Kiinteistön myynnistä syntyy luovutusvoittoa, kun kiinteistö myydään voitolla. Luovutusvoittoa voi syntyä, mikäli kiinteistö myydään suuremmalla hinnalla kuin sen verotuksessa poistamaton hankintameno ja myynnistä aiheutuneet kustannukset laskettuna yhteen. Luovutusvoitosta maksetaan pääomatuloveroa.
Kiinteistön hankintameno tarkoittaa kiinteistön hankintahinta. Ostetun kiinteistön hankintameno on kiinteistöstä maksettu kauppahinta. Vastaavasti perintönä tai lahjana saadun kiinteistön hankintamenona pidetään sen perintö- tai lahjaverotuksessa vahvistettu arvo. Siinä tapauksessa, että lahjansaaja luovuttaa saamansa kiinteistön ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi, katsotaan kiinteistön hankintamenoksi edellisen omistajan eli lahjoittajan hankintameno.
Minilexin lakipuhelin on niitä harvoja palveluita, joita suosittelen ystävilleni.
Mies, Länsi-Suomi
Lakimiehet ovat avuliaita ja löytävät ratkaisuja vaikeilta tuntuviin asioihin.
Nainen, Etelä-Suomi
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Nainen, Itä-Suomi
Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä luovutushinnasta kiinteistön todellinen hankintameno tai hankintameno-olettama. Hankintamenoon luetaan esim. perusparannusmenot myyjän omistusajalta. Perusparannusmenot ovat menoja, joilla on nostettu kiinteistön arvoa. Mahdolliset myyntikulut, kuten esimerkiksi kiinteistönvälittäjän palkkio, ovat myös vähennyskelpoisia menoja luovutusvoittoverotusta laskettaessa.
Todellisen hankintamenon sijaan voidaan käyttää ns. hankintameno-olettama, mikäli tämä johtaisi edullisempaan lopputulokseen verovelvolliselle. Hankintameno-olettama voi olla joko 20 % tai 40 %. Hankintameno-olettama on 20 % jos kiinteistö on omistettu alle 10 vuotta. Jos kiinteistö on omistettu yli 10 vuotta, hakintameno-olettama on 40 %.