Minilex - Lakipuhelin

Onko määräala kiinteistö?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kiinteistöllä yleisesti tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittävää maanomistuksen yksikköä. Määräala taasen on rajoiltaan määrätty alue kiinteistöstä. Arkikielessä kuitenkin esimerkiksi termiä kiinteistö käytetään usein virheellisesti, mikä saattaa johtaa sekaannuksiin. Onkin syytä pohtia voidaanko katsoa määräalan olevan kiinteistö itsessään.

 

Aluksi on syytä määritellä mitä termillä kiinteistö tarkoitetaan. Suomessa kiinteistöistä säädetään pääasiassa maakaaressa ja kiinteistönmuodostamislaissa. Maakaari ei suoranaisesti anna määritelmää termille kiinteistö.  Kiinteistönmuodostamislaki taasen määrittelee kiinteistön sellaiseksi itsenäiseksi maanomistuksen yksiköksi, joka on merkittävä kiinteistönä valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Kiinteistörekisterilain mukaan kiinteistörekisteriin merkitään tilat, tontit, yleiset alueet, valtion metsämaat, valtion omistamalle alueelle perustetut suojelualueet, lunastuksen perusteella erotetut alueet, yleisiin tarpeisiin erotetut alueet, erilliset vesijätöt, sekä yleiset vesialueet. Listassa ei siis mainita määräalaa. Näin ollen voitaisiin todeta ettei määräala itsessään ole kiinteistö.

 

Onkin syytä määritellä mikä määräala on jollei kiinteistö. Kuten aiemmin todettiin on määräala nimensä mukaisesti kiinteistön rajoiltaan määrätty alue. Määräalan yleinen syntymismuoto on, kun kiinteistöstä luovutetaan osa jollekin toiselle osapuolelle. Siis esimerkiksi henkilö A määrittelee omistamastaan tontista alueen, jonka myy henkilölle B. Tämä B: ostama alue on siis määräala. Määräala ei siis itsessään ole kiinteistö, mutta sen luovuttamiseen sovelletaan samoja oikeussääntöjä kuin kiinteistönkin luovuttamiseen. Toisin sanoen edellä mainitussa kaupassa tulee A:n ja B:n välillä olla solmittu vastaavanlainen sopimus kuin he olisivat solmineet kiinteistön kaupassa.

 

Edellä mainitun samojen oikeussääntöjen soveltamisen perustella voidaan siis todeta, että määräala tulee lainhuudattaa kuten kiinteistökin. Tässä lainhuudatuksella tarkoitetaan sitä, että määräalan omistusoikeus merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kun tämä lainhuuto tulee vireille määräalasta muodostuu kiinteistö lohkomisen myötä. Voidaan siis todeta, että aiemmin käyttämässämme esimerkkitapauksessa B ostaa A:lta määräalan, josta muodostuu tontti eli kiinteistö lohkomisen seurauksena, kun B:n ostama määräala on lainhuudatettu.

 

Yksinkertaisuudessaan voidaan siis todeta ettei määräala itsessään muodosta kiinteistöä, mutta sitä on kohdeltava kuin kiinteistöä. Tämän oikeaoppisen kohtelun myötä määräalasta muodostuu kiinteistö. Kauppaa käydessä onkin tärkeää, ettei nämä termit sekoitu. Virheellisten termien myötä syntyvän virheellisen kauppakirjan välttämiseksi kannattaa asiasta aina varmistua lakimiehen kanssa tuomalla asian kaikki yksityiskohdat ilmi.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa