» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Reija S oli ollut työsopimussuhteessa Wilson Logistics Finland Oy:öön, nykyisin Geodis Wilson Finland Oy vuoden 1996 alusta vuoden 2002 loppuun. Reija S työskenteli toimistotehtävissä tietokoneiden kokoonpanoyksikössä Lappeenrannassa. Reija S oli hoitovapaalla elokuussa 1998, kun työnantaja oli käynnistänyt neuvottelumenettelyn tietokoneiden kokoonpanoyksikön toiminnan lopettamisesta tuotannollisilla syillä. Yhteistoimintaneuvotteluissa oli syntynyt neuvottelutulos työyksikön toiminnan lopettamisesta, neljän työntekijän uudelleen sijoittamisesta ja yhdeksän työntekijän irtisanomista. Reija S:n työsopimus oli irtisanottu hänen palattuaan työhön 31.10.2002 hoitovapaan päättymisen jälkeen yhteistoimintaneuvotteluissa 11.8.1998 esillä olleella tuotannollisella perusteella.
Kanteessaan käräjäoikeudessa Reija S vaati, että työnantaja velvoitetaan suorittamaan hänelle yhteistoimintalain nojalla hyvitystä lain vastaisesta menettelystä Reija S:n kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Reija S perusteli kannettaan sillä, että 1998 yhteistoimintamenettely ei koskenut häntä sillä, hän oli ollut tuolloin hoitovapaalla, eikä neljä vuotta aiemmin toteutettuun menettelyyn voitu enää nojautua. Työnantajan olisi tullut selvittää mahdollisuudet muun työn tarjoamiseen tai Reija S:n uudelleen kouluttamiseen. Käräjäoikeus hylkäsi Reija S:n kanteen. Yhteistoimintaneuvottelut tietokoneiden kokoonpanoyksikön lopettamisesta oli pidetty vuonna 1998 ja ne olivat koskeneet myös Reija S:n työtehtäviä. Ainut käsittelemättä jäänyt asia oli tuolloin se, oliko työnantajalla tarjoa Reija S:lle muuta hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Tällaisia tehtäviä ei työnantajayhtiössä ollut. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
Korkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, oliko yhtiö laiminlyönyt yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvollisuutensa jättäessään lokakuussa 2002 antamatta neuvotteluesityksen ja laiminlyödessään noudattaa laissa säädettyä neuvotteluaikaa. Reija S:n irtisanomista ei ole voitu toteuttaa vuonna 1998 työsopimuslaissa säädetystä irtisanomiskiellosta johtuen. Irtisanomiskiellon tarkoituksena on se, että vapaalla oleva henkilö saisi hyväkseen irtisanomisajan työssäoloaikanaan, jolloin hänen ei tarvitse käyttää vapaata uuden työn etsimiseen. Reija S:n irtisanominen on jäänyt toteutettavaksi myöhemmin, mutta se ei synnyttänyt uutta neuvotteluvelvoitetta hoitovapaan päättyessä. Hovioikeuden lopputulosta ei muuteta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa