Moi,
Henkilö A ja B ovat olleet alle 5 v seurustelusuhteessa ja hankkineet koiran yhdessä (molempien nimiin). Ostohinta maksettu puoliksi. Erotilanteessa koira jäi aluksi henkilön A luokse n. puoleksi vuodeksi ja on nyt ollut henkilön B luona n.1.5v. Molemmat ovat maksaneet siltä ajalta koiran kuluja (ruoka, lelut yms). Nyt 1.5 v jälkeen henkilö A vaatii puolikasta kauppasummaa täytenä maksettavaksi. Sovelletaanko tähän koiran arvonalenemaa, koska nykytilanteessa jos koira myytäisiin niin siitä ei saisi tuota kauppasumman puolikasta kuitattua.
Henkilö A ja B ovat olleet alle 5 v seurustelusuhteessa ja hankkineet koiran yhdessä (molempien nimiin). Ostohinta maksettu puoliksi. Erotilanteessa koira jäi aluksi henkilön A luokse n. puoleksi vuodeksi ja on nyt ollut henkilön B luona n.1.5v. Molemmat ovat maksaneet siltä ajalta koiran kuluja (ruoka, lelut yms). Nyt 1.5 v jälkeen henkilö A vaatii puolikasta kauppasummaa täytenä maksettavaksi. Sovelletaanko tähän koiran arvonalenemaa, koska nykytilanteessa jos koira myytäisiin niin siitä ei saisi tuota kauppasumman puolikasta kuitattua.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
64 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Koira ja muut lemmikit rinnastetaan Suomen laissa esineisiin, joille ei määrätä yhteishuoltajuutta tai elatusvelvollisuutta, vaan eron seurauksena koira kuuluu aina erotilanteessa toiselle osapuolelle, ellei pari ole toisin keskenään sopinut. Kysymyksessä ei ole eritelty sitä, onko kyseessä avoero vai seurustelusuhteen päättyminen. Avoero- ja avioerotapauksissa koiran omistajuus voidaan ratkaista selkeämmin, mutta yleisperiaatteena voidaan pitää nimiperiaatetta. Tällä tarkoitetaan sitä, että koira kuuluu sille, jonka nimissä se on. Näin ollen käytännössä se, joka kauppakirjan tai maksutositteen mukaan on ostanut koiran, saa pitää sen erossa.
Koska A ja B ovat ostaneet koiran yhdessä, kyseessä on irtaimen esineen yhteisomistus. Yhteisomistajuudessa omistajuus on jaollista eli määräosaista. Jollei muuta ole sovittu, ovat omistusosuudet yhtä suuret. Koiran erityislaatuisuus esineenä merkitsee käytännössä sitä, että koiraa koskevat päätökset tulee tehdä yhdessä ja niistä päätettäessä tarvitaan jokaisen yhteisomistajan suostumus. Riitatilanteiden välttämiseksi yhteisomistuksen pelisäännöistä tulisi sopia ja tehdä kirjallinen sopimus, johon kirjataan koiran hallinnasta ja hoidosta sekä niistä aiheutuvista kuluista ja mahdollisen tuoton jakautumisesta. Oikeuskirjallisuudessa suosittellaan kirjaamaan, miten koiran arvo määritellään lunastustilanteessa.
Koska tapauksessa ei ole sopimusta koiran hallinnasta ja yhteisomistajuudesta, tapaukseen soveltuvat yleiset irtaimen esineen yhteisomistuksen purkamista koskevat säännöt. Yhteisomistus voidaan purkaa yhteisomistuslain mukaan laittamalla vireille yhteisomistuksen purkamismenettely tuomioistuimessa. Yhteisomistajuuden purku on laissa säännelty menettely, mutta yhteisomistajien on yleensä mahdollista poiketa laista keskinäisin sopimuksin, kuten teidän tapauksessanne. Tapoja purkaa yhteisomistus ovat joko esineen jakaminen, tai myynti jos jakaminen ei ole mahdollista. Tapauksessa B siis myisi osuutensa koirasta A:lle yhteisomistajuuden purkamiseksi. Yhteisomistuksen purkaminen tuomioistuimen avulla tapahtuu lähtökohtaisesti huutokaupalla, joten tapauksessa katsottaisiin koiran myyntihinnaksi sen nykyinen käypä arvo. Yhteisomistajuuden purkaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, eikä ilman koiran hallintaa koskevaa sopimusta koiran arvon määrittäminen yhteisomistajuuden purkamisessa ole yksiselitteinen asia.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.