» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2010:60 korkein oikeus joutui pohtimaan sitä, onko työnantajayhtiö irtisanonut siivoojana työskentelevän C:n asiallisin perustein. Tarkemmin kysymys oli siitä, saiko yhtiö työnjohto-oikeutensa perusteella määrätä C:n uudeksi työtehtäväksi laajennusosan tilojen siivoamisen. C oli kieltäytynyt tästä tehtävästä vedoten siihen, että työnantaja oli yksipuolisesti ja olennaisesti muuttanut hänen työsuhteensa ehtoja. Työnantajalla on perinteisesti yksipuolinen oikeus muuttaa työn tekemisen ehtoja sen verran, että työn laatu säilyy pääosin ennallaan. Mikäli ehtoja muutetaan olennaisesti, on työnantajan neuvoteltava asiasta työntekijän kanssa. Tapauksessa neuvotteluja ei ollut käyty.
Käräjäoikeus hylkäsi C:n nostaman korvauskanteen sillä perusteella, että lisätyön määrääminen ei muuttanut olennaisesti C:n työtehtäviä. Yhtiöllä oli siten oikeus irtisanoa C tämän laiminlyödessä laajennusosan puhtaanapidon. Hovioikeus puolestaan piti irtisanomista perusteettomana, sillä uudet tilat olivat suuria ja niiden siivoaminen vaativaa. Kyseessä oli hovioikeuden mielestä merkittävä muutos aiempiin työtehtäviin verrattuna.
Korkeimman oikeuden käsittelyssä olennaisimmaksi kysymykseksi muodostui se, onko lisätyön antaminen kuulunut työnantajan työnjohdollisten valtuuksien piiriin vai ei. Jos lisätyö olennaisesti muuttaisi työehtoja, olisi irtisanominen ollut perusteeton ja C oikeutettu korvauksiin. C:n työtehtävät oli lueteltu työsopimuksessa melko yleispiirteisesti. Tämän saattoi tulkita siten, että työnantajalla on vapautta antaa työnjohdollisia määräyksiä tarkoista työtehtävistä. Siivoojan työtehtävät olivat kuitenkin ajan kuluessa vakiintuneet tietyn pinta-alan siivoamiseen ja eräiden palvelutehtävien hoitamiseen. Näin ollen uusien työtehtävien ei voitu katsoa automaattisesti kuuluvan C:n vastuulle.
Uudet työtehtävät, joihin lukeutui muun muassa erityisen alustan desinfiointi, muuttivat työtä jonkin verran vaativammaksi. KKO otti kyseisessä arvioinnissa huomioon erityisesti sen, että palkka ei olisi suurentunut tai työaika muuttunut. Suurta merkitystä asialle ei katsottu olevan sillä, että yhtiö vapautti C:n osasta asiakaspalvelutehtäviä. KKO katsoi C:llä olleen oikeus kieltäytyä työsuhteen ehtoja merkittävästi muuttaneesta työnjohdollisesta määräyksestä, jolloin C:n irtisanominen oli ollut perusteetonta. Hovioikeuden tuomiota ei muutettu, eli yhtiö tuomittiin maksamaan C:lle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan rahasumman työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa