Hei. Avioero laitettu vireille heinäkuun lopussa 2021. Lähdin yhteisestä asunnosta pois, kun en voinut siellä olla. Nyt tuleva ex puolisoni väittää, etten saa ottaa sieltä mitään minun ostamia tavaroitani, kun hän muka omistaa niistä puolet. Onko asia näin? Kuulemma tekee rikosilmoituksen jos otan yhtään mitään minun ostamia huonekaluja, televisiota yms.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
31 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Omaisuuden jakaminen avioerossa riippuu siitä, onko teillä avio-oikeus toistenne omaisuuteen ja siitä, mitä omaisuudesta on sovittu tai mitä tuomioistuin päättää.
Jos teillä on avio-oikeus toistenne omaisuuteen, lähtökohtaisesti kaikki avioliiton aikana hankittu omaisuus kuuluu yhteisesti molemmille puolisoille, ellei muuta ole sovittu (esimerkiksi avioehdolla). Tämä tarkoittaa, että omaisuus jaetaan avioeron yhteydessä tasan puolisoiden kesken, ellei muuta sovita.
Jos jokin esine on hankittu ennen avioliittoa tai se on saatu perintönä tai lahjana, ja lahjoittaja tai testamentin tekijä on määrännyt, ettei esine kuulu avio-oikeuden piiriin, tämä esine voi olla toisen puolison yksityistä omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole oikeutta.
Jos esineet, kuten huonekalut ja televisio, on hankittu avioliiton aikana yhteisesti tai avio-oikeuden piiriin kuuluvalla rahalla, puoliso voi väittää omistavansa niistä puolet. Jos esineet on kuitenkin hankittu sinun yksityisellä omaisuudellasi, sinulla on oikeus ottaa ne mukaan.
Mikäli puolisosi uhkaa rikosilmoituksella, on tärkeää muistaa, että omaisuudesta sopiminen kuuluu normaalisti ositukseen, joka tehdään avioeron yhteydessä. Jos yhteisymmärrystä ei synny, omaisuus on suositeltavaa jättää osituksen käsiteltäväksi. Rikosilmoituksen tekeminen tällaisessa tapauksessa voisi olla perusteetonta, mutta omaisuuden vieminen ilman sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voi johtaa kiistatilanteisiin.
Ensisijaisesti yhteiset esineet pyritään jakamaan sovinnolla. Voitte neuvotella keskenään ja sopia siitä, kuka saa minkäkin esineen. Sovinto voi perustua esimerkiksi siihen, kummalla on suurempi tarve tietylle esineelle, tai siihen, kuka on maksanut esineen hankinnan.
Jos sovintoon ei päästä, toimitetaan ositus. Ositus tarkoittaa avioliiton aikana kertyneen omaisuuden jakamista puolisoiden kesken. Ositus voidaan tehdä joko sopimusosituksena (jossa puolisot pääsevät yhteisymmärrykseen) tai toimitusosituksena (jossa pesänjakaja määrätään jakamaan omaisuus, jos puolisot eivät pääse sopimukseen).
Jos ette pääse sopuun siitä, kuka saa minkäkin esineen, esineiden arvot määritetään. Tällöin voi olla tarpeen käyttää ulkopuolista arvioijaa. Arvioinnin perusteella ositus voidaan tehdä niin, että toinen puoliso saa esineen, ja toinen saa vastaavan arvon muusta omaisuudesta tai rahakorvauksena.
Jos yhteistä omaisuutta ei voida jakaa täysin tasan esineinä (esimerkiksi jos toinen puoliso haluaa pitää enemmän esineitä kuin toinen), se puoliso, joka saa enemmän arvoa omaisuudesta, voi joutua maksamaan tasausmaksun toiselle puolisolle. Tämä tasausmaksu kompensoi epätasaisen jaon.
Kun esineiden jakamisesta on sovittu tai ositus on suoritettu, esineet jaetaan käytännössä niin, että kumpikin puoliso ottaa omat osuutensa.
On olemassa myös tiettyjä erityistilanteita ositusta koskien. Jos esimerkiksi toinen puoliso jää asumaan yhteiseen asuntoon, hänelle voidaan jättää käyttöön enemmän kodin kalusteita ja kodinkoneita. Jos taas puolisot ovat yhtä mieltä siitä, että lasten etu vaatii tiettyjen esineiden (kuten lastenhuoneen kalusteiden) jäämistä tiettyyn paikkaan, tämä voi ohjata jakopäätöksiä.
Jos ette pääse sopimukseen esineiden jaosta, pesänjakaja (tuomioistuimen määräämä henkilö) voi määrätä, miten esineet jaetaan. Pesänjakajan päätös on sitova, mutta siihen voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa, jos jompikumpi puolisoista on päätökseen tyytymätön.
Paras tapa edetä on pyrkiä sopimaan omaisuuden jaosta rauhallisesti, tarvittaessa lakimiehen tai pesänjakajan avustuksella. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, voi olla tarpeen viedä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.