» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2000:113 erään yhtiön talousjohtaja ja hallituksen jäsen A oli irtisanonut B:n, joka oli työskennellyt A:n alaisena ja joka oli yhtiön ainoa työsuojeluvaltuutettu. Yhtiössä oli aloitettu yt-neuvottelut taloudellisen tilanteen heikentymisen johdosta ja B:n irtisanomisen syyksi oli ilmoitettu työnantajan tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Irtisanomisessa ei oltu otettu huomioon B:n asemaa työsuojeluvaltuutettuna. Työsopimuslain mukaan luottamusmiehen, johon rinnastetaan myös työsuojeluvaltuutettu, työsopimus voidaan irtisanoa vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joiden luottamusmies hän on, antaa siihen suostumuksensa, tai kun työ kokonaan päättyy, eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan. Tapauksessa työntekijöiden enemmistö, joiden luottamusmies B oli, ei ollut antanut suostumustaan irtisanomiselle, eikä B:n työ ollut kokonaan päättynyt. Käräjäoikeus katsoi näillä perusteilla, että A:lla ei ollut oikeutta irtisanoa B:n työsopimusta ja tuomitsi A:n työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojan loukkaamisesta sakkorangaistukseen.
A valitti hovioikeuteen, jossa hän kertoi varmistaneensa asianomaiselta työnantajaliiton lakimieheltä ennen B:n irtisanomista, oliko B:llä asemansa vuoksi erityinen irtisanomissuoja. A:lle oli ilmoitettu, että B:llä ei tällaista suojaa ollut. Hovioikeus katsoi, että A oli voinut luottaa saamansa ilmoituksen virheettömyyteen ja että A oli pyrkinyt ennen irtisanomista selvittämään sen laillisuuden. A ei ollut näin ollen menetellyt tahallisesti, joten hovioikeus hylkäsi syytteen.
Korkein oikeus totesi, että A:lla oli yhtiön talousjohtajana ja työsuojelupäällikkönä velvollisuus selvittää irtisanomiseen liittyvät edellytykset. A:n menettely on siten ollut keskeinen työsuojelun valvontaan liittyvä rikkomus, eikä erehtymistä voitu pitää anteeksiannettavana. Näin ollen korkein oikeus tuomitsi A:n työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojan loukkaamisesta sakkorangaistukseen.
Kieltoerehdyksellä tarkoitetaan sitä, että tekijä on rikosoikeudellisesta vastuusta vapaa, jos tekijä on saanut virheellisen neuvon viranomaiselta. Tapauksessa A oli vedonnut erehdykseen virheellisen ilmoituksen saatuaan. Vastuusta vapautuminen kuitenkin edellyttää, että kyseessä on viranomainen. Tapauksessa A oli saanut virheellisen ilmoituksen työnantajaliitolta, joka on ammattiliitto, ei viranomainen. Näin ollen erehdys ei kuulunut kieltoerehdyksen piiriin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa