- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssin keskeisin oikeusvaikutus on se, että velallinen menettää määräysvaltansa konkurssipesään sekä konkurssin hallintoon. Määräysvalta siirtyy pois velallisen ulottuvista välittömästi, kun konkurssi alkaa tuomioistuimen päätöksen mukaisesti.
Velallinen menettää konkurssipesään kuuluvan omaisuutensa määräysvallan konkurssivelkojille. Määräysvalta konkurssipesästä ja omaisuudesta siirtyy yksin konkurssipesän velkojille, sekä pesänhoitajalle, joka hoitaa konkurssipesää. Ylin päätösvalta on kuitenkin velkojilla. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Pesänhoitajan onkin välittömästi otettava pesälle kuuluva omaisuus haltuunsa, ja näin yleensä velallinen menettää myös käyttö-, ja hallintaoikeutensa omaisuuteen. Täytyy kuitenkin huomioida, että velallinen menettää vain määräysvallan, ei omistusoikeutta omaisuuteensa. Tämä määräysvallan menetys ei kuitenkaan ole poikkeukseton. Velallisella tulee edelleenkin olla mahdollisuus tehdä oikeustoimia, jotka ovat välttämättömiä omaisuuden turvaamiseksi.
Käytännössä määräysvallan menetys tarkoittaa sitä, että velallinen ei enää saa käyttää puhevaltaa konkurssipesän varallisuutta koskevissa asioissa, vaan ylintä puhevaltaa käyttävät konkurssivelkojat. Jotkut asiat jäävät kuitenkin pesänhoitajan hoidettavaksi ja päätettäväksi, nämä asiat on laissa säädetty. Järjestely on osaltaan varmistamassa sitä, että konkurssi tuottaa kaikkien velkojien kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen, eikä velallinen pääse toimimaan velkojia vahingoittavalla tavalla. On myös mahdollista, että velkojat osoittavat pesänhoitajalle muitakin tehtäviä, jotka eivät kuulu pesänhoitajalle lain mukaisesti. Nämä tehtävät tulee arvioida sen mukaan, ovatko ne tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia siirtää pesänhoitajan vastuulle.
On kuitenkin tärkeää huomata, että velallinen ei menetä määräysvaltaansa aivan koko omaisuutensa, vaan siihen osaan joka kuuluu konkurssipesän varallisuuteen. On siis tehtävä ero velallisen konkurssipesään kuuluvan omaisuuden ja muun omaisuuden välillä. Pääsääntönä on, että konkurssipesään kuuluu omaisuus, joka velallisella oli konkurssin alkaessa, tai jonka velallinen saa ennen konkurssin päättämistä. Merkittävänä poikkeuksena tästä kuitenkin on luonnollisen henkilön konkurssi, jossa konkurssipesään ei kuulu tällaisen henkilön konkurssin alkamisen jälkeen saama omaisuus tai ansaitsema tulo. Jos luonnollinen henkilö on kuitenkin suorittanut työn ennen konkurssin alkamista, ja palkka maksetaan vasta konkurssin alkamisen jälkeen, kuuluu tämä palkka konkurssipesään. Omaisuus, jota ei voi ulosmitata ei kuulu konkurssipesään. Ulosmittauskelvotonta omaisuutta ovat muun muassa tavanomainen koti-irtaimisto ja velallisen hallussa oleva sivullisen omaisuus.
Vaikka velallinen menettääkin konkurssissa määräysvaltansa konkurssivelkojille, ei velallinen silti jää täysin ilman oikeuksia. Lainsäädännössä on vahvistettu niin kutsuttu velallisen asianmukaisen kohtelun periaate. Tämä tarkoittaa sitä, että konkurssihallinnolle, eli käytännössä pesänhoitajille, tämän avustajille ja velkojille on asetettu velvollisuus ottaa myös velallisen etu asianmukaisesti menettelyssä huomioon. Käytännössä tämä tarkoittaa velvoitetta hyvään ja maltilliseen pesän selvittämiseen. Vaikka tämä onkin laissa määritelty, on tärkein etuoikeus velkojilla, sillä konkurssin perimmäinen tarkoitus on turvata velkojien oikeudet konkurssipesän saataviin.
Näissä, ja kaikissa muissa konkurssiin liittyvissä asioissa lisätietoa tarjoavat Minilexin lakimiehet, lakipuhelin ja muut Minilexin artikkelit.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa