» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2015:5 oli kysymys kiinteistön kaupasta ja määräalan erottamisesta. A:n vanhemmat olivat ostaneet vuonna 1964 tilan, johon he olivat saaneet lainhuudon samana vuonna. Nykyisin kiinteistön lainhuuto oli A:lla. Samasta tilasta oli ennen kyseistä kauppaa myyty määräala vuonna 1956 B:lle. Määräalan nykyiset omistajat hakivat siihen lainhuutoa vuonna 2010. A vastusti lainhuudon myöntämistä. Korkeimmassa oikeudessa oli tutkittavana kysymys siitä, onko määräalan nykyisillä omistajilla oikeus saada lainhuuto määräalaan A:n kiinteistöön kohdistuvasta lainhuudosta huolimatta.
1.1.1997 saakka määräalan luovutuksensaajan oikeudesta erottaa määräala kantatilasta on säädetty jakolain 183 §:n 2 momentissa. Kyseisen säännöksen mukaan, jos omistaja on luovuttanut tilastaan toiselle määräalan, on määräala saajalla oikeus erottaa kyseinen alue lohkomalla, jos tila on edelleen luovuttajalla tai sellaisella henkilöllä, joka on hyväksynyt tai joka on sen saanut omakseen tietoisena luovutuksesta, taikka tällaisen omistajan perillisellä. Saman sisältöinen säännös on sekä vanhassa jakolaissa että vuonna 1988 muutetussa laissa.
Kiinteistön kaupan kohde määräytyy sen perusteella, mitä osapuolet ovat sopineet tai tarkoittaneet sopia. Tapauksessa määräala ei ollut ollut kaupan kohteena, joten kysymys ei ollut maakaaren 13 luvun mukaisesta kaksoisluovutustilanteesta. Vuonna 1964 laaditussa kauppakirjassa kaupan kohteena oli tila lukuun ottamatta alueita, jotka oli aiemmin laaditulla kauppakirjalla luovutettu B:lle. Vaikka kauppakirjassa määräalan yksilöinti oli ollut puutteellinen, on perusteltua uskoa, että osapuolille on ollut selvää, mitkä määräalat ovat jääneet kaupan ulkopuolelle.
A on ostanut tilan vanhemmiltaan, jotka olisivat jakolain 183 §:n 2 momentin mukaan velvollisia sallimaan määräalan erottamisen. A ei heidän perillisenään ole voinut saada määräalan ostajaan nähden parempaa oikeutta kuin hänen vanhemmillaan olisi ollut. Näin ollen A on velvollinen sallimaan määräalan erottamisen. Sillä seikalla, että määräalan nykyisten omistajien saanto on tapahtunut sen jälkeen, kun A:n vanhemmat ovat saaneet lainhuudon kiinteistöön, ei ole merkitystä. Lainhuuto ei täydennä perillisostajan saantoa käsittämään kiinteistöstä aikaisemmin luovutettua määräalaa.
Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n ja hänen vanhempiensa välinen kauppa ei estä määräalan nykyisiä omistajia saamasta lainhuutoa määräalaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa