Myyjä ei voi estää kaupan purkamista pelkästään kieltäytymällä siitä. Kauppalain mukaisessa kaupassa ostaja voi purkaa kaupan yksipuolisella ilmoituksella, jos purkamisen lailliset edellytykset täyttyvät (kauppalain 39 §).

Myyjä voi kuitenkin perustellusti kiistää purkamisen esimerkiksi silloin, kun virhe ei ole ostajalle olennainen, ostaja tiesi virheestä, virheestä tai purkamisesta ilmoitettiin liian myöhään tai myyjä oikaisee virheen lain edellyttämällä tavalla. Myös tavaran palauttamisen este voi vaikuttaa purkuoikeuteen, mutta ei aina poista sitä.

Jos myyjä kiistää purkamisen eikä palauta kauppahintaa, ostaja voi joutua viemään asian käräjäoikeuteen saadakseen täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun.
 

Purku on ostajan ilmoitus, ei sopimus

Ostaja saa purkaa kaupan virheen vuoksi, jos sopimusrikkomuksella on hänelle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai sen olisi pitänyt käsittää se (kauppalain 39 §). Purku tehdään ilmoittamalla siitä myyjälle. Myyjän hyväksyntää ei tarvita.

Kun purku on aiheellinen, kumpikin palauttaa saamansa. Myyjä palauttaa kauppahinnan ja maksaa sille korkoa siitä päivästä, jona se sai maksun. Ostaja palauttaa tavaran ja maksaa kohtuullisen korvauksen, jos hänellä on ollut tavarasta hyötyä (kauppalain 64 ja 65 §). Kumpikin saa pidättää oman palautuksensa, kunnes vastapuoli palauttaa omansa (kauppalain 64 §).

Myyjän "en hyväksy purkua" ei siis muuta oikeustilaa. Se muuttaa vain käytännön: jos myyjä ei maksa, ostajan on haettava rahansa tuomioistuimesta. Tuomioistuin ratkaisee, oliko purku aiheellinen. Jos oli, kauppa on purkautunut ostajan ilmoituksesta lähtien, ja myyjä joutuu maksamaan kauppahinnan korkoineen. Hävinnyt osapuoli joutuu yleensä korvaamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §).

Tämä artikkeli koskee kauppalain mukaista kauppaa: yksityisten välistä kauppaa, yritysten välistä kauppaa ja kauppaa, jossa kuluttaja myy yritykselle. Kun yritys myy kuluttajalle, sovelletaan kuluttajansuojalakia ja purun kynnys on matalampi. Kauppaa ei voi purkaa ainoastaan silloin, kun virhe on vähäinen. Myyjän on näytettävä, ettei virhe ole vähäinen (kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n 3 momentti).
 

Mihin myyjä voi perustellusti vedota kauppalain mukaan

Pelkkä erimielisyys ei riitä kaupan purkamisen vastustamiseen. Myyjällä on oltava siihen oikeudellinen peruste, esimerkiksi jokin seuraavista:

1. Virhettä ei ole. Tavara vastaa sitä, mitä sovittiin ja mitä myyjä kertoi, ja se soveltuu tavanomaiseen käyttöön (17 ja 18 §). Virhettä arvioidaan sen mukaan, millainen tavara oli vaaranvastuun siirtyessä ostajalle, yleensä luovutushetkellä (21 §). Jos vika syntyi vasta ostajan käytössä, myyjä ei vastaa siitä. Kauppalaissa ei ole kuluttajankaupan kaltaista virheolettamaa, joten ostajan on näytettävä, että vika tai sen syy oli olemassa jo luovutushetkellä.
2. Virheellä ei ole olennaista merkitystä. Pieni tai helposti korjattava vika voi oikeuttaa korjaukseen, hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen, mutta ei purkuun (39 §:n 1 momentti). Arvioon vaikuttavat vian vaikutus käyttöön, korjauskulut suhteessa hintaan ja se, mihin ostaja tavaraa tarvitsi. Lisäksi myyjän on pitänyt käsittää virheen merkitys ostajalle. Jos ostaja tarvitsi tavaraa erityiseen tarkoitukseen, josta myyjä ei tiennyt, myyjä voi vedota tähän.
3. Ostaja tiesi viasta tai hänen olisi pitänyt havaita se. Ostaja ei saa vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos ostaja tarkasti tavaran tai jätti sen ilman hyväksyttävää syytä tarkastamatta myyjän kehotuksesta huolimatta, hän ei saa vedota siihen, mikä tarkastuksessa olisi pitänyt havaita, ellei myyjä menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti (20 §).
4. Tavara myytiin "sellaisena kuin se on". Yleinen varauma rajaa vastuuta, mutta tavarassa on silti virhe, jos se ei vastaa myyjän antamia tietoja, myyjä jätti kertomatta olennaisen seikan, josta sen täytyy olettaa tienneen, tai tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen oli perusteltua edellyttää (19 §).
5. Ostaja ilmoitti liian myöhään. Virheestä on reklamoitava kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi sen tai hänen olisi pitänyt havaita se (32 §). Purkamisesta on lisäksi ilmoitettava kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se, tai siitä, kun myyjän korjausaika päättyi (39 §:n 2 momentti). Myöhästyminen ei vie ostajan oikeutta, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (33 § ja 39 §:n 2 momentti). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko purku aiheellinen.
6. Myyjä korjaa virheen. Myyjä saa omalla kustannuksellaan korjata virheen tai toimittaa uuden tavaran, jos se onnistuu aiheuttamatta ostajalle olennaista haittaa ja ilman vaaraa siitä, että ostaja jää ilman korvausta kuluistaan (36 §). Ostaja saa purkaa kaupan vasta, jos korjaus tai uusi toimitus ei tule kysymykseen tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa reklamaatiosta (37 §). Myyjän on siis tarjottava korjausta ja myös tehtävä se. Pelkkä lupaus ei riitä, jos korjaus viivästyy.
7. Ostaja ei voi palauttaa tavaraa. Purku edellyttää, että ostaja voi palauttaa tavaran olennaisesti muuttumattomana ja vähentymättömänä (66 §). Poikkeuksia on kuitenkin useita. Ostaja ei menetä purkuoikeuttaan, jos tavara on huonontunut omien ominaisuuksiensa vuoksi, tarkastuksessa tai tavanomaisessa käytössä ennen kuin virhe olisi pitänyt havaita. Ostaja säilyttää purkuoikeuden myös, jos hän korvaa myyjälle arvonalennuksen (66 §:n 2 ja 3 momentti).
8. Sopimuksessa on rajattu purkuoikeutta. Kauppalaista voidaan poiketa sopimuksella (3 §). Yritysten välisissä ehdoissa purku on usein rajattu tai korvattu korjaus- ja hyvitysmenettelyllä. Ehdon pätevyys arvioidaan sopimusoikeuden yleisten sääntöjen mukaan, ja kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella (oikeustoimilain 36 §).
    

Purun torjuminen ei aina vapauta myyjää

Myyjän kannattaa erottaa kaksi kysymystä: onko tavarassa virhe ja oikeuttaako virhe kaupan purkamiseen. Vaikka purkamisen edellytykset eivät täyttyisi, ostajalla voi silti olla oikeus hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen (kauppalain 37, 38 ja 40 §).

Jos ostaja on reklamoinut virheestä ajoissa mutta ilmoittanut purkamisesta liian myöhään, hän voi menettää purkuoikeutensa mutta säilyttää oikeuden esimerkiksi hinnanalennukseen. Purkuvaatimuksen torjuminen ei siis välttämättä ratkaise koko riitaa.

Jos kauppahintaa on vielä maksamatta, ostaja saa pidättää maksusta virheeseen perustuvaa vaatimustaan vastaavan määrän (42 §).

Myyjän oma purkuoikeus ostajan maksuviivästyksen vuoksi on eri asia.
 

Kolme esimerkkiä

Esimerkki 1: Yksityinen ostaa toiselta käytetyn moottorikelkan 6 000 eurolla. Kahden viikon kuluttua moottori leikkaa kiinni. Korjaamo toteaa syyksi pitkään jatkuneen öljyvuodon, ja vanhat viestit osoittavat myyjän tienneen siitä. Ostaja ilmoittaa purusta heti. Myyjän kieltäytymiselle ei tällöin näytä olevan perustetta: se jätti kertomatta olennaisen seikan (kauppalain 19 §:n 1 momentin 2 kohta), ja moottorin rikkoutuminen vie kelkan käyttökelpoisuuden. Jos myyjä ei silti maksa, ostaja voi viedä asian käräjäoikeuteen.

Esimerkki 2: Yritys ostaa toiselta yritykseltä 2 000 euron kahvinkeittimen, jonka vesisäiliön kansi on haljennut. Myyjä tarjoutuu toimittamaan uuden kannen viikossa ja toimittaa sen. Ostaja ei voi purkaa kauppaa, koska vika on pieni ja myyjä korjasi sen kohtuullisessa ajassa (kauppalain 36, 37 ja 39 §).

Esimerkki 3: Ostaja reklamoi viallisesta veneen moottorista toukokuussa. Myyjä kieltäytyy heti korjaamasta sitä. Ostaja ilmoittaa purusta vasta seuraavana keväänä, eikä myyjä ole menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti. Myyjä voi vedota siihen, että purkuilmoitus tehtiin liian myöhään (kauppalain 39 §:n 2 momentti). Koska virheestä reklamoitiin ajoissa, ostaja voi silti vaatia hinnanalennusta tai vahingonkorvausta.

Jos myyjä kieltäytyy: ostajan eteneminen

1. Tee kirjallinen purkuilmoitus. Kerro siinä, mikä virhe on, milloin havaitsit sen, miksi sillä on sinulle olennainen merkitys ja mitä vaadit: kauppahinnan palautusta korkoineen tavaran palautusta vastaan. Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta kirjallinen ilmoitus on helppo näyttää. Kun ilmoitus on lähetetty tarkoituksenmukaisella tavalla, siihen saa vedota, vaikka se myöhästyisi tai ei tulisi perille (kauppalain 82 §).
2. Tarjoa tavaran palautusta ja säilytä tavara huolellisesti. Älä käytä sitä enempää kuin on välttämätöntä.
3. Kokoa näyttö: kauppakirja, myynti-ilmoitus, viestit, valokuvat ja korjaamon tai asiantuntijan lausunto vian syystä ja siitä, milloin se on syntynyt. Anna myyjälle tilaisuus tarkastaa tavara.
4. Katkaise vanhentuminen. Purussa palautettavan kauppahinnan vanhentumisen alkamishetki on tulkinnanvarainen, joten laske sillekin varmuuden vuoksi kolme vuotta virheen havaitsemisesta. Hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimus vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se. Vanhentuminen on lisäksi katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta. Vanhentuminen katkeaa vaatimuksella, josta käyvät ilmi vaatimuksen peruste ja kohtuudella täsmennetty määrä, tai kanteella (vanhentumislain 4, 7, 10 ja 11 §).
5. Vie asia käräjäoikeuteen, jos sovintoa ei synny. Kuluttajariitalautakunta ei käsittele yksityisten välistä irtaimen kauppaa (kuluttajariitalautakuntalain 2 §).
    

Mitä myyjän kannattaa tehdä

Vastaa purkuilmoitukseen kirjallisesti ja kerro, mihin perusteeseen vetoat. Jos vika on korjattavissa, tarjoa korjausta tai uutta toimitusta heti ja kerro aikataulu. Pyydä ostajalta selvitys viasta ja tilaisuus tarkastaa tavara. Kokoa omat todisteesi tavaran kunnosta luovutushetkellä, esimerkiksi huoltohistoria, kuvat ja ostajan tarkastuksesta kertovat viestit. Jos haluat juristin laativan purkuilmoituksen tai vastineen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Arvioi samalla oma riskisi. Jos virhe on selvä ja olennainen ja ostaja on toiminut ajoissa, kieltäytyminen johtaa helposti oikeudenkäyntiin, jossa joudut maksamaan kauppahinnan korkoineen ja ostajan oikeudenkäyntikulut. Silloin sovinto, esimerkiksi hinnanalennus tai korjaus, on usein edullisempi ratkaisu.
 

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä, kun kauppahinta on suuri, olennaisuus tai ilmoitusten ajoitus on riidanalainen tai osapuolet kiistelevät siitä, milloin vika syntyi. Juristi käy läpi kauppakirjan, ilmoitukset ja viestit ja arvioi, mikä myyjän vastaväitteistä kestää. Ostajan puolella hän laatii purkuilmoituksen tai vaatimuskirjeen ja hankkii asiantuntijalausunnon. Myyjän puolella hän laatii perustellun vastineen ja sovintoehdotuksen. Ennen kannetta juristi arvioi kuluriskin ja sen, kattaako oikeusturvavakuutus asian. Juristi voi laatia purku- tai korvausvaatimuksen puolestasi.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko myyjä vaatia, että kauppa puretaan vain tuomioistuimen päätöksellä?

Ei. Purku tapahtuu ostajan ilmoituksella, jos edellytykset täyttyvät. Tuomioistuinta tarvitaan vasta, jos myyjä ei palauta rahoja ja ostaja haluaa täytäntöönpanokelpoisen tuomion.

Saako ostaja purkaa kaupan, jos myyjä ei vastaa korjauspyyntöön?

Voi saada. Jos myyjä ei korjaa virhettä tai toimita uutta tavaraa kohtuullisessa ajassa reklamaatiosta, ostaja saa purkaa kaupan, kun virheellä on hänelle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tai sen olisi pitänyt käsittää tämä (kauppalain 37 ja 39 §). Purusta on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa korjausajan päätyttyä.

Voiko myyjä kieltäytyä, koska ostaja on käyttänyt tavaraa?

Ei pelkästään sillä perusteella. Ostaja voi joutua maksamaan saamastaan käyttöhyödystä kohtuullisen korvauksen (kauppalain 65 §). Purkuoikeus voi estyä vain, jos tavaraa ei voi palauttaa olennaisesti muuttumattomana, eikä mikään kauppalain 66 §:n poikkeuksista sovellu. Jos et ole varma, voiko kaupan purkaa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.