» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ratkaisussa 2010:95 oli kyse siitä, että työnantaja oli irtisanonut taloudellisin ja tuotannollisin perustein A:n ja B:n työsopimukset päättymään irtisanomisajan kuluttua 7.6.2006, ja vapauttanut heidät työntekovelvoitteesta 20.3.2006. Kysymys oli siitä, raukesivatko työsopimukset tällöin jo 19.3.2006 ja oliko työnantaja velvollinen suorittamaan irtisanomisajan palkkaa ajalta 20.3.2006-7.6.2006. Kyseessä oleva yhtiö, Tallink Silja, oli siis kieltäytynyt maksamasta palkkaa tältä ajalta.
Käräjäoikeuden mukaan työnantajalla on direktio-oikeus irtisanomisaikana. Tämä siis tarkoittaa, että työnantajalla on oikeus määritellä työntekovelvoitetta irtisanomisaikana. Oikeuskäytännössä oli katsottu, ettei työnantaja ollut velvollinen korvaamaan irtisanomisajan palkkaa, kun työntekijä oli kieltäytynyt irtisanomisaikana työskentelystä ja mennyt toisen työnantajan palvelukseen. Yhtiö ei kuitenkaan selvittänyt työntekijöiden käytettävyyttä irtisanomisaikana. Käräjäoikeus velvoitti yhtiön suorittamaan irtisanomisajan palkan, lomakorvauksen sekä odotusajan palkan. Käräjäoikeuden mukaisesti, myös hovioikeus katsoi, että yhtiön vapauttaessa työntekijät työntekovelvoitteesta, ei A ja B syyllistyneet mihinkään siirtymällä uuden työnantajan alaisuuteen, joten myös hovioikeus katsoi, että yhtiö oli velvollinen suorittamaan irtisanomisajan palkan.
Korkein oikeus antoi myös poikkeuksellisen lyhyen perustelun tuomiolleen. Se katsoi hovioikeuden mukaisesti, että epäselvyyttä ilmeni siinä, oliko työntekijät vapautetta työntekovelvoitteesta ilman mitään lisäehtoja. Tilanteen epäselvyydestä johtuen, oli katsottava, että yhtiöllä olisi ollut oikeus kutsua työntekijät irtisanomisaikana takaisin palvelukseensa, mutta ei käyttänyt tätä oikeutta. Näin ollen hovioikeuden tuomio pysytettiin, ja yhtiö velvoitettiin suorittamaan työntekijöilleen irtisanomisajan palkan.
Korkeimman oikeuden jäsenistä yksi oli kuitenkin eri mieltä. Tämä katsoi, että siirtymällä uuden työnantajan palvelukseen, ei työntekijät enää olleet käytettävissä edellisessä yhtiössä, jos yhtiö olisi halunnut heidät kutsua takaisin palvelukseen. Tuomion perustelut olivat kuitenkin pääasiassa hyvin lyhyet, ja voisi melkein sanoa, että harvinaisen samalla kannalla sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden kanssa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa