000 euroa. Lisäksi voidaan korvata oikeudenkäyntimaksu ja erityiset kulut. Kulukattoon on kuitenkin poikkeuksia. Esimerkiksi tarpeettoman oikeudenkäynnin tai tarpeettomien kulujen aiheuttaminen voi johtaa suurempaan korvausvastuuseen. Jos asia ratkaistaan valmistelua jatkamatta yksipuolisella tuomiolla, kulukorvaus määräytyy erillisen säännöksen perusteella (21 luvun 8 c ja 8 d §). Raja koskee 1.9.2026 tai sen jälkeen vireille tulleita asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvia riitoja, joissa vaatimus on pääomaltaan enintään 10 000 euroa tai muu kuin rahamääräinen. Lisäksi edellytetään, ettei asiaa voida käsitellä summaarisena riita-asiana ja että se soveltuu laatunsa ja laajuutensa puolesta pienten riita-asioiden menettelyyn (oikeudenkäymiskaaren 6 a luvun 2 §). Muissa riidoissa, esimerkiksi kauppa- tai urakkariidassa, kulukattoa ei ole, vaikka riidan arvo olisi pieni.
 

Kuluvaatimus tehdään ajoissa ja eriteltynä

Kulut eivät tule korvattaviksi itsestään. Vaatimus on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä, ja siinä on eriteltävä kulujen määrä ja perusteet (21 luvun 14 §). Tuomioistuin ratkaisee kulut samalla kun se ratkaisee pääasian, joten jälkikäteen esitettyä vaatimusta ei käytännössä voida enää ratkaista. Kantaja voi ilmoittaa kuluvaatimuksen jo haastehakemuksessa, jos pitää sitä aiheellisena (oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §), mutta lopullinen eritelty vaatimus esitetään yleensä käsittelyn lopussa.

Hyvä erittely kertoo, mitä on tehty, milloin, kuinka monta tuntia siihen kului ja millä tuntihinnalla. Erikseen ilmoitetaan kulut, kuten oikeudenkäyntimaksu ja todistajien kulut.

Korvaukselle voi vaatia viivästyskorkoa. Korkoa maksetaan korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemispäivästä (21 luvun 8 §:n 2 momentti). Jos hävinnyt maksaa hänelle tuomitut kulut tämän kuukauden aikana, korkoa ei kerry.
 

Asianajopalkkio: miten se sovitaan?

Asianajopalkkion määrä ja laskutustapa sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Tavallisimmat palkkiomallit ovat nämä:

• Tuntiveloitus: maksat tehdyistä tunneista sovitulla tuntihinnalla. Malli on joustava, mutta lopullinen summa selviää vasta jälkikäteen.
• Kiinteä palkkio: hinta sovitaan etukäteen koko asialle tai sen vaiheelle. Silloin on tärkeää sopia, mitä hintaan kuuluu ja mitä tapahtuu, jos asia laajenee.
• Yhdistelmä: esimerkiksi kiinteä hinta valmisteluun ja tuntiveloitus pääkäsittelyyn tai tuntiveloitus enimmäismäärällä.

Ennen toimeksiantoa kannattaa sopia ainakin tuntihinta tai kiinteä hinta, laskutusväli, mahdollinen ennakkomaksu, matka- ja muiden kulujen veloitus sekä se, kerrotaanko sinulle etukäteen, jos kustannusarvio uhkaa ylittyä. Pyydä kustannusarvio kirjallisesti, vaikka laki ei vaadi sopimukselta kirjallista muotoa. Kirjallinen arvio ja sopimus ovat parasta näyttöä, jos laskusta tulee myöhemmin erimielisyyttä.

Palkkiosopimusta voidaan sovitella, jos se on kohtuuton, koska myös vastikkeen määrää koskeva sitoumus on oikeustoimen ehto (oikeustoimilain 36 §). Kuluttajan ja yrityksen välisessä sopimuksessa vastaava sääntö on kuluttajansuojalaissa (kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §). Palkkiota ei kuitenkaan alenneta pelkästään siksi, että se on korkea, vaan kohtuuttomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti.
 

Kun olet eri mieltä asianajajan laskusta

Aloita reklamaatiolla. Kerro asianajajalle kirjallisesti, mihin laskun kohtiin et ole tyytyväinen, ja pyydä eritelty lasku, jos sellaista ei ole. Moni erimielisyys ratkeaa jo siinä, kun tehdyt toimenpiteet käydään läpi. Jos sopua ei synny, reittejä on kolme:

• Valvontalautakunta: asianajajan asiakas voi viedä palkkioriidan Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivaan valvontalautakuntaan kirjallisella hakemuksella. Menettely on kirjallinen, ja lautakunta antaa suosituksen. Suositus ei ole täytäntöönpanokelpoinen, eikä sillä ole tuomion oikeusvaikutuksia. Suositusta ei anneta, jos oikeus vaatia palkkion alentamista on jo vanhentunut (asianajajalain 6 a ja 7 e §).
• Kuluttajariitalautakunta: kuluttaja voi viedä palkkioriidan lautakuntaan, jos palvelun on tarjonnut elinkeinonharjoittaja. Käsittely on maksuton, ja kumpikin vastaa lähtökohtaisesti omista kuluistaan. Ratkaisu on suositus, eikä se estä viemästä asiaa tuomioistuimeen.
• Tuomioistuin: voit vaatia kanteella palkkion alentamista tai liikaa maksetun palauttamista. Silloin sovelletaan tavallisia riita-asian kulusääntöjä, joten myös palkkioriidassa häviäjä voi joutua maksamaan vastapuolen kulut.

Oikeus vaatia palkkion alentamista voi vanhentua. Vanhentumisaika on lähtökohtaisesti kolme vuotta, mutta sen alkamishetki riippuu vaatimuksen perusteesta. Jos vaatimus perustuu esimerkiksi sopimuksen virheelliseen täyttämiseen, aika voi alkaa siitä, kun asiakas havaitsi tai hänen olisi pitänyt havaita laskutuksen virheellisyys. Vanhentumisaika ei siis välttämättä ala laskun eräpäivästä tai maksamisesta. Vanhentuminen voidaan katkaista esimerkiksi yksilöidyllä kirjallisella vaatimuksella, jossa asiakas ilmoittaa vaativansa palkkion alentamista ja kertoo vaatimuksensa perusteet (laki velan vanhentumisesta 4, 7 ja 10 §). Valvontalautakunta arvioi vanhentumista, jos siihen vedotaan. Jos haluat juristin laativan palkkion alentamista koskevan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Jos sama palkkioriita on vireillä sekä tuomioistuimessa että valvontalautakunnassa ja asiakas ilmoittaa tästä tuomioistuimelle ennen kuin vastaa pääasiaan, tuomioistuin keskeyttää käsittelyn, kunnes lautakunta on antanut suosituksensa (asianajajalain 7 f §). Valvontalautakunnan palkkioriitamenettely koskee asianajotoimistojen laskuttamia palkkioita. Menettely voi koskea myös asianajotoimistossa työskentelevän luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan työtä. Sen sijaan muun lakiasiaintoimiston laskua ei voida käsitellä valvontalautakunnan palkkioriitamenettelyssä. Tällaisen laskun voi kuluttajana saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi tai viedä tuomioistuimeen. Valvontalautakunnalle tehtävä kantelu avustajan menettelystä on eri asia kuin palkkioriita.

Esimerkki: Asianajaja arvioi alussa kuluiksi noin 4 000 euroa, mutta lasku on 9 000 euroa ilman erittelyä. Asiakas pyytää kirjallisesti erittelyä ja selitystä ylitykselle. Jos selitys ei vakuuta, hän voi viedä asian valvontalautakuntaan, joka arvioi, onko palkkio kohtuullinen tehtyyn työhön nähden. Lopputulos riippuu siitä, mitä on sovittu ja mitä työtä asia todella vaati.

Oikeusturvavakuutus ja oikeusapu

Tarkista ennen asianajajan palkkaamista, onko sinulla oikeusturvavakuutus. Se sisältyy usein kotivakuutukseen. Vakuutus korvaa omia asianajo- ja oikeudenkäyntikulujasi vakuutusehtojen mukaan. Siinä on tavallisesti omavastuu ja enimmäiskorvaus, ja vastapuolelle tuomittuja kuluja se ei yleensä korvaa. Ilmoita asiasta vakuutusyhtiölle heti, kun riita syntyy, koska ehdoissa voi olla määräaikoja ja vaatimuksia avustajan valinnasta. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, korvaako vakuutus riitasi kulut.

Oikeusapu on valtion tukea vähävaraiselle. Se voi kattaa oman avustajan palkkion kokonaan tai osittain tulojen ja varojen mukaan. Oikeusapua ei lähtökohtaisesti anneta, jos sinulla on asian kattava oikeusturvavakuutus. Tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa sitä voidaan kuitenkin myöntää siltä osin kuin kulut ylittävät vakuutuksen enimmäiskorvauksen, ja korvauksetta oikeusapuun oikeutettu voi saada sen myös vakuutuksen omavastuuseen (oikeusapulain 3 b §). Oikeusapu ei kata vastapuolelle tuomittavia kuluja, joten häviön riski jää silloinkin sinulle.
 

Muutoksenhaku lisää kuluriskiä

Jos haluat hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon, ilmoita tyytymättömyytesi viimeistään seitsemäntenä päivänä ratkaisun antamisesta (oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §). Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa ratkaisun julistamis- tai antopäivästä (25 luvun 12 §). Hovioikeus tarvitsee jatkokäsittelyluvan kaikkiin käräjäoikeuden ratkaisua koskeviin valituksiin, myös silloin, kun valitus koskee vain kuluja (25 a luvun 5 §).

Hovioikeudessa kuluvastuu ratkaistaan sen mukaan, mitä muutoksenhaussa tapahtui ja kuka voitti muutoksenhaun (21 luvun 16 §). Jos valitat ja häviät, voit joutua maksamaan myös vastapuolen hovioikeuskulut.
 

Toimi näin ennen riitaa ja sen aikana

1. Selvitä oikeusturvavakuutuksesi ehdot ja ilmoita riidasta vakuutusyhtiölle mahdollisimman varhain, mieluiten ennen merkittävien asianajokulujen syntymistä.
2. Pyydä asianajajalta kustannusarvio ja sovi palkkioperuste kirjallisesti.
3. Arvioi kuluriski: mitä maksat itse, jos voitat, ja mitä maksat, jos häviät.
4. Säilytä sopimukset, laskut, sähköpostit ja muut todisteet järjestyksessä. Se säästää asianajajan tunteja.
5. Harkitse sovintoa, kun riskit selviävät. Sovintoehdotuksen ajoitus voi vaikuttaa myös kuluihin.
6. Huolehdi, että kuluvaatimus esitetään eriteltynä ennen käsittelyn päättymistä.
7. Ota kantaa vastapuolen kuluvaatimukseen, jos se on mielestäsi liian suuri.
    

Mitä juristi tekee kuluasioissa?

Juristi laatii kustannusarvion ja kertoo, mistä vaiheista kulut syntyvät. Ennen kannetta hän arvioi, onko riita taloudellisesti järkevä, kun mukaan lasketaan sekä voiton että häviön kuluriski. Hän tarkistaa vakuutuksen ja oikeusavun mahdollisuuden ja hoitaa vakuutusyhtiölle tehtävän ilmoituksen. Oikeudenkäynnin aikana hän tekee eritellyn kuluvaatimuksen ja vastustaa vastapuolen ylimitoitettuja kuluja. Hän myös arvioi, milloin sovintotarjous kannattaa tehdä kuluriskin hallitsemiseksi. Jos olet tyytymätön oman asianajajasi laskuun, toinen juristi voi arvioida laskun kohtuullisuuden ja auttaa valitsemaan oikean reitin palkkioriidalle.
 

Usein kysyttyä

Saanko kaikki asianajokuluni takaisin, jos voitan?

Et välttämättä. Hävinneen maksettavaksi tuomitaan vain tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut (21 luvun 1 §). Jos asianajajasi lasku on suurempi, erotus jää sinulle tai oikeusturvavakuutuksesi maksettavaksi. Voitto voi lisäksi olla osittainen, jolloin korvauskin voi jäädä osittaiseksi.

Voiko asianajaja periä minulta enemmän kuin vastapuoli joutuu korvaamaan?

Voi. Asianajopalkkio perustuu teidän väliseen sopimukseen, eikä tuomioistuimen kuluratkaisu muuta sitä. Jos palkkio on mielestäsi kohtuuton tehtyyn työhön nähden, voit reklamoida ja viedä asian palkkioriitana valvontalautakuntaan, kuluttajariitalautakuntaan tai tuomioistuimeen.

Paljonko asianajaja saa veloittaa tunnilta?

Laissa ei ole säädetty asianajajan ja asiakkaan välisestä tuntihinnasta, vaan siitä sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Kun kuluja vaaditaan vastapuolelta, tuomioistuin arvioi tuntihinnan ja tuntimäärän kohtuullisuutta suhteessa asian vaikeuteen ja laajuuteen. Oikeusavussa palkkio määräytyy oikeusapulain ja valtioneuvoston asetuksen mukaan. Jos et ole varma, onko laskusi kohtuullinen, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Voinko hoitaa riita-asian ilman asianajajaa?

Voit. Asianosainen saa ajaa omaa asiaansa itse. Jos käytät avustajaa, hänen on yleensä oltava asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja (oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §). Jos voitat ilman avustajaa, voit vaatia korvausta omasta työstäsi ja kuluistasi, mutta korvaus jää yleensä selvästi pienemmäksi kuin avustajan palkkio.

Maksaako oikeusturvavakuutus vastapuolen kulut, jos häviän?

Yleensä ei. Oikeusturvavakuutus korvaa tavallisesti vain omia kulujasi omavastuun ylittävältä osalta enimmäismäärään asti. Tarkista asia omista vakuutusehdoistasi, koska ne ratkaisevat.