Minilex - Lakipuhelin

Kiinteistökauppa ja myyjän vastuu

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kiinteistön myyjän vastuulla on varmistaa, että kiinteistö vastaa kaupantekohetkellä sovittua. Sovitun lisäksi kiinteistön on vastattava niitä tietoja, joita myyjä on siitä ennen kaupantekoa antanut. Virheen perusteella ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai, jos virhe on olennainen, kaupan purkua. Lisäksi ostaja voi vaatia vahingonkorvausta, ellei kyse ole salaisesta virheestä, josta kumpikaan ei tiennyt, tai ellei myyjä osoita, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan. Ammattimaisesti kiinteistöjä rakentavan tai myyvän yrityksen vastuu on laajempi, kun ostat siltä kiinteistön kodiksi tai vapaa-ajan asunnoksi.

Myyjän vastuu kiinteistökaupassa ilmenee erityisesti virhevastuuna kiinteistön laatuvirheistä, vallintavirheistä sekä oikeudellisista virheistä. Kiinteistökaupan osapuolet voivat sopimuksella poiketa lain mukaan myyjälle tai ostajalle kuuluvista oikeuksista ja velvoitteista. Erilaiset vastuunrajoituslausekkeet ovat kuitenkin usein ostajan kannalta yllättäviä ja kohtuuttomia. Onkin huomattava, että myyjän virhevastuuta ja ostajan laissa turvattuja keinoja reagoida myyjän sopimusrikkomukseen voidaan rajoittaa vain sopimalla yksilöidysti siitä, millä tavalla ostajan asema poikkeaa laissa säädetystä.

Ostajan on vedottava kiinteistön virheeseen tai myyjän sopimusrikkomukseen kohtuullisessa ajassa niiden havaitsemisesta tai siitä, kun ostajan olisi pitänyt ne havaita. Kiinteistön laatuvirheiden ja eräiden sopimusrikkomusten kohdalla myyjän vastuu on kuitenkin rajoitetumpaa, sillä ostajan on ilmoitettava niistä myyjälle viimeistään viiden vuoden kuluessa kiinteistön hallinnan luovuttamisesta. Muutoin ostaja menettää oikeutensa vedota kiinteistön laatuvirheeseen tai myyjän sopimusrikkomukseen. Kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti menetellyt myyjä ei kuitenkaan vapaudu vastuusta, vaikka edellä mainitut määräajat ylittyisivätkin. Tällaiseen moitittavaan menettelyyn syyllistyy esimerkiksi myyjä, joka on salannut tiedossaan olevan kiinteistön vian.
 

Myyjän tiedonantovelvollisuus ja ostajan selonottovelvollisuus

Myyjällä on kiinteistökaupassa oma-aloitteinen tiedonantovelvollisuus eli hänen on annettava ostajalle perustellun ja järkevän ostopäätöksen tekemiseksi tarpeelliset tiedot kiinteistön ominaisuuksista. Jos antamatta jätetty tieto on oletettavasti vaikuttanut kaupantekoon, kiinteistössä on virhe. Myyjän vastuuta kiinteistökaupassa kaventaa kuitenkin ostajan selonottovelvollisuus. Ostaja ei nimittäin saa laatuvirheenä vedota sellaiseen seikkaan, joka olisi ollut havaittavissa kiinteistön tavanomaisessa tarkastuksessa. Myyjä ei vastaa myöskään sellaisista virheistä, joista ostajan täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.
 

Ammattimaisen rakentajan tai myyjän laajennettu vastuu

Ammattimaisesti kiinteistöjä myyvän tai rakentavan elinkeinonharjoittajan vastuu kiinteistökaupassa on laajempaa verrattuna yksityishenkilön asemassa olevan myyjän vastuuseen. Myyjän virhevastuuta ja ostajan siihen liittyviä oikeuksia ei voida sopimuksella rajoittaa, jos ostaja on hankkinut kiinteistön edellä mainitun kaltaiselta elinkeinonharjoittajalta asunnoksi tai vapaa-ajan asunnoksi itseään tai perheenjäseniään varten. Ammattimaista kiinteistökauppaa harjoittavan elinkeinonharjoittajan ja yksityishenkilön välisessä kiinteistökaupassa ostaja voi pääsäännöstä poiketen vedota kiinteistön laatuvirheeseen myös sen jälkeen, kun viisi vuotta on kulunut kiinteistön hallinnan luovuttamisesta.

Tällaisella ammattimaisesti kiinteistöjä rakentavalla tai myyvällä elinkeinonharjoittajalla on myös ankara korvausvelvollisuus korjauskustannuksista tai muista sopimusrikkomuksesta välittömästi aiheutuneista kustannuksista eli myyjä ei voi vapautua korvausvelvollisuudesta vetoamalla huolelliseen toimintaansa, ja vastuu koskee myös salaisia virheitä. Tällaisissa kaupoissa myös ostajan vahingonkorvausvelvollisuutta on mahdollista sovitella maksuviivästystilanteissa, jos viivästys on johtunut niin sanotusta sosiaalisesta suoritusesteestä, kuten sairaudesta tai työttömyydestä, johon ostaja on joutunut pääasiallisesti omatta syyttään (maakaaren 2 luvun 10 §). Säännös ei koske yksityisen myyjän ja ostajan välisiä kauppoja, yritysten välisiä kauppoja eikä satunnaista myyntiä (HE 120/1994).
 

Kaupanteon jälkeen aiheutuneet vahingot ja erityiset oikeudet

Ostajan on syytä muistaa, että hän vastaa vahingosta, joka kaupan tekemisen jälkeen aiheutuu kiinteistölle tulipalon, myrskyn, vahingonteon tai muun myyjästä riippumattoman syyn vuoksi, vaikka kiinteistö olisi jäänyt myyjän hallintaan tai vaikka omistusoikeuden pysyminen tai siirtyminen on kauppakirjassa sovittu ehdolliseksi. Jos myrsky kaataa puun talon katolle kaupantekopäivän ja muuton välisenä aikana, on vahinko siis ostajan vastuulla, joten vakuutus kannattaa järjestää alkavaksi kaupantekopäivästä (maakaaren 2 luvun 16 §). Jos myyjä taas laiminlyö kiinteistön hoidon kaupan jälkeen tai vahingoittaa sitä huolimattomuuttaan, ostaja voi vaatia hinnanalennusta ja korvausta sekä kaupan purkua vahingon ollessa olennainen (maakaaren 2 luvun 23 §).

Kiinteistön kaupan vuoksi oikeutensa menettäneellä erityisen oikeuden haltijalla on oikeus saada myyjältä korvaus oikeuden raukeamisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos erityinen oikeus, kuten vuokraoikeus, jää sitomaan ostajaa, on hänellä samat oikeudet, jotka ostajalle kiinteistön oikeudellisesta virheestä seuraavat (maakaaren 3 luvun 9 §).
 

Kiinteistö vai asunto-osake?

Tässä artikkelissa esitetyt säännöt koskevat kiinteistön kauppaa, esimerkiksi omakotitaloa omalla tontilla, vapaa-ajan asuntoa tai rakentamatonta tonttia (maakaaren 2 luku). Samoja virhesäännöksiä sovelletaan vuokratontilla olevan talon kauppaan, kun myydään rakennus ja tontin vuokraoikeus (maakaaren 4 luvun 4 §). Jos ostat kerrostalo- tai rivitaloasunnon osakkeina, sovelletaan asuntokauppalakia. Maakaaren säännöt koskevat maakaaren voimassa ollessa tehtyjä kauppoja; ennen maakaaren voimaantuloa tehdyissä kaupoissa sovellettiin aiempaa lakia. Lakipuhelimesta voit varmistaa, kumpia sääntöjä omaan kauppaasi sovelletaan.
 

Kolme virhetyyppiä

Laatuvirhe koskee kiinteistön ominaisuuksia, kuten rakennusten kuntoa, rakenteita ja pinta-alaa. Virhe on olemassa, jos kiinteistö ei vastaa sovittua, myyjä antoi siitä väärän tai harhaanjohtavan tiedon, myyjä jätti kertomatta asian, josta hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää taikka myyjä jätti oikaisematta tietoonsa tulleen ostajan väärän käsityksen. Näissä tilanteissa riittää, että tiedon tai sen puuttumisen voidaan olettaa vaikuttaneen kaupantekoon. Laatuvirhe on myös sellainen salainen virhe, josta kumpikaan osapuoli ei tiennyt ja jonka vuoksi kiinteistö poikkeaa merkittävästi siitä, mitä vastaavalta kiinteistöltä voi kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää (maakaaren 2 luvun 17 §).

Vallintavirhe koskee sitä, miten kiinteistöä saa käyttää. Vallintavirhe on kyseessä jos esimerkiksi myyjä antoi väärän tiedon kiinteistöä koskevasta kaavasta tai rakennuskiellosta tai jätti kertomatta kiinteistöä koskevasta viranomaisen päätöksestä, tai jos rakennukselta tai kiinteistöllä harjoitetulta toiminnalta puuttuu tarvittava lupa (maakaaren 2 luvun 18 §).

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Oikeudellinen virhe koskee omistusta ja toisten oikeuksia. Oikeudellinen virhe on kyseessä esimerkiksi, jos ostaja voi menettää kiinteistön sen oikealle omistajalle, myyjä jätti kertomatta kiinteistöä rasittavasta panttioikeudesta tai vuokraoikeudesta taikka ostaja ei voi saada lainhuutoa myyjän saantokirjojen puutteen vuoksi. Ostaja saa vedota virheeseen jo silloin, kun joku väittää omistavansa kiinteistön tai saaneensa siihen muun oikeuden ja väitteelle on todennäköisiä perusteita (maakaaren 2 luvun 19 §).

Kaikissa virhetyypeissä ratkaisee kiinteistön kunto kaupantekohetkellä, vaikka virhe tulisi ilmi vasta myöhemmin. Virheeseen ei voi vedota, jos myyjä korjasi sen ennen kiinteistön luovuttamista (maakaaren 2 luvun 21 §). Viiden vuoden takaraja koskee virhetyypeistä ainoastaan laatuvirhettä – vallintavirheeseen ja oikeudelliseen virheeseen voi lain esitöiden mukaan vedota vielä myöhemminkin, kunhan ilmoitus tehdään kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta (maakaaren 2 luvun 25 §, HE 120/1994).
 

Myyjä vastaa myös välittäjän antamista tiedoista

Myyjä vastaa kiinteistönvälittäjän tai muun edustajansa antamista tiedoista ja myös siitä, mitä tämä jätti kertomatta (maakaaren 2 luvun 20 §). Lain esitöiden mukaan myyjän on kerrottava myös havaitsemistaan seikoista, jotka antavat perustellun syyn epäillä rakenteissa olevaa vikaa. Myyjä ei siis vapaudu tiedonantovelvollisuudestaan vetoamalla pelkästään tietämättömyyteen. Väärä tieto on virhe, vaikka myyjä olisi itsekin erehtynyt. Yleisluonteisia kehuja ei voida pitää tällaisina virheellisinä tietoina, mutta konkreettista tietoa esimerkiksi tehdystä remontista taas voidaan (HE 120/1994).
 

Kuinka laajalle ostajan tarkastusvelvollisuus ulottuu

Ostajan tarkastusvelvollisuus kaventaa myyjän vastuuta ainoastaan laatuvirheiden osalta. Ostajan ei tarvitse ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän tietoja eikä tehdä teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia tutkimuksia. Myyjä ei voi välttää vastuuta vetoamalla ostajan tarkastusvelvollisuuteen, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti (maakaaren 2 luvun 22 §).

Erityinen syy tarkemmille tutkimuksille voi syntyä esimerkiksi kuntotarkastusraportista. Tapauksessa KKO 2019:16 raportti kuvasi alapohjan vaurioita ja suositteli lisätutkimuksia. Ostajat eivät voineet enää myöhemmin vedota alapohjan vaurioihin laatuvirheenä, vaikka raportissa oli myyjän virheellinen tieto alapohjan rakenteesta, sillä he eivät olleet teettäneet suositeltuja lisätutkimuksia.

Tapauksessa KKO 2020:23 ostajilla oli syy tavallista tarkempaan tarkastukseen, mutta he saivat luottaa kosteusmittaajan porausmittauksiin, eivätkä he siten olleet laiminlyöneet tarkastusvelvollisuuttaan. Mitä tämä tarkoittaa sinulle: jos raportti suosittelee lisätutkimuksia, ne kannattaa tehdä ennen kaupan solmimista.
 

Vastuunrajoituslauseke kauppakirjassa

Yleinen ehto kauppakirjassa, kuten "myydään siinä kunnossa kuin on", ei lain esitöiden mukaan riitä rajoittamaan myyjän vastuuta, sillä rajoitus on yksilöitävä (maakaaren 2 luvun 9 §:n 2 momentti, HE 120/1994). Tapauksessa KKO 2004:78 ehto, jolla myyjän vastuuta havaituista vaurioista oli rajattu, ei kattanut rakenteellisia virheitä. Toimiva rajoitus kertoo, mitä vikaa, rakennetta tai tilaa se koskee ja mitä ostaja on hyväksynyt.
 

Ostajan vaatimukset

Hinnanalennukseen on oikeus kaikkien virhetyyppien perusteella. Sen määrä vastaa sitä, paljonko virhe alensi kiinteistön arvoa kaupantekohetkellä, ja käytännössä arvion pohjana ovat usein korjauskustannukset. Myyjä maksaa palautettavalle summalle korkoa siitä päivästä lukien, jona hän sai kauppahinnan (maakaaren 2 luvun 31 §).

Kaupan voi purkaa vain, jos virhe on olennainen. Lain esitöiden mukaan virhe on olennainen esimerkiksi silloin, kun kiinteistöä ei voi käyttää aiotulla tavalla eikä virhettä voi korjata kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin (HE 120/1994). Tapauksessa KKO 2015:58 vanhan omakotitalon alapohjassa ja pesutiloissa oli kosteus- ja lahovaurioita, ja korjauskustannuksiksi oli hovioikeudessa arvioitu noin 29 prosenttia kauppahinnasta. Korkein oikeus purki kaupan, koska korjaus oli välttämätön ja kiireellinen, kustannuksiin liittyi epävarmuutta ja korjaamatta jäänyt virhe olisi voinut aiheuttaa asukkaille terveyshaittaa. Purulle ei siis ole säädetty kiinteää vähimmäisrajaa.

Vahingonkorvaus on täysi korvaus, joka maksetaan esimerkiksi aiheutuneista korjaus-, selvitys- ja asiantuntijakuluista sekä väliaikaisen asumisen kuluista (maakaaren 2 luvun 32 §, HE 120/1994). Myyjä vapautuu siitä vain osoittamalla, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan. Lain esitöiden mukaan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti on yleensä huolimattomuutta. Kohtuutonta korvausta voidaan kuitenkin sovitella. Salaisesta virheestä vahingonkorvausta ei makseta, ellei tilanteessa voida soveltaa edellä kuvattua ammattimaisen rakentajan tai myyjän vastuuta (maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentti).
 

Kiinteistön luovutus ja luovutuksen viivästys

Jos luovutuspäivästä ei ole sovittu, ostaja saa kiinteistön hallintaansa heti kaupan tekemisen jälkeen, ja kiinteistön on tällöin oltava sovitussa kunnossa (maakaaren 2 luvun 12 §). Jos myyjä ei luovuta kiinteistöä sovittuna päivänä, ostaja voi vaatia luovutusta ja korvausta kärsimästään vahingosta. Kaupan purkaminen voi tulla kyseeseen vain, jos viivästys on olennainen eikä ostaja ota missään vaiheessa kiinteistöä vastaan (maakaaren 2 luvun 27 §). Lain esitöiden mukaan myyjän viivästysvastuu on ankara, eli korvausvastuu ei riipu myyjän huolellisuudesta. Myyjä vastaa kiinteistöä koskevista julkisoikeudellisista maksuista, kuten kiinteistöverosta, siltä osin kuin ne kohdistuvat kaupantekoa edeltävään aikaan. Varainsiirtoveron taas maksaa ostaja (maakaaren 2 luvun 15 §).
 

Kolme esimerkkiä

Esimerkki 1: Yksityinen myyjä kertoi salaojien olevan uusitut, vaikka ne olivat alkuperäiset. Kyse on myyjän antamasta väärästä tiedosta, joten ostaja voi vaatia hinnanalennusta, esimerkiksi noin 15 000 euron korjausarvion perusteella, sekä lisäksi vahingonkorvausta. Myyjä välttyy korvaukselta vain osoittamalla toimineensa huolellisesti, mikä väärän tiedon antaneelle on yleensä vaikeaa.

Esimerkki 2: Perikunta myy vanhan talon. Kaupan jälkeen yläpohjasta löytyy kosteusvaurio, josta kukaan ei tiennyt eikä sitä olisi voinut tavanomaisessa tarkastuksessa havaita. Jos poikkeama on merkittävä, kyse on salaisesta virheestä, ja ostaja voi saada hinnanalennusta mutta ei vahingonkorvausta.

Esimerkki 3: Rakennusliike myi perheelle uuden omakotitalon ehdolla, ettei se vastaa piilevistä virheistä. Ehto ei sido perhettä, ja rakennusliikkeen on korvattava korjauskulut, vaikka virhe olisi salainen. Virheeseen voi vedota vielä viiden vuoden jälkeenkin, kunhan ilmoitus tehdään kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta.

 

Myyjän tavallisimmat väitteet virhetilanteessa

Myyjä vetoaa useimmiten siihen, että vian olisi voinut havaita tarkastuksessa, asia mainittiin kuntotarkastusraportissa, vika johtuu kiinteistön iästä eikä ole virhe, ilmoitus tuli myöhässä tai ettei hän tiennyt virheestä. Tietämättömyys ei auta, jos myyjän olisi pitänyt tietää asiasta tai jos hän antoi väärän tiedon. Ostajan asemaa vahvistavat kirjalliset tiedot siitä, mitä myyjä ja välittäjä kertoivat, sekä asiantuntijan arvio vian syystä ja kiinteistön iästä. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, miten myyjän väitteisiin kannattaa tilanteessasi vastata.
 

Toimi näin, kun löydät kiinteistöstäsi virheen

  1. Valokuvaa vika ja kirjaa, milloin huomasit sen.
  2. Kokoa dokumentit: kauppakirja, myyntiesite, kuntotarkastusraportti ja myyjän kanssa käydyt keskustelut.
  3. Ilmoita virheestä ja vaatimuksistasi myyjälle kohtuullisessa ajassa. Kirjallinen ilmoitus kannattaa näytön vuoksi, vaikka laki ei sitä vaadi.
  4. Älä pura rakenteita tai aloita virheen korjaamista ennen kuin olet tehnyt ilmoituksen. Tapauksessa KKO 2008:8 ilmoitus katsottiin myöhästyneeksi, kun ostaja oli purkanut talon ennen kuin kertoi viasta myyjälle. Tarjoa myyjälle tilaisuus nähdä virhe.
  5. Teetä asiantuntijalla arvio vian syystä ja korjauskustannuksista.
     

Virheeseen perustuvien vaatimusten vanhentuminen ja purkukanteen nostaminen

Hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimus vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se, ja vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta. Vanhentumisen katkaisee esimerkiksi myyjälle esitetty vaatimus, josta käyvät ilmi vaatimuksen peruste ja korvauksen määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla (velan vanhentumisesta annetun lain 4, 7 ja 10 §). Kaupan purkua koskeva kanne on nostettava kymmenen vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta (maakaaren 2 luvun 34 §:n 3 momentti). Tapauksessa KKO 2018:38 ostaja oli vaatinut purkua ajoissa, mutta nosti kanteen vasta yli neljä vuotta viimeisen yhteydenoton jälkeen. Purkuoikeus oli ostajan passiivisuuden vuoksi menetetty jo ennen kymmenen vuoden kanneajan kulumista. Jos tarvitset juristin laatimaan vaatimuksen tai kanteen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Myyjän muistilista

Myyjänä pienennät riskiäsi, kun kerrot kiinteistön tunnetuista vioista, korjauksista ja niiden tekijöistä kirjallisesti, liität kauppakirjaan kuntotarkastusraportin ja korjausasiakirjat sekä kirjaat mahdolliset vastuunrajoitukset yksilöidysti. Tarkista myös välittäjän esite, sillä olet vastuussa myös siinä esitetyistä tiedoista.
 

Milloin juristista on hyötyä

Juristi selvittää, mikä virhetyyppi tilanteeseen soveltuu, sillä se ratkaisee korvausoikeuden ja määräajat. Hän tarkistaa kauppakirjan vastuunrajoitukset, arvioi asiantuntijalausunnon pohjalta hinnanalennuksen ja korvauksen määrän, laatii virheilmoituksen ja vaatimuskirjeen sekä neuvottelee sovinnon. Jos sopua ei synny, juristi arvioi oikeudenkäynnin kuluriskin ja oikeusturvavakuutuksen kattavuuden sekä laatii kanteen. Myyjälle juristi laatii kauppakirjan, johon tunnetut puutteet ja rajoitukset on kirjattu yksilöidysti. Apua kannattaa hankkia viimeistään, kun vastapuoli kiistää vastuun tai vaatimuksen määrä on suuri.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko ostaja saada sekä hinnanalennuksen että vahingonkorvauksen?

Voi. Hinnanalennus korvaa kiinteistön arvon alenemisen ja vahingonkorvaus muut virheestä aiheutuneet kulut, mutta samaa kulua ei korvata kahdesti. Tapauksessa KKO 2009:39 talon vesi- ja lämmitysjärjestelmä oli teholtaan heikompi kuin sovittu, ja virheen korjaus maksoi noin prosentin kauppahinnasta. Ostaja sai 4 000 euron hinnanalennuksen ja 500 euron vahingonkorvauksen.

Onko myyjällä oikeus korjata virhe itse?

Ei lähtökohtaisesti. Lain esitöiden mukaan myyjällä ei ole lain nojalla oikeutta eikä velvollisuutta korjata virhettä, ellei siitä sovita erikseen (HE 120/1994). Ostaja ei siis voi vaatia myyjää korjaamaan virhettä, vaan hänen keinojaan ovat hinnanalennus, olennaisessa virheessä kaupan purku ja vahingonkorvaus. Myyjälle kannattaa silti antaa tilaisuus nähdä vika ennen korjauksia.

Vastaako perikunta myyjänä samalla tavalla?

Vastaa. Maakaaren virhesäännökset koskevat myös perikuntaa. Tiedonantovelvollisuutta arvioidaan sen mukaan, mitä myyjän asemassa olevan pitäisi tietää, joten talossa asumattomat perilliset eivät välttämättä tiedä kiinteistöstä kaikkea, mitä edesmennyt asukas tiesi. Annetusta väärästä tiedosta perikunta vastaa silti.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa