Ostajana et voi vedota virheenä seikkaan, josta sinun täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä (kauppalain 20 §:n 1 momentti). Tällaisia ovat esimerkiksi viat, jotka myyjä on kertonut tai kirjannut kauppakirjaan, ja puutteet, jotka ovat olleet selvästi nähtävissä.

Ostajan katsotaan hyväksyneen tavaran puutteineen, jos hän oli tietoinen tavarassa ilmenevistä puutteista kauppaa tehtäessä. Poikkeuksena on esimerkiksi tilanne, jossa sopimuksen tai olosuhteiden perusteella voidaan odottaa myyjän korjaavan viat tai puutteet ennen tavaran luovutusta ostajalle.

Ostaja suorittaa usein ennakkotarkastuksen ennen kaupan solmimista. Jos olet tarkastanut tavaran ennen kauppaa tai jättänyt ilman hyväksyttävää syytä noudattamatta myyjän kehotusta tarkastaa se, et voi vedota myöskään siihen, mikä tarkastuksessa olisi pitänyt havaita. Tämä rajoitus ei päde, jos myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti (20 §:n 2 momentti).

Kunnianvastaisella ja arvottomalla menettelyllä tarkoitetaan selvästi epärehellistä menettelyä, esimerkiksi sitä, että myyjä on tietoisesti peitellyt vikaa, valehdellut siitä tai jättänyt kertomatta viasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen.

Sama pätee tilanteeseen, jossa sinulla on ollut mahdollisuus tarkastaa tavaraa koskeva näyte ennen kauppaa ja virhe koskee ominaisuutta, joka olisi ilmennyt näytteestä (20 §:n 3 momentti). Voit vedota tavaran virheeseen näissäkin tilanteissa, vaikka olisit laiminlyönyt velvollisuutesi, jos myyjä on toiminut epärehellisesti ja vilpillisesti kaupanteossa.

Vaikka ennakkotarkastusta ei ole pakko suorittaa, jos myyjä suosittelee sitä ennen kaupan solmimista, ostajan tulisi käytännössä suorittaa huolellinen tarkastus. Mikäli ilman hyväksyttävää syytä laiminlyöt myyjän kehotuksen tarkastaa tavara, menetät oikeutesi vedota virheeseen, joka tarkastuksessa olisi pitänyt havaita.

Tarkastusvelvollisuutta ei kuitenkaan välttämättä ole, jos tavara esimerkiksi sijaitsee toisella paikkakunnalla tai tarkastuksesta aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia tai vaivaa, tai se edellyttäisi muita erityistoimenpiteitä (HE 93/1986 vp s. 65). Tällainen syy voi olla hyväksyttävä, ja asia arvioidaan tapauskohtaisesti.

Lisäksi, jos myyjä antaa suullisen vakuutuksen että tavarassa ei ole virheitä, sinua ei välttämättä velvoiteta suorittamaan ennakkotarkastusta. Vakuutus voi olla hyväksyttävä syy rajoittaa tarkastusta, ja se kuuluu siihen, mitä on sovittu (kauppalain 17 ja 18 §). Selvästi havaittavat puutteet voivat silti olla seikkoja, joista ostajan täytyy olettaa tienneen, ja suullinen vakuutus on riidassa vaikea näyttää toteen.

Ostajan tiedot tavarasta ovat siis tärkeitä ennakkotarkastuksen ja myyjän antamien tietojen kannalta. Sinun on suositeltavaa tehdä tarkka ennakkotarkastus ja kysellä huolellisesti tavarasta ja sen kunnosta myyjältä. Myyjän on suotavaa kehottaa ostajaa tarkastamaan tavara ja välittää olennaiset tiedot tavarasta, vaikka ostaja ei niitä erikseen pyytäisikään. Erityisesti arvokkaampien kauppojen yhteydessä on tärkeää laatia kirjallinen sopimus, joka yksityiskohtaisesti kuvaa kaupan kohdetta ja sen ehtoja.
 

Milloin et voi vedota virheeseen?

Kauppalain 20 § sisältää kolme sääntöä. Ne kannattaa pitää erillään, koska niiden edellytykset ovat erilaiset.

• Ostajan tieto (1 momentti): Et voi virheenä vedota seikkaan, josta sinun täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Sääntö koskee jokaista kauppaa, tarkastettiinpa tavara tai ei. Tähän momenttiin ei liity kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä koskevaa poikkeusta.
• Tarkastus tai myyjän kehotus (2 momentti): jos tarkastit tavaran tai jätit ilman hyväksyttävää syytä noudattamatta myyjän kehotusta tarkastaa se, et voi virheenä vedota seikkaan, mikä tarkastuksessa olisi pitänyt havaita. Poikkeuksena on myyjän kunnianvastainen ja arvoton menettely.
• Näyte (3 momentti): sama koskee näytettä, jonka olet voinut tarkastaa ennen kauppaa, kun virhe koskee ominaisuutta, joka olisi ilmennyt näytteestä.

Kaikki kolme sääntöä koskevat aikaa ennen kauppaa. Kun tavara on luovutettu, sinun on tarkastettava se hyvän tavan mukaisesti niin pian kuin olosuhteet sen sallivat (kauppalain 31 §:n 1 momentti), ja havaitusta viasta on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa, eli tehtävä reklamaatio (32 §). Tämä on eri asia kuin 20 §.
 

Mitä "täytyy olettaa tienneen" tarkoittaa?

Sanamuoto on laajempi kuin pelkkä "tiesi". Ratkaisevaa ei ole vain se, mitä ostaja myöntää tienneensä, vaan myös se, mitä hänen on täytynyt tietää. Tyypillisesti ostajan katsotaan tienneen esimerkiksi seuraavista, kun hän on voinut ymmärtää niiden merkityksen:

• viasta, jonka myyjä on kertonut ennen kauppaa suullisesti tai viestillä
• viasta, joka on kirjattu kauppakirjaan tai myynti-ilmoitukseen
• puutteesta, joka on ollut kenen tahansa nähtävissä, kuten suuresta kolhusta, puuttuvasta osasta tai palavasta vikavalosta
• asiasta, joka on käynyt ilmi ostajan ennen kauppaa saamasta kuntotarkastusraportista.

Pelkkä tieto jostakin seikasta ei riitä. Lain esitöiden mukaan ostajan täytyy myös olettaa ymmärtäneen, mitä seikka merkitsee. Jos myyjä mainitsi ennen kauppaa asian, johon vika perustuu, mutta ostaja ei asiantuntemuksen puuttuessa voinut kohtuudella ymmärtää sen merkitystä, ostaja ei menetä oikeuttaan vedota virheeseen. Tämä korostuu silloin, kun myyjä on elinkeinonharjoittaja (HE 93/1986 vp s. 65).

Jos myyjä esimerkiksi mainitsee ohimennen, että "vaihteistoöljy on vähän tummaa", tavallinen ostaja ei välttämättä ymmärrä, että vaihteisto voi olla hajoamassa.

Tieto arvioidaan vika kerrallaan. Yleinen ajatus siitä, että vanhassa autossa tai käytetyssä laitteessa voi olla vikoja, ei tarkoita, että ostaja olisi tiennyt juuri tietystä viasta. Ratkaisevaa on, mitä ostaja tiesi juuri tästä viasta ja sen laajuudesta. Jos myyjä kertoi "pienestä öljyvuodosta", ostaja tiesi vuodosta, mutta ei välttämättä siitä, että moottori on rikki.

Eri asia on, onko kyse lainkaan virheestä. Käytetyn tavaran tavanomainen kuluminen ei yleensä ole virhe, kun otetaan huomioon ikä, käyttömäärä ja hinta. Kauppalain 20 § taas ratkaisee tilanteet, joissa tavarassa on virhe, mutta ostaja tiesi siitä tai hänen olisi pitänyt havaita se. Jos myyjä väittää, että tiesit viasta, voit pyytää maksuttoman selvityksen ostajan tiedon merkityksestä.
 

Milloin ostajan katsotaan tarkastaneen tavaran?

Mittapuuna on yleensä se, mitä tavallinen huolellinen ostaja olisi samanlaisessa tarkastuksessa havainnut. Lain esitöiden mukaan vaatimustaso riippuu ostajan asemasta ja asiantuntemuksesta: alan ammattilaiselta vaaditaan enemmän kuin yksityishenkilöltä. Ostajan syyksi ei yleensä lueta sitä, ettei hän käyttänyt tarkastuksessa asiantuntijaa (HE 93/1986 vp s. 65).

Jos olet teettänyt kuntotarkastuksen, raportissa mainitut seikat ovat yleensä tiedossasi. Koeajo ja silmämääräinen tarkastus paljastavat esimerkiksi näkyvän ruosteen, kolhut, oudot äänet ja vikavalot, mutta eivät yleensä moottorin tai vaihteiston sisäisiä vaurioita.

Tarkastus ei vie oikeutta vedota piilevään vikaan. Jos vika ei näkynyt eikä tuntunut tavallisessa tarkastuksessa, voit vedota siihen. Tarkastus ei myöskään vapauta myyjää vastuusta antamistaan tiedoista.
 

Myyjän kehotuksen vaikutukset

Jos et tarkastanut tavaraa, vaikka myyjä kehotti siihen, olet samassa asemassa kuin jos olisit tarkastanut sen. Tähän sääntöön on kolme rajausta.

• Kehotuksen on oltava kehotus. Yleinen lause siitä, että tavaran saa käydä katsomassa, ei välttämättä riitä. Myyjän kannattaa kirjoittaa kehotus selvästi viestiin tai kauppakirjaan.
• Voit jättää kehotuksen noudattamatta, jos sinulla on siihen hyväksyttävä syy. Lain esitöissä mainitaan kohtuuton vaiva tai kustannus, esimerkiksi koska tavara on toisella paikkakunnalla tai tarkastus vaatisi erityistoimia. Samoin arvioidaan tilanne, jossa myyjä on itse antanut aiheen rajoittaa tarkastusta (HE 93/1986 vp s. 65). Mikään syy ei kuitenkaan ole automaattisesti hyväksyttävä.
• Jos myyjä ei kehottanut tarkastamaan etkä ostajana tarkastanut, 2 momentti ei sovellu. Silloin arvioidaan vain, mitä sinun täytyy olettaa tienneen.
   

Kunnianvastainen ja arvoton menettely

Laki suojaa ostajaa, jota myyjä on harhauttanut. Lain esitöissä esimerkkinä mainitaan tilanne, jossa myyjän täytyy olettaa tienneen virheestä, mutta hän on jättänyt kertomatta siitä tai yrittänyt salata sitä (HE 93/1986 vp s. 65). Muita esimerkkejä ovat ruosteen peittäminen maalilla juuri ennen myyntiä, vikakoodien tyhjentäminen ennen koeajoa niin, ettei vikavalo pala, tai valehteleminen suoraan kysymykseen.

Pelkkä huolimattomuus, edes törkeä, ei yleensä riitä tähän poikkeukseen. Sinun on näytettävä menettely, joten viestit, myynti-ilmoitus ja korjaamon lausunto siitä, miten ja milloin vikaa on peitelty, ovat tärkeitä.

Myyjän menettely vaikuttaa myös kaupan jälkeisiin määräaikoihin. Jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, voit vedota virheeseen, vaikka olisit tarkastanut tavaran luovutuksen jälkeen myöhään tai ilmoittanut virheestä myöhässä (kauppalain 33 §).
 

Ostajana ammattilainen: lautakunnan täysistuntoratkaisu

Kuluttajariitalautakunta ratkaisi täysistunnossa tapauksen, jossa kuluttaja antoi autoliikkeelle vaihdossa 14 vuotta vanhan, 263 000 kilometriä ajetun auton 7 049 euron hyvitystä vastaan. Kauppa tehtiin etänä, eikä autoliike tarkastanut autoa ennen kauppaa. Liikkeessä auto ravisteli, ja vauhtipyörän ja kytkimen vaihto olisi maksanut 2 150 euroa. Autoliike vaati kuluttajalta 1 100 euron hinnanalennusta.

Vaihtoautoon sovellettiin kauppalakia, koska sen myyjänä oli kuluttaja. Lautakunnan mukaan autoliikkeellä oli ammattilaisena korostunut velvollisuus tarkastaa auto, eikä etäkauppa poistanut sitä. Vika olisi ollut havaittavissa ennakkotarkastuksessa, eikä kuluttaja ollut tiennyt siitä. Lautakunta suositti, että autoliike luopuu vaatimuksestaan (D/3631/33/2025, 3.7.2026). Ratkaisu on suositus eikä sido tuomioistuinta.

Ratkaisu koskee ammattilaista ostajana, joten siitä ei voi päätellä, että yksityisen ostajan pitäisi tarkastaa auto yhtä perusteellisesti.
 

Ostajan tieto ja myyjän tiedonanto

Ostajan tieto ja myyjän tiedonanto ovat saman asian kaksi puolta. Myyjä vastaa tiedoista, jotka hän on antanut tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kauppaa, jos niiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, ellei hän ole oikaissut niitä ajoissa ja selkeästi.

Jos myynti-ilmoituksessa luki "jakohihna vaihdettu 2025" eikä se pidä paikkaansa, ostaja saa yleensä luottaa tietoon eikä hänen tarvitse tarkistaa sitä itse. Toisin on, jos ostaja huomaa ennen kauppaa jotain, mikä on selvästi ristiriidassa tiedon kanssa, esimerkiksi huoltokirjasta näkyy, ettei hihnaa ole vaihdettu. Silloin ristiriita on seikka, josta hänen täytyy olettaa tienneen, ja asia kannattaa selvittää ennen allekirjoitusta.

Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on", myyjä vastaa virheestä silti, jos hän on jättänyt kertomatta olennaisen seikan, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi odottaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (kauppalain 19 §:n 1 momentin 2 kohta).

Jos vika olisi ollut ostajan helposti havaittavissa, ostajan on vaikeampi väittää odottaneensa siitä tietoa. Jos taas myyjä tiesi piilevästä viasta, jota ostaja ei voinut havaita, myyjän vaikeneminen on ostajan kannalta vahva peruste.
 

Mitä kauppalain 20 §:stä seuraa käytännössä?

Kauppalain 20 § ratkaisee vain sen, saatko vedota virheeseen. Jos saat, voit vaatia ensin korjausta ja sen jälkeen hinnanalennusta tai, jos virheellä on sinulle olennainen merkitys, kaupan purkua sekä vahingonkorvausta laissa säädetyin edellytyksin (kauppalain 34–40 §).

Jos tietosi koski vain osaa viasta, et voi vaatia sitä, minkä tiesit ja minkä perusteella hinta sovittiin. Vaatimus voi koskea sitä osaa, joka poikkesi kerrotusta.
 

Kolme esimerkkitapausta

Esimerkki 1: Koeajolla moottorin vikavalo palaa. Myyjä sanoo, että kyse on halvasta anturiviasta. Viikon päästä korjaamo toteaa, että vika on turboahtimessa ja korjaus maksaa 2 500 euroa.

Ostaja tiesi vikavalosta, mutta ei turbon viasta. Myyjän selitys kuuluu siihen, mitä myyjä kertoi ennen kauppaa. Ostaja voi vedota virheeseen, jos myyjän tieto oli väärä ja se vaikutti kauppaan. Ostajan asema on heikompi, jos myyjä sanoi suoraan, ettei tiedä vian syytä.

Esimerkki 2: Myyjä kirjoittaa viestissä: "Vie auto kuntotarkastukseen ennen kauppaa, kustannan puolet." Ostaja ei vie, koska haluaa auton heti. Kaupan jälkeen auton alta löytyy reikä pakoputkessa ja ruostevaurio, jotka tarkastaja olisi nähnyt. Ostaja ei voi vedota niihin.

Jos taas kuukauden kuluttua paljastuu vaihteiston sisäinen vika, jota tarkastuksessa ei olisi voitu havaita, ostaja voi vedota siihen, jos vika oli autossa jo luovutushetkellä ja se on kauppalain mukainen virhe (kauppalain 17 ja 21 §).

Esimerkki 3: Ostaja ostaa käytetyn veneen ja tarkastaa sen huolellisesti. Kaupan jälkeen paljastuu, että myyjä oli maalannut lahonneen kohdan pohjassa juuri ennen myyntiä. Laho olisi ilman maalausta voinut näkyä huolellisessa tarkastuksessa, mutta myyjä peitti sen tietoisesti. Kyse on kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä, joten ostaja voi vedota virheeseen tarkastuksesta huolimatta, jos hän pystyy näyttämään peittelyn.

Mitä tehdä, kun myyjä vetoaa ostajan tietoon?

Riidassa myyjä vetoaa usein siihen, että ostaja tiesi viasta tai että vika olisi pitänyt havaita. Näin arvioit tilannettasi:

• Kokoa kaikki, mitä myyjä kertoi ennen kauppaa: myynti-ilmoitus kuvakaappauksena, viestit ja kauppakirja.
• Selvitä, tarkastitko tavaran itse tai teetitkö tarkastuksen, ja kehottiko myyjä siihen. Säilytä raportti.
• Pyydä korjaamolta kirjallinen lausunto: mikä vika on, milloin se on todennäköisesti syntynyt ja olisiko se näkynyt tavallisessa tarkastuksessa.
• Arvioi, oliko vikaa peitelty tai kuvattu väärin.
• Ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit sen tai sinun olisi pitänyt havaita se.

Myyjän kannattaa vastaavasti pystyä osoittamaan, mitä hän kertoi ja milloin. Kirjallinen vikaluettelo, ostajan kuittaus siitä ja selvä tarkastuskehotus ovat myyjän paras suoja.

Yksityisten välisessä kaupassa ei sovelleta kuluttajansuojalain vuoden virheolettamaa eikä kuluttajariitalautakunta käsittele tällaisia riitoja.
 

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on hyötyä, kun myyjä kiistää vastuunsa sillä perusteella, että vika oli tiedossa tai se olisi pitänyt havaita. Raja tiedetyn, havaittavan ja piilevän vian välillä on usein koko riidan ydin.

Juristi käy läpi myynti-ilmoituksen, viestit, kauppakirjan ja tarkastusraportin ja erottelee, mikä oli kerrottu, mikä olisi näkynyt ja mikä ei. Hän arvioi, oliko myyjän kehotus riittävä ja oliko ostajalla hyväksyttävä syy jättää tarkastus tekemättä, sekä sen, onko näyttöä vian peittelystä. Hän laatii vaatimuskirjeen tai vastineen ja arvioi ennen kannetta, kannattaako asia viedä käräjäoikeuteen kuluriski huomioon ottaen. Voit myös pyytää ensin maksuttoman selvityksen tavaran virheestä.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko ostajan pakko tarkastaa tavara ennen kauppaa?

Ei yleensä ole, ellei velvollisuus seuraa sopimuksesta tai alan käytännöstä. Tarkastamatta jättäminen kuitenkin heikentää ostajan asemaa, jos myyjä kehotti tarkastamaan eikä ostajalla ollut hyväksyttävää syytä jättää sitä tekemättä. Ostaja ei silti voi vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen.

Jos tarkastin auton, menetänkö kaikki oikeuteni?

Et. Menetät vain oikeuden vedota siihen, mikä tarkastuksessa olisi pitänyt havaita, ellei myyjä ole menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Voit edelleen vedota piilevään vikaan, ja myyjä vastaa edelleen antamistaan tiedoista.

Voiko myyjä vedota siihen, että kertoi viasta suullisesti?

Voi, mutta hänen on pystyttävä näyttämään, mitä hän kertoi. Suullinen tieto on riidassa vaikea todistaa. Siksi kumpikin osapuoli hyötyy siitä, että viat ja lupaukset kirjataan.

Mitä jos myyjä peitteli vikaa?

Silloin voit vedota virheeseen, vaikka sen olisi pitänyt näkyä tarkastuksessa. Myöskään myöhäinen tarkastus tai ilmoitus kaupan jälkeen ei silloin vie oikeuksiasi. Peittely on kuitenkin näytettävä.

Riittääkö se, että myyjä oli vain huolimaton?

Tarkastusta koskevan säännön kannalta ei yleensä riitä. Kauppalain 20 §:n 2 momentin poikkeus edellyttää kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä myyjältä. Myyjän törkeällä huolimattomuudella on merkitystä kaupan jälkeisiin määräaikoihin: se poistaa ostajan myöhäisen tarkastuksen ja myöhäisen ilmoituksen seuraukset. Lisäksi myyjä vastaa antamistaan vääristä tiedoista, ellei niitä ole ajoissa oikaistu.

Tiesin viasta, mutta myyjä lupasi korjata sen ennen luovutusta. Voinko vaatia jotain?

Voit, jos korjausta ei tehdä. Silloin tavara ei vastaa sitä, mitä sovittiin, eikä tietosi viasta estä vaatimusta. Kirjaa lupaus kauppakirjaan tai viestiin, koska suullisen lupauksen näyttäminen toteen on vaikeaa.

Koskeeko tämä vain autokauppaa?

Ei koske. Kauppalain 20 § koskee kaikkea irtaimen kauppaa, esimerkiksi venettä, moottoripyörää, konetta tai huonekalua. Kun kuluttaja ostaa yritykseltä, sovelletaan kuluttajansuojalakia.