Minilex - Lakipuhelin

Määräalan merkitseminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Määräalan merkitseminen tehdään kiinteistörekisteriin. Kiinteistörekisteri tarkoittaa rekisteriä, johon kirjataan ylös kaikki tiedot kiinteistönmuodostamisesta sekä kiinteistön fyysisistä ja oikeudellisista ulottuvuuksista. Määräala on siis yksi oikeudellinen kiinteistönmuodostaminen, joka merkitään kiinteistörekisteriin. Määräalan erottaminen kiinteistöstä tapahtuu lohkomalla. Määräala lohkotaan emäkiinteistöstä. Tästä lohkotusta määräalasta muodostetaan uusi, itsenäinen kiinteistö. Määräalalla siis tarkoitetaan omaa kiinteistöä, joka on muodostettu emäkiinteistöstä ja joka on rajoiltaan määrätty alue.

Lohkominen liittyy läheisesti kiinteistönkauppaan, kiinteistönvaihtoon, lahjaan tai perintöön. Muun muassa lohkomalla on voitu jokin emäkiinteistö jakaa useaan kiinteistöön siten, että se jaetaan perinnönsaajien kesken.

Uuden määräalan kiinteistöstä voi luovuttaa ainoastaan kiinteistön omistaja tai mikäli omistajia on useampia omistajat yhdessä. Määräalan irrottaminen emäkiinteistöstä ja sen myynti saattaa usein vaatia toisen henkilön suostumusta. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi aviopuolison suostumuksesta. Mikäli aviopuolison suostumus olisi vaadittu ja aviopuolisoiden kummankin nimet ovat julkisessa lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä, ei ostaja voi vedota vilpittömän mielen suojaan ja näin ollen voi menettää omistusoikeuden takaisin sen oikeille omistajille. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri tarkoittaa sellaista rekisteriä, johon esimerkiksi omistusoikeus on merkitty ylös. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tiedot ovat julkisia ja ne saadaan kysymällä maanmittauslaitokselta. Vilpitön mieli tarkoittaa sitä, että henkilö ei tiennyt eikä hänen olisikaan pitänyt tietää kyseisestä seikasta. Näin ollen rekisterin ollessa julkinen ja kaikki voivat saada tiedon kiinteistön omistajista, ei voida vedota siihen, ettei tiennyt oikeaa omistajaa.

Määräala merkitään kiinteistörekisteriin niin kuin kiinteistöt muutenkin. Määräala on näin ollen ihan itsenäinen kiinteistö, jolla on samanlaisia vaikutuksia kuten muilla kiinteistöillä. Jos emäkiinteistöstä hankitaan tietty alue eli määräala on saanut lainhuudon, lohkominen käynnistyy automaattisesti. Kunnat vastaavat yleensä kaupunkien asemakaava-alueilla sijaitsevien määräalojen lohkomisesta.

Määräalan omistajan on tosiaan haettava omistusoikeuden muutoksen kirjaamista kuuden kuukauden kuluessa kauppa- tai muun luovutuskirjan allekirjoittamisesta eli hänen tulee hakea lainhuutoa. Tämän jälkeen tulee vireille lohkominen. Tietyn kiinteistön omistaja voi myös hakea kiinteistönsä lohkomista haluamiinsa osiin Maanmittaustoimistolta. Näin siis kirjataan uusia kiinteistöjä, itsenäisiä kiinteistöjä, rekisteriin.

Toimituskokouksessa käsitellään lohkomisasiat. Asianosaisten, eli niiden, joita tämä kyseinen lohkominen koskee, on hyvä olla toimituskokouksessa paikan päällä henkilökohtaisesti. Yleensä asianosaisen henkilökohtainen poissaolo ei estä toimituksen suorittamista loppuun. Yleensä tilanteissa, joissa käsitellään muun muassa epäselviä rajoja tai muita asioita, jotka koskevat naapuritiloja tai niiden oikeuksia, myös naapurikiinteistöjen omistajat kutsutaan kokouskutsulla paikalle. Maastotyöt suoritetaan yleensä toimituskokouksen yhteydessä. Maastotyöt tarkoittavat sitä, että määräala kartoitetaan ja sen rajat merkitään maastoon rajamerkeillä.

Mikäli lohkomisessa on jotain epäselvyyttä, eli esimerkiksi kiinteistön rajoissa on jotain epäselvyyttä, lohkomisen yhteydessä voidaan tehdä rajakäynti. Kiinteistön raja voi olla epäselvä esimerkiksi sen takia, että maastossa on korkeuseroja. Rajakäynnin hakijana voi olla muun muassa kiinteistön omistaja tai osaomistaja. Rajakäynnille kutsutaan myös kaikki naapurit. Huomioitavaa on se, että karttasovelluksessa oleva rajapaikka voi olla epätarkka. Tämä johtuu siitä, että nykyisin mittausjärjestelmät ovat kehittyneet ja tarkkuus on parantunut, jonka takia rajapyykki voi olla maastossa eri paikassa kuin itse kartassa.

Rajakäynnillä selvitetään rajan paikka. Rajakäynnillä myös tarvittaessa rakennetaan rajapyykit kadonneiden tilalle ja merkitään tarvittaessa maastoon rajalinja. Rajan määrittämisessä käytetään apuna muun muassa maastohavaintoja, vanhoja toimituskarttoja tai maanomistajien omia tietoja rajan paikasta.  Maastohavaintoja voivat olla esimerkiksi metsän käsittely tai raja-aidan jäänteet. Kun rajasta on päästy tiettyyn käsitykseen, määrätään toimituskustannusten jaosta ja tehdään pöytäkirja sekä toimituskartta, jossa on näkyvillä rajan paikka.

Toimituskokouksessa tehtyjen päätösten perusteella muodostetaan uusi kiinteistö. Toimituskokouksessa perustetaan myös muut oikeudet, jotka voivat liittyä kiinteistöön. Tällaisia oikeuksia voivat olla esimerkiksi tieoikeuksien perustaminen kiinteistölle. Toimituskokous ja muutenkin määräalan merkitseminen ei ole maksuton palvelu, vaan siitä joutuu maksamaan jonkun verran.

Toimituskokouksen jälkeen toimitusinsinööri rekisteröi toimituksen kiinteistörekisteriin.

Vinkit

- Kiinteistörekisteri kuten myös lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri ovat julkisia rekistereitä, joista saadaan tieto. Näin ollen ennen määräalan hankkimista kannattaa tarkistaa, mitä oikeuksia muilla on kyseiseen määräalaan.

Varoitukset

-  Ennen määräalan ostamista sekä sen merkitsemistä kiinteistöön, kannattaa tarkoin tutustua kyseisen määräalan omistajiin sekä muihin mahdollisiin oikeuksiin, joita siihen kyseiseen kiinteistöön kuuluu, esimerkiksi kolmannen oikeudesta käyttää kiinteistöä. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tiedot ovat julkisia, joten sieltä on helppo pyytää tietoja näistä seikoista.

 

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa