- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssilaki sisältää keinoja, joilla velvollisuuksiaan laiminlyövään velalliseen voidaan kohdistaa pakkokeinoja. Velallisen henkilökohtaiseen vapauteen voidaan puuttua niin sanotuilla pakkokeinoilla, kuten uhkasakolla ja vankeudella. Niskoittelevan velallisen henkilökohtaiseen vapauteen puututaan jyrkimmin. Lähtökohtana konkurssilaissa on, että velallisella on myötävaikutus- ja tiedonantovelvollisuus. Nämä velvollisuudet ovat muodostaneet pohjan konkurssilaissa määritellyille pakkokeinoille.
Pakkokeinoihin voidaan turvautua, kun velallinen laiminlyö myötävaikutus- ja tiedonantovelvollisuutensa. Vaadittu toiminta on kuitenkin oltava velallisen mahdollisuuksien rajoissa, ja toimimisvelvollisuus on pystyttävä yksilöimään. Laiminlyönnin seurausten on oltava myös vakavia eli niiden tulee johtaa siihen, ettei pesänhoitaja kykene hoitamaan tehtäväänsä asianmukaisesti. Pakkokeinojen käyttöön oikeuttavia toimenpiteitä ovat muun muassa velallisen kieltäytyminen antamasta tietoja pesäluetteloa varten sekä pesäluettelon vahvistamisesta kieltäytyminen.
Pakkokeinoista päättää tuomioistuin pesänhoitajan vaatimuksesta. Velallista on kuultava asiassa. Jos velallinen pakoilee, voidaan uhkasakko kuitenkin määrätä ja vangitsemisvaatimus käsitellä, vaikka velalliselle ei olisikaan varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Pakkokeinoja koskevasta päätöksestä ei saa valittaa. Sen sijaan kantelu ilman määräaikaa on mahdollinen, ja se käsitellään kiireellisenä.
Uhkasakko on konkurssimenettelyn yhteydessä ensisijainen pakkokeino. Tuomioistuin määrää uhkasakon määrältään kiinteänä. Jos velallinen ei uhkasakosta huolimatta täytä velvollisuuksiaan, voidaan hänet määrätä vankeuteen eli niin sanottuun painostusvankeuteen.
Jos velallinen ei edelleenkään täytä velvollisuuksiaan, ja niskoittelu jatkuu, voi tuomioistuin määrätä velallisen vankeuteen. Tämä päätös vankeuteen asettamisesta on tehtävä jälleen pesänhoitajan vaatimuksesta. Vankeus jatkuu siihen asti, kunnes velallinen on täyttänyt velvollisuutensa, mutta se ei kuitenkaan voi kestää yli kuusi kuukautta. Tietyissä tapauksissa on myös mahdollista määrätä velalliselle vankeutta välittömästi ilman uhkasakkoa, jos siihen on erityisen painavia syitä. Tuomioistuimella on myös velvollisuus määrätä velallinen vapautettavaksi välittömästi, jos vangitsemiselle ei ole enää edellytyksiä.
Pakkokeinojen käyttö on konkurssiasioissa erittäin tapauskohtaista, eivätkä ne tule jokaisessa tapauksessa kyseeseen. Uhkasakko johtaa suoraan oikeudenkäymiskaaren mukaisista säännöksistä, joiden mukaan oikeudenkäyntiin voidaan esimerkiksi syytetty velvoittaa tulemaan paikalle sakon uhalla. Samaa periaatetta siis sovelletaan myös konkursseissa.
Uhkasakoista ja muista pakkokeinoista konkursseissa voi kysyä lisää ottamalla yhteyttä Minilexin lakipuhelimeen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa