» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa henkilö A:n toistaiseksi voimassa ollut työsopimus oli irtisanottu. Työnantajana toiminut X Oy oli ilmoittanut irtisanomisen syyksi A:n laiminlyönnin asiakassuhteessa, joka oli aiheuttanut yhtiölle riskin asiakassuhteen päättymisestä. X Oy väitti lisäksi A:n aiempien toistuvien laiminlyöntien johtaneen aikaisemmin merkittävän asiakkaan menettämiseen. Tämä oli johtanut yhtiön yksikön toiminnan ajautumisen kannattamattomaksi ja yhtiö katsoi tappiollisen toiminnan olleen erityisen painava syy A:n työsopimuksensa irtisanomiseen. A puolestaan väitti, ettei hän ole laiminlyönyt työtehtäviään eikä menetellyt muutoinkaan moitittavasti. A vaati X Oy:ltä tuomioistuimessa korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Tapauksessa oli kyse siitä, oliko olemassa erityisen painavia syitä irtisanoa A:n työsopimus ja oliko X Oy:n mahdollista vedota taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin irtisanomisperusteena vielä muutoksenhakuvaiheessa. Lisäksi tapauksessa arvioitiin käräjäoikeuden prosessinjohtoa oikeudenkäyntimenettelyssä.
Käräjäoikeus velvoitti X Oy:n suorittamaan A:lle korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Käräjäoikeuden mielestä ei ollut olemassa erityisen painavaa syytä, jonka johdosta irtisanominen olisi voitu tehdä. X Oy ei ollut vedonnut kohtuullisessa ajassa irtisanomisperusteena asiakassuhteen menettämiseen A:n aiempien laiminlyöntien perusteella, joten yhtiö oli menettänyt oikeutensa vedota tähän. Hovioikeudessa X Oy vetosi siihen, että sillä oli ollut irtisanomisperuste A:n menettelystä johtuen, mutta myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua ja lisäsi, ettei yhtiö voinut enää vedota hovioikeuskäsittelyssä taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin irtisanomisperusteena.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisua. Korkeimman oikeuden mukaan X Oy ei ollut esittänyt sellaisia perusteita, jotka olisivat osoittaneet yhtiöllä olleen erityisen painava syy A:n irtisanomiseen. Korkein oikeus totesi yhtiön viitanneen käräjäoikeudessa toiminnan tappiollisuuteen, mutta kyseisessä tapauksessa viittauksen tarkoituksena oli ollut korostaa laiminlyöntejä, eikä tämä tarkoittanut vetoamista taloudelliseen ja tuotannolliseen irtisanomisperusteeseen. Hovioikeudessa riita-asiassa ei voida vedota muihin kuin jo käräjäoikeudessa esitettyihin seikkoihin, ellei seikkaan ole voitu vedota tai vetoamatta jättämiseen on ollut pätevä syy. Yhtiö ei ollut esittänyt mitään tällaista syytä vetoamatta jättämiselle.
Riita-asiassa tuomioistuimen rooliin kuuluu materiaalinen prosessinjohto, jossa tuomari voi kysyä osapuolilta asiaa selventäviä kysymyksiä esimerkiksi seikoista, joihin he haluavat asiassa vedota. Korkein oikeus totesi käräjäoikeuden prosessinjohdon osalta, että asiassa oli vedottu niin vahvasti A:n laiminlyönteihin, ettei käräjäoikeuden ollut aiheellista selvittää prosessinjohdon avulla, halusiko yhtiö vedota asiassa myös taloudelliseen ja tuotannolliseen perusteeseen irtisanomisperusteena. Kyseessä on lisäksi luonteeltaan täysin erilaiset irtisanomisperusteet, joten vetoamatta jättäminen ei voinut tapahtua vain erehdyksestä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa