Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

Minilex
60 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Ostajan huolimattomuus ja kaupan sitovuus
Kauppa sitoo, kun osapuolet ovat sopineet siitä, eikä se yleensä raukea sen vuoksi, että ostaja on ymmärtänyt jotain väärin omasta huolimattomuudestaan. Jos ostajan tahdonilmaisu on hänen erehdyksensä vuoksi saanut toisen sisällön kuin hän tarkoitti, tahdonilmaisu ei sellaisena sido ostajaa, jos myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä (oikeustoimilain 32 §:n 1 momentti).
Kauppaa ei myöskään voida panna voimaan, jos myyjän olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota siihen olosuhteissa, joista hänen täytyy olettaa tienneen (33 §). Ostajan huolimattomuus ratkaistaan siis tavallisesti virhesäännösten kautta.
Ostajan tarkastusvelvollisuus
Kauppalakia sovelletaan esimerkiksi yksityishenkilöiden väliseen kauppaan, ja sen mukaan ostaja ei saa vedota virheenä seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Laki ei kuitenkaan velvoita ostajaa tarkastamaan tavaraa ennen kauppaa. Jos ostaja ei tarkasta tavaraa eikä myyjä ole kehottanut häntä tarkastamaan sitä, tarkastamatta jättäminen ei sellaisenaan vie oikeutta vedota virheeseen. Ostaja ei kuitenkaan saa vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kaupantekohetkellä.
Jos ostaja on ennen kauppaa tarkastanut tavaran tai jättänyt ilman hyväksyttävää syytä noudattamatta myyjän kehotusta tarkastaa se, hän ei saa vedota vikaan, joka hänen olisi pitänyt huomata tarkastuksessa. Tämä ei koske tilannetta, jossa myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti, esimerkiksi salannut tietämänsä vian (20 §:n 2 momentti). Sama koskee näytettä, jonka ostaja on voinut tarkastaa (20 §:n 3 momentti).
Jos ostat esimerkiksi yksityiseltä 400 euron polkupyörän ja myyjä kehottaa koeajamaan, mutta et halua, et voi myöhemmin vedota virheenä siihen, että vaihteet hyppivät, jos olisit huomannut sen lyhyellä koeajolla. Jos myyjä kuitenkin tiesi rungon olevan haljennut ja salasi vian kunnianvastaisesti ja arvottomasti, ostaja voi vedota virheeseen tarkastuksen laiminlyönnistä huolimatta.
Virheestä ilmoittaminen ja ostajan oikeudet
Kun tavara on luovutettu, ostajan on tarkastettava se hyvän tavan mukaisesti niin pian kuin olosuhteet sallivat (31 §). Ostaja menettää oikeuden vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän huomasi virheen tai hänen olisi pitänyt huomata se. Kohtuullinen aika arvioidaan tapauskohtaisesti, eikä ilmoitukselle ole muotovaatimusta.
Ilmoitukseen riittää, että kerrot virheestä. Jos haluat myyjän korjaavan virheen tai toimittavan uuden tavaran, sinun on vaadittava sitä samalla tai kohtuullisessa ajassa sen jälkeen (35 §).
Jos haluat purkaa kaupan, purkamisesta on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt se havaita, taikka sen ajan päättymisestä, joka myyjällä saattaa olla käytettävissään virheen korjaamiseen tai uuden tavaran toimittamiseen (39 §:n 2 momentti). Purkuilmoituksen määräajan laiminlyönti ei kuitenkaan estä purkamista, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Ostaja voi kuitenkin vedota virheeseen 31 ja 32 §:n määräaikojen estämättä, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (33 §).
Myös yksityishenkilöiden välisessä kaupassa ostaja voi vaatia virheen korjaamista tai uutta toimitusta kauppalain 34 §:ssä säädetyin edellytyksin. Jos virheen korjaaminen tai uusi toimitus ei tule kysymykseen taikka oikaisua ei suoriteta kohtuullisessa ajassa reklamaatiosta, ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai purkaa kaupan, jos sopimusrikkomuksella on hänelle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää (kauppalain 37 ja 39 §).
Kuluttajankauppa ja kiinteistön kauppa
Kun ostat tavaran liikkeestä, sovelletaan kuluttajansuojalain 5 lukua, ja virheilmoitus on aina ajoissa, kun se tehdään kahden kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta (5 luvun 16 a §).
Kiinteistön kaupassa ostaja ei saa vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita tarkastuksessa ennen kauppaa. Ostajan ei kuitenkaan tarvitse ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän antamia tietoja eikä tehdä teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia tutkimuksia (maakaaren 2 luvun 22 §).
Jos myyjä vetoaa siihen, että sinun olisi pitänyt huomata vika, kokoa kauppaa edeltäneet viestit, virheilmoituksesi ja kuvat vian näkyvyydestä. Juristi arvioi, olisiko vika pitänyt huomata ja riittääkö ilmoituksesi, ja laatii tarvittaessa vaatimuskirjeen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.