» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapaus liittyi työntekijän perusteettomaan irtisanomiseen. Työntekijä vaati vahingonkorvausta irtisanomisestaan. Työntekijä- ja työnantajaliitot olivat kuitenkin keskenään yksimielisiä siitä, ettei työntekijää irtisanottaessa oltu menetelty lain tai työehtosopimuksen vastaisesti. Korkeimman oikeuden tuli ratkaista, sitoiko liittojen irtisanomisen laillisuudesta tehty sopimus työehtosopimukseen sidottua työntekijää oikeudenkäynnissä.
A oli irtisanottu taloudellisin ja tuotannollisin perustein. A katsoi, ettei työnantajalla ollut perusteita irtisanoa häntä taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten. Huomion arvoista on se, että samaan aikaan irtisanottiin 23 muuta työntekijää samoin perustein. Työehtosopimukseen perustuvassa neuvottelumenettelyssä todettiin, että irtisanomiselle oli olemassa perusteet. Näin ollen käräjäoikeus päätyi hylkäämään A:n kanteen. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asian takaisin käräjäoikeuteen päätettäväksi. Hovioikeus katsoi, että A:lla oli työsopimuslain mukainen oikeus vaatia vahingonkorvausta perusteettomasta irtisanomisesta. Hovioikeuden mukaan liittojen välinen sopimus ei estänyt A:ta vaatimasta vahingonkorvausta irtisanomisesta kanteella tuomioistuimessa.
Yhtiö sai valitusluvan korkeimpaan oikeuteen, jossa se vaati hovioikeuden päätöksen kumoamista. Yhtiön mukaan käräjäoikeuden päätös piti pitää sellaisenaan voimassa. On hyvä huomata, että molemmat, sekä työntekijä että työnantaja, kuuluivat liittoon ja olivat sidottuja alan työehtosopimukseen. Korkeimman oikeuden mukaan tämä ei tarkoita sitä, että liiton välinen sopimus sitoisi työntekijää hänen työsopimuksensa päättämisen laillisuudesta. Laissa ei ole liitoille annettu selkeää valtuutusta sopia työntekijää sitovasti irtisanomisen perusteiden laillisuudesta. A ei myöskään ollut selkeästi valtuuttanut irtisanomisriidan jälkeen työntekijäyhdistystä sopimaan riitaa hänen puolestaan. Se, että työntekijöiden luottamusmies neuvottelee työntekijän puolesta paikallistasolla irtisanomisen laillisuudesta, ei ole selkeä A:n valtuutus sopia häntä koskeva irtisanomisriita-asia. Korkein oikeus ei lähtenyt muuttamaan hovioikeuden päätöstä. Liittojen välinen sopimus ei sitonut työntekijää. Hänellä oli täysi oikeus vaatia kanteella vahingonkorvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Korkeimman oikeuden ratkaisu on altis kritiikille. Eri mieltä olevien jäsenten mukaan A oli kokeillut ensiksi neuvotteluja. Hän toivoi saavansa neuvotteluiden kautta mieluisan ratkaisun. Kun hän ei saanut neuvotteluissa haluamaansa lopputulosta, hän päätti irtaantua neuvottelutuloksesta ja vei asian käräjäoikeuteen.
Joka tapauksessa korkeimman oikeuden ratkaisusta voidaan päätellä, etteivät luottamusmiehen neuvottelut työntekijän irtisanomisen laillisuudesta sido automaattisesti työntekijää. Työntekijällä on oikeus viedä asia käräjäoikeuteen, vaikka liitot olisivatkin keskenään sopineet asian.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa