» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa A oli vieraillessaan B Oy:n omistaman liikekeskuksen ravintolassa saanut katosta tippuneen lasiruudun sirpaleita päälleen ja tämän seurauksena vahingoittunut. Vakuutusyhtiö oli tämän jälkeen suorittanut A:lle vahingosta aiheutuneita korvauksia kiinteistön vastuuvakuutuksen nojalla, mutta katsoi myöhempänä ajankohtana, ettei A:n työkyvyttömyys johtunut enää sanotusta vahinkotapahtumasta, minkä johdosta korvausten maksaminen siihen perustuen lopetettiin. Tästä johtuen A haki kiinteistön omistaneelta B Oy:ltä korvauksia kivusta, särystä, pysyvästä viasta ja haitasta sekä ansionmenetyksestä. A:n vaatimusten perusteena oli ensisijaisesti B Oy:n tuottamus ja toissijaisesti sen ankara vastuu vahinkotapahtumasta. Juridiselta kantilta katsottuna tapauksessa oli kyse siitä, oliko kiinteistön omistaja vastuussa vahinkotapahtumasta, joka sattui yhdessä kiinteistöllä sijainneessa liiketilassa.
Käräjäoikeus katsoi antamassaan välituomiossa, ettei kiinteistön omistajaan voitu tällaisissa tilanteissa kohdistaa ankaraa vastuuta, vaan lähinnä tuottamusvastuu, jota korotettiin tilanteissa, joissa oli kyse kiinteistön turvallisuudesta. Tuottamusvastuulla tarkoitetaan tässä käytännössä sitä, että kiinteistön omistajan vastuu tuli ajankohtaisesti lähinnä silloin, kun se oli laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteensa. Ankara vastuu perustuu puolestaan siihen, ettei kuvatun kaltaista tuottamusta edellytettäisi, vaan vastuu syntyisi yksinään vahinkotapahtuman aiheutumisesta. Käräjäoikeuden mukaan lähtökohta tuottamusvastuusta tarkoitti sitä, etteivät sopimusvastuun periaatteet tulleet sovellettaviksi tapauksessa.
Käräjäoikeus arvioi edellä mainitun huolellisuusvelvoitteen täyttymistä lasiruudun materiaalin ja sen asennukseen liittyneiden teknisten yksityiskohtien kautta, käyttäen apunaan myös todistajien lausuntoja siitä, millaista materiaalia kyseisen kaltaisiin lasiruutuihin oli tapana käyttää. Tämän arvioinnin pohjalta käräjäoikeus tuli siihen johtopäätökseen, ettei lasiruudun rikkoutumisen syytä oltu saatu selville eikä B Oy ollut sen asennuksen osalta laiminlyönyt huolellisuusvelvoitettaan. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, ettei B Oy ollut vastuussa A:lle aiheutuneista vahingoista.
Hovioikeus puolestaan arvioi, että korvausvastuun kohdentamista arvioitaessa tuli ottaa huomioon samat seikat kuin silloin, jos kyseessä olisi ollut sopimussuhde. Tämän näkemyksen hovioikeus perusteli sillä, että kiinteistön omistajan tarkoituksena oli houkutella asiakkaita kiinteistöönsä (kauppakeskus) ja sitä kautta asiakkaita kiinteistöllään sijainneisiin liiketiloihin, mistä johtuen sillä katsottiin olleen korotettu vaatimus huolehtia kiinteistöllä vierailleiden asiakkaiden turvallisuudesta. Sopimusoikeudellisesta näkökulmasta johtui edelleen hovioikeuden mukaan se, että korvausvastuusta vapautuakseen B Oy:n tuli näyttää, ettei se olisi voinut vaikuttaa syihin, jotka johtivat A:n loukkaantumiseen. Hovioikeuden mukaan se, ettei lasin putoamisen syytä oltu saatu selville puolsi tällöin sitä, ettei B Oy ollut kyennyt näyttämään, ettei A:n loukkaantuminen ollut johtunut syistä, joihin se ei olisi voinut vaikuttaa. Tästä johtuen hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti B Oy:n korvaamaan A:lle lasin putoamisesta aiheutuneet vahingot.
Korkein oikeus otti arvioinnissaan huomioon pitkälti samoja seikkoja kuin hovioikeus. Ensinnäkin korkein oikeus totesi hovioikeuden tapaan, että B Oy:n vastuulla oli huolehtia, ettei sen kiinteistön rakenteista aiheudu vaaraa kiinteistöllä sijaitsevissa liiketiloissa vieraileville asiakkaille. Korkein oikeus pani merkille myös sen, että pudonnut lasiruutu oli valmistettu B Oy:n tilauksesta ja yhtiö oli myös osallistunut sen suunnitteluun. Kun yhtiö ei ollut kyennyt näyttämään, että lasiruudun putoaminen ja siitä A:lle aiheutuneet vammat olisivat johtuneet sellaisesta syystä, johon se ei olisi voinut vaikuttaa, korkein oikeus asetti B Oyn korvausvastuuseen A:n vammojen aiheuttamista seurauksista. Tällä perusteella korkein oikeus piti hovioikeuden tuomion voimassa asiassa.
Tapauksessa on nähdäkseni huomionarvoista, että kauppakeskuskiinteistön omistajan vastuu on melko ankaraa eikä sitä ainakaan tässä tapauksessa rajoittanut se seikka, että vahinkotapahtuma sattui kiinteistöllä sijainneessa liiketilassa, jossa harjoitti elinkeinotoimintaa joku muu kuin B Oy.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa