- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssilla on useita oikeusvaikutuksia, joilla voi olla monenlaisia vaikutuksia laajahkoon asianosaisjoukkoon. Konkurssin alettua on tietenkin selvää, että velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Tämä on konkurssin keskeisin oikeusvaikutus. Velallinen siis menettää määräys- ja päätösvallan omaisuuteensa, joka siirtyy pesänhoitajalle sekä velkojille. Lain mukaan päätösvaltaa konkurssipesässä käyttää yksin velkojat, vaikkakin konkurssipesän hallinnointi ja hoitaminen kuuluu pesänhoitajan vastuulle. Velkojien yksinomainen päätösvalta tarkoittaa siis sitä, että velkojat voivat tarvittaessa osoittaa pesänhoitajalle lisätehtäviä, jotka eivät kuulu pesänhoitajan vastuulle lain nojalla, jos konkurssipesän hallinnoin kannalta on tarkoituksenmukaista osoittaa tällaisia tehtäviä pesänhoitajalle. Velkojilla on kuitenkin lopullinen päätösvalta konkurssipesän omaisuutta koskevissa asioissa. Näihin esimerkiksi lukeutuu lopputilityksen hyväksyminen velkojainkokouksessa.
Oikeustoimi, jonka velallinen kuitenkin tekee konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, ei sido konkurssipesää. Oikeustoimi sitoo konkurssipesää kuitenkin, jos velallinen on tehnyt oikeustoimen ennen kuin konkurssin alkamisesta on tehty merkintä rekisteriin eikä toinen osapuoli tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, ettei velallisella ollut oikeutta määrätä omaisuudesta (ns.bona fide-vaikutus). Tällaisesta tapauksesta voidaan puhua myös vilpittömän mielen suojana. Tällöin konkurssipesällä on oikeus kieltäytyä luovuttamasta omaisuutta tai vaatia sen palauttamista, jos konkurssipesä maksaa osapuolelle tämän suorittaman vastikkeen ja tälle oikeustoimen täyttämisestä aiheutuneet tarpeelliset kustannukset.
Konkurssin alettua ei saa nostaa kannetta, jonka tarkoituksena on saada konkurssisaatavaa koskeva täytäntöönpanoperuste konkurssipesää vastaan. Panttivelkoja saa kuitenkin nostaa kanteen saatavan perimiseksi panttiomaisuudesta. Konkurssin alettua konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen ei saa kohdistaa ulosottotoimia konkurssisaatavan perimiseksi. Jos konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta on ulosmitattu ennen konkurssin alkamista, täytäntöönpano on keskeytettävä sekä ulosmitattu omaisuus ja mahdollisesti kertyneet rahavarat luovutettava konkurssipesälle, jollei konkurssipesä vaadi täytäntöönpanon jatkamista konkurssipesän lukuun. Jos velallinen ei ole konkurssin alkaessa täyttänyt sopimusta, jossa hän on osapuolena, vastapuolen tulee vaatia ilmoitusta siitä, sitoutuuko konkurssipesä sopimukseen. Jos konkurssipesä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa, että se sitoutuu sopimukseen, sekä asettaa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä, sopimusta ei saa purkaa. Sopimukset eivät siis automaattisesti purkaudu konkurssin johdosta.
Konkurssin alkamiseen liittyy edellä mainittujen lisäksi myös muun muassa henkilökohtaisia oikeusvaikutuksia. Näistä tärkein on varmasti velallisen myötävaikutusvelvollisuus. Tämä myötävaikutusvelvollisuus voidaan jakaa yleiseen ja erityiseen myötävaikutusvelvollisuuteen. Lyhyesti sanottuna, myötävaikutusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että velallisen on edesautettava konkurssipesän selvittämistä, ja tämän on muun muassa annettava pesänhoitajalle tarvittaessa kaikki tarpeelliset tiedot konkurssipesään liittyen, ja annettava pesänhoitajalle mahdollisuus käydä velallisyrityksen kaikki arkistot ja muut tiedot läpi, jos tämä on tarkoituksenmukaista konkurssipesän selvittämistä varten. Myötävaikutusvelvollisuutta ei tässä artikkelissa käydä enempää läpi.
Konkurssisaatava, joka ei ole erääntynyt, katsotaan konkurssissa erääntyneeksi velkojan ja velallisen välisessä suhteessa. Tämä ei kuitenkaan koske esimerkiksi vahingonkorvausta. Konkurssin oikeusvaikutusten lakatessa pesänhoitajan on ilmoitettava siitä ulosottomiehelle ja varattava ulosottomiehelle tilaisuus kohtuullisessa ajassa ulosmitata se velallisen omaisuus, jota ei tarvita konkurssikustannusten ja muiden konkurssipesän velkojen maksamiseen. Ilmoitusta ulosottomiehelle ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos se on varojen vähäisyyden tai muun syyn vuoksi ilmeisen tarpeetonta.
Konkurssin oikeusvaikutuksista tai muusta konkurssimenettelyyn liittyvästä asiasta voi kysyä lisää Minilexin lakipuhelimen välityksellä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa