- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lähtökohtaisesti konkurssilaki sisältää kolme tyyppitapausta, joissa konkurssipesä voi käyttää sijaantulo-oikeuttaan, ja tulla asian käsittelyssä asianosaiseksi. Näitä tyyppitilanteita on muun muassa pohdittu pitkään hallituksessa, joista sitten hallituksen esitykseen tuotiin seuraavaksi mainittavat tapaukset. Tyyppitapaukset ovat siis ulosottovalitus, täytäntöönpanoriita sekä ehdollinen luovutussopimus.
Konkurssi ei lakkauta tai muuta velallisen sopimussuhteita (sopimusjatkuvuuden periaate). Tämä on konkurssiasioiden yksi perusperiaatteista. Konkurssipesällä on sijaantulo-oikeus, jonka myötä konkurssipesä tulee sopimussuhteeseen osapuoleksi velallisen sijaan. Tätä suhdetta suojataan siten, että vastapuolta estetään purkamasta sopimusta ennen kuin konkurssipesällä on tilaisuus huolehtia sopimuksen täyttämisestä. Konkurssipesä ilmoittaa vastapuolelle tämän vaatimuksesta, sitoutuuko se sopimukseen. Mikäli konkurssipesä sitoutuu sopimukseen, vastapuoli ei saa purkaa sopimusta ilman erityistä syytä. Jos kuitenkin konkurssipesä tai sopimuksen toinen osapuoli rikkoo sopimusta, vastapuoli voi purkaa sopimuksen ja vaatia korvausta sopimusrikkomuksesta.
Konkurssipesä voi tulla asianosaiseksi velkojan sijaan, jos ulosottovalituksen tai täytäntöönpanon kohteena oleva omaisuus kuuluisi konkurssipesään. Tämä sijaantulo-oikeus tässä tilanteessa voi siis toteutua, jos konkurssipesä katsoo, että tällainen omaisuus tosiaan kuuluisi konkurssipesään. Tuomioistuimen on tällöin kuultava konkurssipesää ja asian käsittelyä jatketaan, jos konkurssipesä käyttää sijaantulo-oikeuttaan.
Kolmas vaihtoehto, jossa konkurssipesä voi käyttää sijaantulo-oikeuttaan, on sijaantulo ehdolliseen luovutussopimukseen. Tällainen tilanne on käsillä silloin, kun irtainta omaisuutta koskevan luovutussopimuksen mukaan omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon voimassaolo lakkaa kauppahinnan maksamisella. Konkurssipesä voi tällaiseen sopimukseen sitoutua, mutta vain ja ainoastaan jos se täyttää tietyt ehdot. Nämä ehdot ovat se, että konkurssipesä ilmoittaa sopimukseen sitoutumisesta myyjälle, ja se maksaa aikaisempien ehtojen perusteella erääntynyt kauppahintavelka viivästyskorkoineen. Nämä ehdot on täytettävä kohtuullisessa ajassa myyjän pyynnöstä, tai siitä, kun myyjä on vaatinut sopimuksen kohteena olevaa omaisuutta takaisin.
Mielenkiintoinen poikkeus konkurssipesän vastuusta on se, että tässä edellä mainitussa luovutussopimuksessa konkurssipesä ei kuitenkaan vastaa vahingonkorvauksesta, sopimussakosta tai muusta vastaavasta velallisen sopimusrikkomuksen seuraamuksesta.
Kuten voidaan havaita, konkurssipesällä ei ole viime kädessä kovinkaan runsaasti mahdollisuutta osallistua sopimusprosesseihin tai oikeudenkäynteihin. Tämä johtuu täysin siitä, että päätösvalta konkurssissa kuuluu yksin velkojille sekä pesänhoitajalle.
Lisätietoa konkurssiin vaikuttavista sopimussuhteista sekä sijaantulo-oikeudesta voi kysyä soittamalla esimerkiksi Minilexin lakipuhelimeen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa