- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssi katsotaan alkaneeksi välittömästi silloin, kun käräjäoikeus ilmoittaa konkurssiin asettamista koskevassa päätöksessään konkurssin alkamisajankohdan. Kun konkurssi on alkanut, ei konkurssipesän omaisuuteen saa kohdistaa ulosottotoimia konkurssisaatavan perimiseksi. Merkityksellistä on siis se, onko kyse konkurssisaatavasta vai konkurssipesän massavelasta. Massavelalla tarkoitetaan konkurssipesän omaa velkaa, joka on syntynyt konkurssin alkamisen jälkeen ja joka ei siis ole konkurssisaatava. Massavelkaa ovat esimerkiksi pesänhoitajan palkkio ja velallisen ennen konkurssia solmimien sopimusten jatkamisesta tai pesän solmimista uusista sopimuksista johtuvat velat. Yleistäytäntöönpano eli konkurssin alkaminen estää konkurssisaatavan erityistäytäntöönpanon eli ulosoton. Tämä koskee myös turvaamistoimia saatavan perimiseksi eli takavarikkoa. Lain mukaan siis yhteenvetona konkurssipesään ei konkurssin alettua saa kohdistaa ulosottotoimia konkurssisaatavien perimiseksi.
Tavallisesti konkurssin alkamisen jälkeen konkurssisaatavan perimiseksi ei ole lupa hankkia myöskään ulosottoperustetta (esimerkiksi tuomio, jossa määrätään toiselle sopimusosapuolelle maksuvelvoite). Konkurssin alettua ei saa nostaa kannetta, jonka tarkoituksena on saada konkurssisaatavaa koskeva täytäntöönpanoperuste konkurssipesää vastaan. Poikkeus tästä kiellosta on panttivelkojan nostama kanne saatavan perimiseksi. Tällaisen kanteen saa nostaa, mutta vain panttiomaisuudesta. Ulosottokaari sääntelee tarkemmin, mitä muun muassa panttiomaisuudesta tai panttivelkojista sovelletaan konkurssin ja ulosoton osalta.
Jos konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta on ulosmitattu ennen konkurssin alkamista, täytäntöönpano on keskeytettävä ja ulosmitattu omaisuus on luovutettava konkurssipesälle. Konkurssipesä voi kuitenkin vaatia täytäntöönpanon jatkamista konkurssipesän lukuun. Tällöin konkurssipesä tulee ulosoton hakijavelkojan sijaan, ja ulosotosta kertyvät varat tilitetään konkurssipesälle. Lisäksi silloin, kun ulosottomyynnistä on kuulutettu ennen konkurssin alkamista, lähtökohtana on, että täytäntöönpano jatkuu ja se voidaan keskeyttää vain konkurssipesän pyynnöstä.
Kun konkurssi päättyy, pesänhoitajan on ilmoitettava siitä ulosottomiehelle. Ulosottomies voi näin ulosmitata sen velallisen omaisuuden, jota ei tarvita konkurssikustannusten ja muiden konkurssipesän velkojen maksamiseen. Tällöin ulosottomies ehtii ulosmitata omaisuuden ennen kuin se palautetaan velalliselle. Ulosottomiehelle ei tarvitse tehdä ilmoitusta kuitenkaan tapauksessa, jossa se on varojen vähäisyyden tai muun syyn vuoksi ilmeisen tarpeetonta. Velalliselle on luovutettava sellainen omaisuus, jota ei ulosmitata.
Konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta voidaan myös myydä. Tämä tapahtuu ulosottokaaren mukaisessa järjestyksessä, konkurssipesän hakemuksen perusteella. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos ulosottomies suostuu siihen.
Lisäksi on hyvä muistaa, että konkurssipesään kuuluvan omaisuuden ulosmittaus raukeaa silloin, kun omaisuus myydään.
Tarkempaa tietoa konkurssin alkamisen vaikutuksesta ulosottoon ja poikkeuksista edellä mainittuihin pääsääntöihin kannattaa kysyä lakipuhelimesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa