- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Velallisen asettamisella konkurssiin on vaikutuksia hyvin laajalle joukolle ja siksi konkurssin alkamisesta on tarpeen tehdä ilmoituksia eri tahoille, jotta nämä saavat tiedon konkurssin alkamisesta. Pesänhoitajan tehtäväksi on määrätty ilmoittaa konkurssin alkamisesta ilman viivyttelyä velallisen asuin- ja kotipaikan ulosottoviranomaiselle.
Tärkeimmät tehtävät ilmoitukset ovat luonnollisesti pesänhoitajan ilmoitus itse velalliselle konkurssin alkamisesta. Tämä ilmoitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti henkilökohtaisesti tai puhelimitse, taikka sähköpostitse jos edellä mainitut tavat eivät ole mahdollisia.
Konkurssin alkamisesta julkaistu kuulutus on myös toimitettava kaikille tunnetuille velkojille pesänhoitajan toimesta. Muille mahdollisille velkojille tulee tämä ilmoitus toimittaa viimeistään silloin, kun pesäluettelo on valmistunut. On myös mahdollista, että konkurssimenettelyn edetessä muitakin velkojia ilmaantuu, jolloin ilmoitus konkurssista tulee toimittaa näille velkojille viivytyksettä.
Pesänhoitajan on myös huolehdittava, että konkurssin alkamisesta lähetetään ilmoitus niille tunnetuille velkojille, joilla on asuin- tai kotipaikka, tai sääntömääräinen kotipaikka jossakin toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.
Lisäksi silloin, kun velallinen omistaa kiinteistön jossakin muualla kuin asuin- tai kotipaikassaan, on pesänhoitajan ilmoitettava konkurssista myös kiinteistön sijaintipaikan ulosottoviranomaiselle. Konkurssin alettua konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen ei saa kohdistaa enää ulosottotoimia konkurssisaatavan perimiseksi, sillä ulosotto on erillistäytäntöönpanoa, joka syrjäytyy konkurssin vaikutuksesta. Tämän takia pesänhoitajan on ilmoitettava ulosottoviranomaiselle konkurssin alkamisesta. Syynä tähän on se, että konkurssi voi myöhemmin raueta, jolloin konkurssisaatavat siirretään erillistäytäntöönpanoon eli ulosottoon. Ulosottoviranomaisten on syytä tietää jo ennestään, että konkurssi on vireillä, jotta siihen voidaan viimesijaisena keinona siirtyä, jos konkurssia ei voida normaalissa konkurssimenettelyssä viedä päätökseen.
Jos velallinen omistaa kiinteistöjä tai hänellä on kiinteistöön kohdistuvia kirjattuja erityisiä oikeuksia, tulee pesänhoitajan ilmoittaa konkurssin alettua myös kirjaamisviranomaiselle, jonka tuomiopiirissä velallisen omistama kiinteistö tai kiinteistö, johon velallisella on erityisiä oikeuksia, sijaitsee.
Jos velallisen konkurssipesään kuuluu alusrekisteriin tai alusrakennusrekisteriin merkitty alus, niin pesänhoitajan on tehtävä ilmoitus konkurssin alkamisesta tuolle alusrekisterille. Samanlainen pesänhoitajan velvollisuus koskee ilma-aluksia, jotka on rekisteröity ilma-alusrekisteriin. Konkurssin alkamisesta on tehtävä myös ilmoitus arvo-osuusrekisteriin, jos konkurssipesään kuuluu kyseiseen rekisteriin rekisteröityjä asiakirjoja, kuten osakkeita. Konkurssissa velallinen menettää määräämisvallan omaisuuteensa, joten näille rekistereille tehtävien ilmoitusten tarkoitus on tiedottaa niitä siitä, että velallinen ei voi enää määrätä rekisterissä olevassa omaisuudestaan.
Konkurssin alkamisesta on tehtävä ilmoitus myös palkkaturvaviranomaiselle, sillä konkurssista seuraa usein maksamattomia palkkoja. Jos velallinen harjoittaa elinkeinoa, johon vaaditaan lupa tai rekisteröinti, tulee pesänhoitajan tehdä konkurssin alkamisesta ilmoitus myös elinkeinoviranomaiselle, joka on myöntänyt luvan tai jossa elinkeino on rekisteröity.
Ilmoitusvelvollisuuksia on myös lukuisia muita riippuen velallisen liiketoiminnan luonteesta. Edellä mainittujen lisäksi ilmoitus konkurssin alkamisesta on tehtävä muun muassa alkoholijuomien ja tukkumyyntiä harjoittavan yrityksen konkurssista Tuotevalvontakeskukselle. Velallisen liiketoiminnan luonne ja laatu vaikuttavat suoraan siis siihen, mille viranomaiselle ja velkojalle tulee ilmoitus konkurssin alkamisesta tehdä.
Pesänhoitajan on antaessaan edellä mainittuja ilmoituksia mainittava ilmoituksissa lisäksi ne tiedot, jotka tuomioistuimen on annettava kuuluttaessaan konkurssista. Lisää tietoa pesänhoitajan tehtävistä ja velvollisuuksista sekä tuomioistuimen kuulutuksen sisällöstä tai muusta konkursseihin liittyvästä saa soittamalla Minilexin lakipuhelimeen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa