- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssin keskeisin oikeusvaikutus, joka johtaa suoraan konkurssilaista, on se, että velallinen menettää määräysvaltansa konkurssipesän omaisuuteen. Velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta konkurssin alettua. Tällä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että velallinen menettää käyttö- ja hallintaoikeuden konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen. Sen sijaan omistusoikeus säilyy. Pesänhoitaja ottaa haltuunsa, velallisen myötävaikutuksella, pesään kuuluvan omaisuuden, kirjanpitoaineiston sekä asiakirjat. Velallisen määräysvalta päättyy välittömästi, kun tuomioistuimen antama päätös konkurssin alkamisesta astuu voimaan.
Konkurssivarallisuuden hallinnasta päättävät viime kädessä velkojat (velkojainkokouksen päätöksellä). Pesänhoitaja käyttää kuitenkin ensi vaiheessa päätösvaltaa ottaen harkintansa mukaan konkurssipesään kuuluvan omaisuuden hallintaansa. Pesänhoitaja saa tarvittaessa poliisilta virka-apua. Yleensä heti otetaan haltuun yrityksen rahoitusomaisuus sekä muu helposti hukattava arvovarallisuus, kun muunlainen yritysomaisuus jätetään tavallisesti velallisen hallintaan. Tällä turvataan konkurssivelallisen liiketoiminnan jatkumista. Määräysvalta siirtyy siis pääasiassa yksin velkojille, vaikka pesänhoitaja hoitaakin ensisijaisesti konkurssipesän omaisuutta ja sen hallintoa. Pesänhoitaja siis hoitaa ainoastaan laissa säädetyt velvollisuutensa. On kuitenkin mahdollista, että velkojat osoittavat pesänhoitajalle muita tehtäviä, jotka eivät lain nojalla tälle kuulu, jos esimerkiksi se on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista jonkin konkurssipesää koskevan asian selvittämiseksi.
Määräysvallan menetys ei kuitenkaan ole poikkeukseton. Velallisella jatkuu oikeus tehdä oikeustoimia, jotka ovat välttämättömiä omaisuuden turvaamiseksi. Vaikka velallisen konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta tekemä oikeustoimi ei lähtökohtaisesti sido konkurssipesää, voi oikeustoimi olla sitova, jos se on tehty ennen kuin konkurssi oli alkanut eikä toinen osapuoli tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, ettei velallisella ollut oikeutta määrätä omaisuudesta. Tätä kutsutaan vilpittömän mielen suojaksi. Samanlaista vilpittömän mielen suojaa sovelletaan myös velalliseen oikeuteen vastaanottaa maksuja konkurssissa.
Käytännössä määräysvallan menetys tarkoittaa sitä, että velallinen ei enää saa käyttää puhevaltaa konkurssipesän varallisuutta koskevissa asioissa, vaan ylintä puhevaltaa käyttävät konkurssivelkojat. Jotkut asiat jäävät kuitenkin pesänhoitajan hoidettavaksi ja päätettäväksi, nämä asiat on laissa säädetty. Järjestely on osaltaan varmistamassa sitä, että konkurssi tuottaa kaikkien velkojien kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen, eikä velallinen pääse toimimaan velkojia vahingoittavalla tavalla.
On kuitenkin tärkeää huomata, että velallinen ei menetä määräysvaltaansa aivan koko omaisuutensa, vaan siihen osaan joka kuuluu konkurssipesän varallisuuteen. On siis tehtävä ero velallisen konkurssipesään kuuluvan omaisuuden ja muun omaisuuden välillä. Pääsääntönä on, että konkurssipesään kuuluu omaisuus, joka velallisella oli konkurssin alkaessa, tai jonka velallinen saa ennen konkurssin päättämistä.
Velalliselle jää muitakin oikeuksia konkurssin alkaessa, vaikka määräysvalta siirtyykin tältä pois. Laissa on tarkkaan määritelty velallisen asianmukaisen kohtelun periaate. Tämä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että konkurssin aikanakin velallisen etu on otettava asianmukaisesta huomioon. Tämä siitäkin huolimatta, että konkurssin lopullinen päämäärä on turvata velkojien oikeudet konkurssisaataviin.
Lisää tietoa määräysvallan siirtymisestä sekä esimerkiksi konkurssimenettelystä yleisesti voi kysyä Minilexin asiantuntevilta lakimiehiltä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa