» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse työtodistuksen antamatta jättämisen rangaistuksesta ja aikaisemmin annetun tuomion oikeusvoimasta samassa asiassa. Tapauksessa A toimi X Oy:n toimitusjohtajana työntekijä B:n erotessa yhtiön palveluksesta. B:n pyynnöistä huolimatta A ei antanut B:lle työtodistusta noin seitsemän vuoden työsuhteesta. A tuomittiin työsopimuslain rikkomisesta sakkoihin. A ei kuitenkaan tämän jälkeenkään suostunut antamaan B:lle työtodistusta. Virallinen syyttäjä vaati A:lle rangaistusta uudelleen työsopimuslakirikkomuksesta. Käräjäoikeus katsoi, että A syyllistyi uuteen rikokseen, eikä aikaisempi tuomio ollut esteenä asian tutkimiselle. Käräjäoikeus tuomitsi A:n sakkoihin ja velvoitti hänet antamaan B:lle työtodistuksen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että tällaisessa tapauksessa työtodistuksen antamatta jättäminen oli kertaluonteinen teko, ja aikaisemman tuomion oikeusvoima oli esteenä A:n tuomitsemiselle uudelleen. Hovioikeuden tuomiossa ollutta A:n velvoitetta antaa B:lle työtodistus korkein oikeus ei muuttanut, mutta syyte työsopimuslakirikkomuksesta jätettiin tutkimatta. A vapautettiin sakkorangaistuksestaan.
Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus työsuhteen päättyessä, jos työntekijä sitä pyytää. Velvollisuuden tahallisesta tai huolimattomasta rikkomisesta työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita työsopimuslakirikkomuksesta sakkoihin. Tapauksessa A oli X Oy:n toimitusjohtajana toiminut yhtiön edustajana ja oli tässä tehtävässään ilmoittanut B:lle hänen pyytäessään työtodistusta, ettei tule hänelle sellaista antamaan. A tuomittiin teosta sakkorangaistukseen, mutta hän ei edelleenkään suostunut antamaan työtodistusta. A:n rangaistava laiminlyönti oli korkeimman oikeuden mukaan tapahtunut ensimmäisellä kieltäytymiskerralla ja hän oli saanut siitä rangaistuksen.
Oikeusvoima kuuluu rikosoikeuden perusperiaatteisiin. Sen vaikutuksiin kuuluu, ettei tuomioistuin voi tuomita syytettyä kahdesti samasta teosta. Korkein oikeus myönsi, ettei oikeusvoimavaikutus koske luonnollisestikaan sellaisia tilanteita, joissa syyllistytään uuteen rikokseen. Tapauksessa oli havaittavissa tulkinnallisuutta sen suhteen, oliko kyseessä sama vai uusi rikos. Työntekijä on suhteessa työnantajaan heikommassa asemassa ja työntekijän suojeluun kuuluu myös työtodistuksen antamatta jättämisen rangaistavuus. Uhkasakkoa voidaan käyttää painostuskeinona, jotta työnantaja täyttää velvollisuutensa, mutta uudelleen tuomitsemista ei voitu käyttää tähän tarkoitukseen tällaisessa tilanteessa, koska työtodistuksen antaminen oli kertasuorituksellinen työnantajan velvollisuus.
Korkeimman oikeuden ratkaisu ei kuitenkaan syntynyt yksimielisesti. Kaksi enemmistön kanssa eri mieltä olevaa jäsentä eivät olisi muuttaneet hovioikeuden lopputulosta. He perustelivat kantaansa sillä, että velvollisuus työtodistuksen antamiseen oli ollut myös ensimmäisen tuomion jälkeen, ja A olisi voinut korjata tällöin laiminlyöntinsä. Uusista vaatimuksista edelleen kieltäytyminen ei ollut kuulunut A:n syyksi luettuun tekoon, joten oikeusvoimavaikutus ei olisi estänyt uutta tuomiota.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa