- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vilpittömän mielen suoja johtaa suoraan oikeustoimilaista, joka tunnetaan myös nimellä "laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista". Oikeustoimilaki on Suomen ensisijainen sopimuksia ja muita oikeustoimia säätelevä laki. Oikeustoimilaki luonnollisestikin siis säätelee myös konkurssitapauksissa tapahtuvia oikeustoimia, vaikkakin konkurssilaki on siitä poikkeuksellinen, että konkurssilaki säätelee tarkemmin oikeustoimista, jotka ovat ylipäänsä mahdollisia ennen konkurssia tai sen jälkeen.
Lähtökohtaisesti velallisen tekemät oikeustoimet konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta eivät sido konkurssipesää. Kuitenkin, jos oikeustoimi on tehty ennen konkurssin alkamista ja toinen osapuoli on ollut ns. vilpittömässä mielessä, oikeustoimi sitoo konkurssipesää. Vilpittömällä mielellä tarkoitetaan sitä, että osapuoli ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, että velallisella ei ollut oikeutta määrätä omaisuudestaan.
Vilpittömään mieleen sisältyy siis sopimuskumppanin selonottovelvollisuus. Konkurssipesä voi kuitenkin olla täyttämättä sopimusta eli esimerkiksi luovuttamatta omaisuutta, mutta tällöin sen on maksettava vastapuolelle tästä vastike ja mahdolliset aiheutuneet kustannukset.
Vilpittömän mielen suojaa sovelletaan myös irtisanomisilmoitukseen tai muuhun vastaavaan toimeen. Tämä lainkohta tulee sovellettavaksi silloin, kun tieto konkurssin alkamisesta on merkitty konkurssiasioista pidettävään rekisteriin. Tässä toimen toteutumattomuus on katsottava myös kohtuuttomaksi, jotta vastapuoli voisi nauttia vilpittömän mielen suojaa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi irtisanomisilmoituksen sitovuus edellyttää siis sekä vilpittömän mielen suojan, että kohtuuttomuuden edellytyksen toteutumista.
Velalliselle konkurssin alettua suoritettu maksu on pätevä, jos maksun suorittaja oli vilpittömässä mielessä eli ei tiennyt, että velallisella ei ollut oikeutta ottaa vastaan maksua. Kuulutuksen jälkeen tapahtuneita maksun suorittamisia ei katsota tapahtuneen vilpittömässä mielessä, ellei toisin osoiteta.
Vilpittömän mielen suoja tulee konkurssissa kyseeseen myös toisenlaisessa tapauksessakin. Tämä toinen tilanne tulee kyseeseen pesänhoitajaa määrätessä. Tarkemmin sanottuna konkurssipesä ei voi vedota pesänhoitajan kelpoisuuden tai toimivallan puutteeseen vilpittömässä mielessä ollutta toista osapuolta vastaan.
Vilpittömän mielen suoja on yksi perusperiaatteistamme, jotka kuuluvat Suomen lainsäädäntöön useassakin tapauksessa. Jokainen tarkentava laki, kuten juurikin konkurssilaki, voi määrittää miten se tarkemmin tulee sovellettavaksi. Näin ollen on hyvä pitää mielessä, että vilpittömän mielen suoja useasti tulee sovellettavaksi, vaikka onkin selvää, että vilpitön mieli on myös syytä pystyä näyttämään toteen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa