Minilex - Lakipuhelin

Virhe kiinteistön kaupan kohteessa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Virheet kiinteän omaisuuden eli tuttavallisemmin esimerkiksi kiinteistöjen kaupassa ovat valitettavan yleisiä. Virheellä kaupan kohteessa tarkoitetaan sitä, että suoritus ei vastaa sopimusta. Virhe kiinteistöä koskevassa kaupassa on siten olemassa, jos kiinteistö ei jossain suhteessa ole sellainen kuin on sovittu taikka jos kiinteistö ei ole olosuhteet huomioon ottaen ollut sellainen, kuin ostajalla olisi ollut aihetta odottaa. Virheen on lisäksi oltava merkityksellinen, jolloin virheen olisi tullut vaikuttaa kauppaan jos se olisi ollut ostajan tiedossa.

Virheitä voidaan jaotella ei tavalla. Laatuvirheestä voidaan puhua silloin, kun kyseessä olevan kaupan kohde ei vastaa ominaisuuksiaan. Vallintavirhe taas koskee kiinteistön vallintaa rajoittavaa viranomaisen päätöstä ja oikeudellinen virhe koskee sivullisen oikeutta joka kohdistuu kiinteistöön. Kaikissa virhettä koskevissa tilanteissa ongelmana on, miten velvollisuus ottaa selvää kiinteistön ominaisuuksista jakautuu osapuolten kesken.

Varsin usein virhekäsite nojautuu myyjän tiedonantovelvollisuuden varaan. Virhe on muun muassa olemassa, jos: kiinteistö ei vastaa sitä mitä on sovittu; myyjä on antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja seikoista, jotka ovat merkityksellisiä; myyjä on jättänyt kokonaan ilmoittamatta tällaisen merkityksellisen seikan tai myyjä on jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin vaikutuksellisesta seikasta. Ostaja ei kuitenkaan saa vedota sellaiseen virheeseen, josta hänen on täytynyt olettaa olevan tietoinen kauppaa tehtäessä. Siten, jos ostaja on tehnyt kaupan virheestä tietoisena, virhettä ei ole.

Koska kiinteistön kaupan kohde on aina yksilöllinen, ostajan ehdottomana velvollisuutena on tarkastaa kaupan kohde. Siten ostaja ei voi vedota virheenä sellaiseen seikkaan, jonka hän olisi voinut havaita tarkastamalla kohteen. Tarkastusvelvollisuus ei kuitenkaan ilman erityistä syytä ulotu seikkoihin, joista selon saaminen edellyttäisi teknisiä välineitä. Erityistä tarkastusvelvollisuutta ei ole myöskään myyjän antamien tietojen paikkansapitävyyden osalta. Toisaalta, jos myyjä on tahallaan salannut jonkin merkityksellisen virhettä koskevan seikan, ostaja voi vedota virheeseen, vaikka hän ei olisi täyttänyt tarkastusvelvollisuuttaan. Myyjällä on lisäksi varsin laaja tiedonantovelvollisuus ja hän ei voi vedota tietämättömyyteensä.

Jotta ostaja voisi vedota virheeseen, hänen on tehtävä siitä ilmoitus eli reklamaatio myyjälle kohtuullisessa ajassa havainnon tehtyään. Tällaisena kohtuullisena aikana on pidetty viittä vuotta, mutta on ehdottomasti huomioitava, että ajan kohtuullisuus ratkeaa tapauskohtaisesti.

Kiinteistön kaupan molemmilla osapuolilla on erilaisia ja merkittäviä velvollisuuksia. Molempien osapuolien on täytettävä hyvän tavan sekä lain mukaiset velvollisuutensa, jolloin asiat riitaisessakin tapauksessa selviävät vähemmällä välienselvittelyllä.

Asiantuntevat lakimiehemme avustavat kiinteistön kaupan virhetilanteissa.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa