Vilpillä tarkoitetaan sitä, että myyjä tiesi viasta tai siitä, että hänen antamansa tieto oli väärä, ja vaikeni tai valehteli siitä. Ostajalla on näyttövelvollisuus, sillä yksityisten välisessä kaupassa ei ole kuluttajansuojalain mukaista virheolettamaa. Myyjä harvoin tunnustaa vilpillisen käytöksensä suoraan, joten se näytetään yleensä välillisesti käyttäen apuna myynti-ilmoitusta ja viestejä, huoltohistoriaa ja aiempia korjauksia, korjaamon lausuntoa vian iästä sekä aiempien omistajien ja korjaamoiden tietoja. Usein vilppiä ei tarvitse näyttää lainkaan, koska väärä tieto on jo virhe sellaisenaan (kauppalain 18 §). Vilpin näyttö ratkaisee silloin, kun kaupassa on ”sellaisena kuin se on” -ehto tai reklamaatio on myöhässä. Välilliseen vahinkoon riittää myyjän huolimattomuus.

Milloin vilppi pitää näyttää?

Ennen kuin keräät näyttöä, selvitä, mitä sinun pitää näyttää. Vilppi on raskain näytettävä asia, eikä näyttöä siitä aina tarvita.

• Väärä tieto ilmoituksessa tai viesteissä on virhe, vaikka myyjä ei tiennyt sen olevan väärä (kauppalain 18 §). Riittää, että näytät, mitä myyjä sanoi ja ettei se pitänyt paikkaansa.
• Kun kaupassa on ”sellaisena kuin se on” -ehto, kertomatta jätetty vika on virhe, jos se on olennainen ja myyjän täytyy olettaa tienneen siitä (kauppalain 19 §:n 1 momentin 2 kohta). Myyjän tieto on silloin näytettävä.
• Jos reklamaatio on myöhässä tai et tarkastanut autoa, voit vedota virheeseen, jos myyjä menetteli törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (kauppalain 33 §). Tämä on vaativinta näyttää.
• Välillinen vahinko, kuten vuokra-auto tai seisonta, korvataan, jos virhe johtuu myyjän huolimattomuudesta tai erityisestä sitoumuksesta (kauppalain 40 §:n 3 momentti). Vilppiä ei tarvita, mutta vilpin näyttö osoittaa samalla huolimattomuuden.

Siitä, mitä vilpin seurauksista voi vaatia, kerrotaan tarkemmin artikkelissa Miten toimia jos yksityinen myyjä petti autokaupoissa?

Kolme asiaa, jotka sinun tulee näyttää

• Vika oli autossa jo luovutushetkellä. Myyjä vastaa viasta, joka oli olemassa vaaranvastuun siirtyessä, vaikka se ilmenee myöhemmin (kauppalain 21 §). Tähän tarvitaan yleensä korjaamon tai muun asiantuntijan arvio.
• Myyjä tiesi tai hänen täytyy olettaa tienneen. Laki ei edellytä, että näytät myyjän todellisen tiedon. Riittää, että olosuhteet osoittavat, ettei hän ole voinut olla tietämätön. Tällaisia ovat esimerkiksi aiempi korjaamokäynti samasta viasta, pitkä omistusaika, jatkuva öljyn lisääminen tai syttynyt vikavalo.
• Myyjä vaikeni tai sanoi muuta. Näytä, mitä myyjä kertoi ja mitä hän jätti kertomatta. Kauppakirjan vikaluettelo ja viestit ratkaisevat usein tämän.

Todistustaakka ja näyttökynnys

Näyttövelvollisuus on ostajalla. Yksityisten välisessä kaupassa ei ole kuluttajakaupan kaltaista sääntöä, jonka mukaan pian ilmenneen vian oletetaan olleen olemassa jo luovutushetkellä.

Tuomioistuin arvioi näyttöä kokonaisuutena. Yksittäinen seikka harvoin riittää, mutta useat samaan suuntaan osoittavat todisteet voivat yhdessä olla riittäviä. Väite vilpistä on vakava, joten näytön on oltava uskottavaa. Pelkkä epäily tai se, että vika ilmeni pian kaupan jälkeen, ei yksin osoita myyjän tietoa.

Näyttövaatimus on kevyempi vahingon määrän osalta. Jos esimerkiksi seisontahaitan määrästä ei saa näyttöä tai sen saaminen on vaikeaa, tuomioistuin voi arvioida määrän kohtuulliseksi (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentti, KKO 2024:67). Tämä ei kevennä myyjän tiedon tai huolimattomuuden näyttämistä.

Ratkaisussa KKO 1998:51 väärä kilometrimäärä oli virhe, vaikka myyjä ei tiennyt siitä, mutta myöhemmin ilmennyttä vikaa koskeva vaatimus hylättiin, koska vian ei näytetty olleen olemassa kaupantekohetkellä eikä siitä reklamoitu ajoissa. Jokainen vika on siis näytettävä ja ilmoitettava erikseen. Jos epäilet myyjän salanneen vian, voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, riittääkö näyttösi.

Mitä todisteita kannattaa koota?

• Myynti-ilmoitus kuvakaappauksena päivämäärineen ja osoitteineen. Ilmoitus poistetaan usein heti kaupan jälkeen, joten tallenna se ensimmäisenä.
• Viestit myyjän kanssa: tekstiviestit, pikaviestit ja kauppapaikan viestit. Tallenna koko keskustelu, ei vain tiettyjä kohtia.
• Kauppakirja, erityisesti kerrotut viat ja vastuuehdot.
• Huoltokirja, sähköinen huoltohistoria ja korjauslaskut. Aukko huolloissa tai aiempi korjaus samasta viasta on usein vahvin todiste myyjän tiedosta.
• Katsastustiedot ja niihin kirjatut matkamittarin lukemat. Ne paljastavat usein väärän kilometritiedon.
• Korjaamon tai asiantuntijan kirjallinen lausunto.
• Vaihdetut osat, kuvat ja videot viasta ennen korjausta.
• Todistajat: kaupassa mukana ollut henkilö, aiemmat omistajat ja korjaamon asentaja.
• Koeajon tai kuntotarkastuksen raportti, jos sellainen tehtiin. Se näyttää, mitä tavallinen ostaja saattoi havaita.

Mitä asiantuntijalausunnon tulisi sisältää?

Hyvä lausunto vastaa kysymyksiin, joita riidassa ratkaistaan:

• Mikä vika on ja mistä se johtuu?
• Kuinka kauan vika on arviolta ollut olemassa? Oliko se olemassa luovutuspäivänä?
• Olisiko vika ilmennyt tavallisessa ajossa, esimerkiksi äänenä, vikavaloina tai öljynkulutuksena, ennen kauppaa?
• Näkyykö autossa aiempia korjausyrityksiä?
• Olisiko tavallinen ostaja voinut huomata vian koeajolla?

Pyydä lausunto ennen korjausta ja anna myyjälle tilaisuus tulla katsomaan vikaa. Myyjällä on lähtökohtaisesti oikeus korjata virhe itse (kauppalain 36 §), ja tilaisuuden antaminen vahvistaa myös näyttöäsi. Vianetsinnän kulut voivat olla korvattavaa välitöntä vahinkoa (kauppalain 40 §:n 1 momentti).

Kuinka selvität, mitä myyjä tiesi

• Kysy myyjältä kirjallisesti suoria kysymyksiä: onko vikaa korjattu, missä autoa on huollettu, onko autossa ollut vikavaloja. Vastaus tai vastaamatta jättäminen on näyttöä.
• Selvitä huoltokirjasta, laskuista ja auton papereista aiemmat omistajat ja kysy heiltä auton historiasta.
• Kysy huoltokirjaan merkityiltä korjaamoilta, mitä autolle on tehty. Korjaamo päättää itse, mitä se voi kertoa, mutta se voi vahvistaa tietoja myöhemmin todistajana.
• Vertaa ilmoituksen kuvia nykyiseen kuntoon. Kuvista voi näkyä esimerkiksi vikavalo tai vuoto.

Toimi asiallisesti. Uhkailu, julkinen syyttely tai myyjän painostaminen heikentää asemaasi ja voit joutua niistä vastuuseen.

Mitä myyjä voi esittää vastanäytöksi?

• Viestin tai todistajan, jonka mukaan vika kerrottiin ennen kauppaa. Kerrottu vika ei ole virhe, josta myyjä vastaa (kauppalain 20 §:n 1 momentti).
• Väitteen, että tarkastit auton ennen kauppaa tai et noudattanut myyjän kehotusta tarkastaa se, ja sinun olisi pitänyt huomata vika. Väite ei auta myyjää, jos hän menetteli kunnianvastaisesti ja arvottomasti (kauppalain 20 §:n 2 momentti).
• Selvityksen, että vika syntyi luovutuksen jälkeen, esimerkiksi ajovirheestä tai huollon laiminlyönnistä.
• Lyhyen omistusajan ja tavallisen huollon. KKO 2024:67:ssä myyjä oli omistanut auton vain viikkoja, vaihtanut öljyt, ja auto oli katsastettu, joten huolimattomuutta ei katsottu näytetyksi. Ratkaisusta kerrotaan artikkelissa Voiko yksityiseltä ostetun auton kaupan purkaa?
• Auton iän, ajomäärän ja hinnan. Vanhassa ja halvassa autossa vika voi olla tavallista kulumista.

Kolme esimerkkiä näytön arvioinnista

Esimerkki 1, vahva näyttö: Myyjä kirjoitti viestissä, että vaihteisto toimii moitteetta. Ostajan korjaamo toteaa vanhan vaurion, ja edellinen omistaja kertoo vieneensä auton samasta viasta korjaamolle ennen myyntiä myyjälle. Viesti, lausunto ja todistaja tukevat toisiaan, ja näyttö vilpistä on vahva.

Esimerkki 2, heikko näyttö: Auto on 15 vuotta vanha ja sillä on ajettu 280 000 km. Moottori hajoaa kolme kuukautta kaupasta. Myyjä omisti auton puoli vuotta, eikä huoltohistoriassa ole merkintöjä viasta. Vilppiä on vaikea näyttää. Ostajan kannattaa arvioida, onko auto olennaisesti huonommassa kunnossa kuin hinnan perusteella oli perusteltua odottaa (kauppalain 19 §:n 1 momentin 3 kohta). Tämä peruste ei edellytä myyjän tietoa viasta.

Esimerkki 3, asiakirjanäyttö: Ilmoituksessa kerrotaan, että autolla on ajettu 140 000 km. Katsastustietoihin on kaksi vuotta aiemmin kirjattu 190 000 km. Ristiriita on objektiivinen. Väärä tieto on virhe jo sellaisenaan, ja jos myyjä omisti auton katsastushetkellä, hänen tietonsa on helppo perustella.

Tavalliset virheet näytön keruussa

• Auto korjataan ennen lausuntoa, ja vaihdetut osat heitetään pois.
• Myynti-ilmoitusta ei tallenneta ajoissa.
• Myyjälle lähetetään vihainen viesti, jossa ei yksilöidä vikaa eikä vaatimusta.
• Odotetaan vilpin varmistumista ja annetaan reklamaatioajan kulua.
• Esitetään vilppi pääperusteena, vaikka asian voisi voittaa pelkällä väärällä tiedolla.

Määräajat

Ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit sen tai sinun olisi pitänyt havaita se (kauppalain 32 §). Näytön kerääminen ei pidennä tätä aikaa, ja vilppiin voi vedota myöhässä vain, jos sen pystyy näyttämään (33 §). Rahavaatimus vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se, ja viimeistään kymmenessä vuodessa sopimusrikkomuksesta, käytännössä yleensä auton luovutuksesta. Vanhentuminen katkeaa vaatimuksella, josta käyvät ilmi peruste ja määrä, tai kanteella (vanhentumislain 4, 7, 10 ja 11 §). Reklamaatiosta kerrotaan artikkelissa Milloin ostaja menettää reklamaatio-oikeutensa?

Milloin juristista on hyötyä?

Juristi arvioi ensin, tarvitaanko vilpin näyttöä lainkaan vai voiko vaatimuksen perustaa myyjän antamiin tietoihin tai auton kuntoon. Tämä ratkaisee, kuinka paljon näyttöä kannattaa hankkia ja mitä se maksaa. Juristi laatii asiantuntijalle kysymykset, jotta lausunto vastaa riidan ratkaiseviin kysymyksiin, ja kokoaa aineiston aikajärjestykseen. Hän arvioi, keitä kannattaa nimetä todistajiksi, laatii reklamaation ja vaatimuskirjeen ja tarvittaessa haastehakemuksen. Apu on tarpeen erityisesti, jos kaupassa on vastuunrajaus, reklamaatio on myöhässä tai vaadit purkua ja välillisten vahinkojen korvaamista. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen vilppiepäilystä autokaupassasi ennen vaatimuksen esittämistä.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Riittääkö se, että vika ilmeni viikko kaupan jälkeen?

Ei yksin. Se viittaa siihen, että vika oli olemassa jo luovutushetkellä, mutta ei osoita myyjän tietoa. Tarvitset lisäksi esimerkiksi lausunnon vian iästä tai merkkejä aiemmista korjauksista.

2. Voiko auton edellinen omistaja todistaa myyjää vastaan?

Voi. Edellinen omistaja voi kertoa todistajana, mitä vikoja autossa oli ja mitä hän kertoi myyjälle kaupan aikaan. Kirjaa hänen yhteystietonsa ja pyydä häneltä mahdollinen kauppakirja tai korjauslasku jo nyt, sillä muisti heikkenee ajan myötä.

3. Myyjä kiistää kaiken. Kannattaako jatkaa?

Riippuu näytöstä. Jos sinulla on ilmoitus, viestit ja asiantuntijan lausunto vian iästä, kiistäminen ei yksin kaada asiaa. Jos näyttö perustuu vain omaan kertomukseesi, arvioi kuluriski ennen kannetta.

4. Paljonko asiantuntijalausunto maksaa, ja saanko sen takaisin?

Hinta riippuu laajuudesta, joten pyydä tarjous etukäteen. Jos voitat, tarpeelliset selvityskulut voidaan korvata vahingonkorvauksena tai oikeudenkäyntikuluina.