» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse kiinteistökaupasta ja kaupan pätemättömyydestä sen perusteella, oliko kauppa syntynyt sellaisissa olosuhteissa, että siihen oli kunnian vastaista ja arvotonta vedota. Tapauksessa A myi noin 6000 neliömetrin määräalan B:lle ja C:lle lisämaaksi heidän aikaisemmin hankkimaansa tilaan. Kauppahinnaksi sovittiin 35 000 markkaa. Ennen kauppaa B, joka toimi kunnan rakennustarkastajana, selvitti poikkeusluvan saamista lomarakennukselle. Selvityksen mukaan lomarakennus oli mahdollista toteuttaa, mutta tämä vähentäisi samalla A:n omistaman kantatilan rakennusoikeutta. Kauppaa tehtäessä A ei tiennyt kaupan vähentävän hänen kantatilansa rakennusoikeutta ja hän sai tietää asiasta vasta vajaan viiden vuoden kuluttua kaupasta. A vaati, oikeustoimen kunnian vastaisen ja arvottoman menettelyn perusteella lisämaata koskevaa kauppaa pätemättömäksi siltä osin kuin kauppa koski myöhemmin muodostettua uuden rakennuspaikan käsittävää tilaa.
Käräjäoikeus totesi, etteivät B ja C olleet toimineet vilpillisessä mielessä. Kummallakin osapuolella oli ollut mahdollisuudet selvittää kaupan vaikutuksesta kantatilan rakennusoikeuteen. Käräjäoikeus hylkäsi A:n kanteen. Hovioikeus puolestaan katsoi tuomiossaan kaupan pätemättömäksi vaadituilta osin, ja A:n tuli tämän johdosta palauttaa kauppahinnasta tätä vastaava osa. Hovioikeuden mukaan B:n menettely osoitti, että kaupan pyrkimys oli koko ajan hankkia rakennuspaikka lisämaan hinnalla. Kauppa oli tehty olosuhteissa, joissa kauppaan oli kunnian vastaista ja arvotonta vedota.
Korkein oikeus oli hovioikeuden tuomion lopputuloksen kanssa samaa mieltä, eikä muuttanut sitä. Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan toteamalla, että kaupasta neuvoteltaessa B ja C olivat kertoneet A:lle halustaan hankkia lisämaata tilaansa, jolla oli jo kaksi rakennuspaikkaa loma-asunnoille. Myös kauppakirjan mukaan kyse oli lisämaan kaupasta ja kauppahinnan taso perustui rakennusoikeutta vailla olevaan hintaan.
Korkein oikeus katsoi, ettei tapauksen ratkaisuun vaikuttanut B:n virka-asema, vaan hän oli toiminut kaupassa yksityishenkilönä. Tapauksessa B ja C olivat kuitenkin tienneet A:n olennaisesta erehdyksestä liittyen kaupan kohteen käyttötarkoitukseen ja kantatilan rakennusoikeuden vähentymiseen. Kauppa oli siten syntynyt olosuhteissa, joissa B:n ja C:n oli kunnianvastaista ja arvotonta vedota siihen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa