» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa A oli poistunut autolla rakennustyömaalla sijainneelta työpaikaltaan 12 minuutin pituisen kahvitaukonsa aikana 1,5 kilometrin päässä työmaalta sijainneeseen kahvilaan. Tällä matkallaan hänen sormensa oli jäänyt auton oven väliin ja sen seurauksena vahingoittunut. Työpaikalla ei ollut ollut mahdollisuutta ruoan tai kahvin saamiseen, joskin työpaikan sosiaalitiloissa oli hyväksyttyä ja siten yleistä nauttia omia eväitä. A haki tapahtuneen perusteella tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta. Tapauksessa tuli juridiselta kantilta katsottuna arvioitavaksi, voitiinko tapaturman katsoa sattuneen työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa, jolloin korvauksen myöntäminen olisi tullut mahdolliseksi.
Vakuutusosakeyhtiö X Oy:n mukaan A:lle ei tullut tapaturman johdosta suorittaa tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, sillä se ei ollut sattunut työssä tai mainitun lain 4 §:n mukaisissa työstä johtuvissa olosuhteissa. A valitti päätöksestä tapaturmalautakuntaan, joka hylkäsi valituksen samoilla perusteilla kuin X Oy aiemmin. Tämän jälkeen A haki muutosta vakuutusoikeudesta, joka ei päätynyt muuttamaan tapaturmalautakunnan tekemää päätöstä.
Valitusluvan saatuaan A valitti vielä korkeimpaan oikeuteen, jossa hän esitti vaatimuksenaan, että tapaturma tulisi korvata työtapaturmana. Korkein oikeus kävi läpi tapauksen olosuhteita, jotka kuvattiin pääpiirteissään jo edellä. Korkein oikeus kiinnitti huomiota siihen, että työntekijöillä oli oikeus poistua työpaikalta kahvitauon aikana, mutta A ei ollut sen mielestä kyennyt näyttämään, että tapauksessa kyseessä olleeseen kahvilaan poistuminen olisi ollut työnantajan joko nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksymä tapa.
Lisäksi korkein oikeus huomautti, että kahvilaan poistuminen ja sieltä työpaikalle palaaminen ilmeisesti vei yhteensä pidemmän ajan kuin kahvitauolle varatun 12 minuutin määräajan. Näillä perusteilla korkein oikeus lausui, ettei A:n tapaturmaa voitu korvata työtapaturmana, koska se ei ollut sattunut hänelle työssä tai työstä johtuneissa olosuhteissa. Näin ollen korkein oikeus ei päätynyt muuttamaan vakuutusoikeuden päätöksen lopputulosta.
Tapauksen esittelijän laatiman mietinnön mukaan A:n tapaturma olisi tullut korvata työtapaturmana. Esittelijän näkemyksen mukaan edellä mainitut seikat ruoan ja kahvin saatavuudesta ja luvasta poistua työpaikalta yhdistettyinä siihen, että A oli aikaisemminkin käynyt kyseisessä kahvilassa tauoillaan ja lisäksi siihen, ettei A:n työnantaja ollut tätä kiistänyt kertoivat, että tapaturma oli sattunut työstä johtuneissa olosuhteissa. Asiassa eri mieltä olleet oikeusneuvokset hyväksyivät esittelijän mietinnön.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa