Minilex - Lakipuhelin

Määräalan ostamisen riskit

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Määräalalla tarkoitetaan rajoiltaan määriteltyä aluetta kiinteistöstä. Määräala katsotaan kiinteäksi omaisuudeksi ja määräalan kauppa onkin kiinteän omaisuuden kauppaa. Laissa määräala rinnastetaan kokonaiseen kiinteistöön, jolloin määräalan ostajalla on samat oikeudet kuin kokonaisen kiinteistön omistajalla. Kun omistusoikeus määräalan kaupassa siirtyy ostajalle, on hän myös velvollinen hakemaan saannolleen lainhuutoa eli kyseisen omistusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Lainhuuto on edellytyksenä lohkomisen toimittamiselle eli määräalan muodostamiselle itsenäiseksi tilakseen tai tontikseen. Jos määräalan omistajanvaihdos tapahtuu lohkomistoimituksen ollessa vireillä, kannattaa uuden omistajan hakea lainhuutoa mahdollisimman ripeästi, sillä se jolle lainhuuto määräalaan on viimeksi myönnetty merkitään määräalan lainhuudon saajaksi.

Vaikka ostajan näkökulmasta määräalan saanto rinnastetaan kokonaisen kiinteistön saantoon, liittyy saantoon määräalan osalta tiettyjä riskejä. Ensinnäkin, alkuperäiseen kiinteistöön kaupantekohetkellä kohdistuvat kiinnitykset ovat määräalan oston jälkeen osaltaan määräalan ostajan vastuulla, ellei kiinnityksen haltija anna suostumustaan määräalan vapauttamiseksi kiinnityksistä. Kiinnityksellä tarkoitetaan kiinteistön käyttämistä velan vakuutena. Ilman kiinnityksen haltijan suostumustakin on määräalan vapauttaminen alkuperäiseen kiinteistöön kohdistuvista kiinnityksistä kuitenkin mahdollista. Ehtona on, että lohkomisen jälkeen jäljelle jäävä osa alkuperäistä kiinteistöä selvästi riittää vastaamaan kaikista siihen kohdistuvista panttisaamisista. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu tilanne, jossa alkuperäisen kiinteistön jäljelle jäävä osa ei riitäkään vastaamaan kaikista siihen kohdistuvista panttisaatavista. Tällöin kiinnityksen haltijan on suostuttava myytävän määräalan vapauttamiseen alkuperäiseen kiinteistöön kohdistuvista kiinnityksistä, eikä tämän suostumuksen saaminen ole täysin itsestään selvää. Jos kyseistä suostumusta ei saada, ottaa määräalan ostaja riskin, että hänen omistamansa määräala ulosmitataan siihen kiinnityksen vahvistaneen edellisen omistajan jättäessä velkansa maksamatta.

Määräalan muodostaminen itsenäiseksi kiinteistökseen lohkomalla ei tule poikkeuksetta kyseeseen. Yksittäistapauksessa voi olla mahdollista, ettei määräalaa voidakaan erottaa alkuperäisestä kiinteistöstään. Jos asemakaavan toteuttaminen tai laatiminen lohkomisen seurauksena vaikeutuu, ei määräalan erottaminen lohkomalla tule kyseeseen. Lohkomistoimituksen estymisellä saattaa olla määräalan ostajalle epämieluisia seurauksia, sillä esimerkiksi sitovan tonttijaon alueella rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on kiinteistön muodostaminen ja rekisteröinti tontiksi. 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa