» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2013:22 oli kysymys siitä, voitiinko rajankäynti ottaa kiinteistönmuodostamislain nojalla uudelleen käsiteltäväksi asiavirheen korjaamista koskevassa toimituksessa. Toimitusinsinööri oli suorittanut 20.5.2009 rajankäyntitoimituksen kiinteistön Muikkuoja osaomistajan A:n hakemuksen johdosta. Päätöksestä ei ollut valitettu valitusaikana, joten toimitus tuli lainvoimaiseksi. Toimitusta ei joka tapauksessa ollut merkitty kiinteistörekisteriin. Uudelleen 31.8.2009 käsiteltäväksi ottamassaan rajankäyntitoimituksessa toimitusinsinööri oli todennut, että aikaisemmassa rajankäyntitoimituksessa oli tapahtunut sellainen virhe, joka esti toimituksen rekisteröinnin. Kukaan asianosaisista ei ollut esittänyt estettä toimitusta vastaan. Uudessa käsittelyssä korjattiin 20.5.2009 tehty rajalinjan maastoon merkitseminen. Rajan paikka oli toimituksessa määritetty virheellisesti, koska toimitusinsinööri oli tulkinnut toimituskarttoja virheellisesti.
B valitti maaoikeuteen ja vaati uusintakäsittelypäätöksen kumoamista sekä alkuperäisen päätöksen palauttamista voimaan. Maaoikeus kuitenkin katsoi, että oikaisumenettelyssä ei ollut ollut kysymys kiinteistönmuodostamislaissa tarkoitetusta asiavirheen korjaamisesta. Maaoikeuden mukaan aikaisemmassa toimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu harkintakysymys oli ainoastaan otettu uudelleen harkittavaksi. Lisäksi aikaisemmassa toimitusratkaisussa ei ollut ollut sellaista virhettä, joka olisi estänyt toimituksen rekisteröinnin. Maaoikeus myös totesi, etteivät kaikki asianosaiset olleet antaneet uudelleen käsittelyyn perusteltua suostumusta. Uudelleenkäsittelylle 31.8.2009 ei siten ollut ollut laillisia edellytyksiä. Maaoikeus kumosi ja poisti rajankäynnin sekä palautti asian takaisin toimitukseen rajan käymiseksi aikaisemman toimituksen mukaisesti.
Kiinteistön Muikkuoja omistajat A ja C valittivat edelleen Korkeimpaan oikeuteen. Heidän valituksensa johdosta Korkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, oliko rajankäynti voitu ottaa uudelleen käsiteltäväksi aiemmassa toimituksessa tapahtuneen virheen vuoksi ja käydä raja uudessa toimituksessa määrättyyn paikkaan. Kiinteistönmuodostamislain 271 §:n 1 momentin mukaan toimituksessa tehty virheellinen päätös voidaan poistaa ja ratkaista asia uudelleen asiavirheen korjaamista tarkoittavassa menettelyssä, jos toimituksessa tehty päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Korkeimman oikeuden mukaan alkuperäisen rajankäyntitoimituksen pohjana ollut selvitys ei sinänsä ollut ollut virheellistä tai puutteellista. Sen sijaan toimituksen virheellinen lopputulos oli johtunut asianmukaisten toimituskarttojen virheellisestä tulkinnasta. Korkein oikeus totesi sisäisen itseoikaisumenettelyn olevan tarkoitettu lähinnä tilanteisiin, joissa lopetettua rekisteriin merkitsemätöntä toimitusta rasittaa ilmiselvä virhe. Täten mahdollista on oikaista sekä selvityksen että lain tulkinnan selvästä virheellisyydestä johtuvat asiallisesti väärät toimitusratkaisut. Lisäksi Korkeimman oikeuden mukaan oikaisumenettelyyn ryhtyminen ei ole vaarantanut B:n perusteltuja oikeusturvaodotuksia asiassa. Näin ollen Korkein oikeus katsoi, että toimituskarttojen selvästi virheelliseen tulkintaan perustunutta virhettä rajankäyntitoimituksessa oli pidettävä, jonka oikaiseminen uudessa toimituksessa on sinänsä ollut mahdollista.
Lain mukaan toimitus voidaan joka tapauksessa ottaa uudelleen käsiteltäväksi ainoastaan edellyttäen, että asianosaiset, joiden oikeuteen korjaaminen vaikuttaa, tähän suostuvat taikka maaoikeus toimitusinsinöörin esityksestä niin määrää. Toisaalta sellaisen virheen korjaamiseksi, joka estää toimituksen rekisteröimisen, saadaan toimitus käsitellä uudelleen ilman asianosaisten suostumustakin. Korkein oikeus totesi, etteivät asianosaiset olleet kysyttäessä esittäneet estettä toimitusta vastaan. Korkeimman oikeuden mukaan epäselvää oli kuitenkin, oliko B suostunut toimituksen uudelleen käsittelyyn siinä käsityksessä, että toimitusinsinööri oli pitänyt aiemman toimituksen virheellisyyttä sen rekisteröimisen esteenä. B:n suostumuksen asianmukaisuuteen liittyvästä epäselvyydestä huolimatta Korkein oikeus katsoi, ettei pelkästään kyseinen epäselvyys anna riittävää aihetta poistaa jälkimmäisessä toimituksessa tehtyjä päätöksiä. Korkein kumosi siten maaoikeuden tuomion, ja rajankäyntitoimitus 31.8.2009 jäi pysyväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa