Yksityinen myyjä voi rajata vastuutaan, koska kauppalaki on tahdonvaltainen (kauppalain 1 luvun 3 §). Tehokkain keino on kertoa tunnetut viat ja kirjata ne kauppakirjaan niin, että ostaja ymmärtää myös niiden merkityksen. Kerrotusta viasta ostaja ei voi myöhemmin vaatia mitään siinä laajuudessa kuin vika ja sen merkitys kerrottiin (kauppalain 20 §:n 1 momentti). Yleinen ehto ”sellaisena kuin se on” rajaa vastuuta, mutta myyjä vastaa silti vääristä tiedoistaan, tietämänsä olennaisen vian salaamisesta ja siitä, että auto on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin hinnan ja muiden olosuhteiden perusteella oli syytä odottaa (kauppalain 19 §). Omaan vilppiinsä myyjä ei voi vedota millään ehdolla.

Mistä myyjä vastaa, jos vastuuta ei rajata mitenkään?

Kun yksityinen myy auton toiselle yksityiselle, sovelletaan kauppalakia. Kuluttajansuojalaki ei koske yksityisten välistä kauppaa, joten vuoden virheolettamaa ei ole, eikä riitaa käsittele kuluttajariitalautakunta.

Ilman rajausta myyjä vastaa siitä, että auto vastaa sovittua. Jos muusta ei ole sovittu, auton on sovelluttava tavalliseen käyttöön (kauppalain 17 §). Käytetyssä autossa tätä arvioidaan iän, ajomäärän ja hinnan mukaan, eikä tavallinen kuluminen ole virhe. Myyjä vastaa myös tiedoista, jotka hän antoi ennen kauppaa, kuten myynti-ilmoituksesta (kauppalain 18 §). Vastuu koskee vikoja, jotka olivat autossa luovutushetkellä, vaikka ne tulisivat esiin vasta myöhemmin (kauppalain 21 §).

Myyjän vastuusta yleisesti kerrotaan artikkelissa Milloin yksityinen automyyjä on vastuussa viasta?.

Myyjällä on neljä keinoa rajata vastuutaan:

• kerro viat ja kirjaa ne
• anna vain tietoja, jotka pitävät paikkansa, ja merkitse epävarmat tiedot epävarmoiksi
• sovi vastuuehdosta, joko yleisestä tai täsmennetystä
• kehota ostajaa tarkastamaan auto ennen kauppaa.

Keinot toimivat parhaiten yhdessä.

Miten myyjä voi rajata vastuutaan auton virheistä?

Ostaja ei saa vedota virheenä seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä (kauppalain 20 §:n 1 momentti). Kun kerrot viasta ja kirjaat sen, ostaja ostaa auton tämän vian kanssa, ja hinta sovitaan sen mukaan.

Pelkkä maininta ei aina riitä. Hallituksen esityksen mukaan ostajan täytyy ymmärtää myös, mitä vika merkitsee. Jos myyjä mainitsee seikan, mutta asiantuntematon ostaja ei voi kohtuudella ymmärtää sen merkitystä, ostaja ei menetä oikeuttaan vedota virheeseen (HE 93/1986 vp s. 65). ”Vaihteistossa pientä ääntä” ei kerro tavalliselle ostajalle, että korjaus voi maksaa tuhansia euroja. ”Vaihteisto ryskyy kakkosvaihteella kylmänä, korjaamon arvio 1 200–1 800 euroa” kertoo.

Kerro ainakin nämä, jos tiedät niistä:

• moottori-, vaihteisto-, jarru- ja ohjausviat sekä vuodot
• palavat vikavalot ja vikakoodit, joiden syy on tiedossa
• kolari-, vesi- ja palovauriot sekä niiden korjaukset
• ruoste, erityisesti kantavissa rakenteissa
• hylätyt katsastukset ja katsastuksen huomautukset
• korjaamon arviot korjauksista, joita et ole teettänyt
• laiminlyödyt määräaikaishuollot ja jakohihnan vaihto
• vaihdettu matkamittari tai epävarma ajomäärä
• muutostyöt, jotka voivat vaikuttaa katsastukseen tai vakuutukseen.

Kolarihistoria on hyvä esimerkki siitä, mitä ei saa jättää kertomatta. Hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkinä juuri käytetyn auton kauppa: myyjä voi olla velvollinen kertomaan, että auto on niin sanottu kolariauto, vaikka auto myytäisiin ”sellaisena kuin se on” (HE 93/1986 vp s. 64).

Laki ei vaadi kirjallista muotoa, ja suullinenkin kertominen riittää. Sitä on kuitenkin vaikea näyttää jälkikäteen. Kirjaa viat kauppakirjaan omin sanoin, lisää korjausarvion summa, jos sellainen on, ja pyydä ostajaa kuittaamaan kohta.

Lupaa vain se, minkä tiedät

Myyjä vastaa antamistaan virheellisistä tiedoista, vaikka uskoisi niiden pitävän paikkansa (kauppalain 18 §). Tämä koskee myynti-ilmoitusta, viestejä, puheluita ja koeajolla sanottua. Myyjän vastuu ilmoitetusta ajomäärästä ei edellytä, että myyjä tiesi lukeman olevan väärä (KKO 1998:51).

Hallituksen esityksen ohje on selvä: jos et ole varma jostakin tiedosta, älä väitä sitä. Jos kerrot sen, liitä mukaan varauma tai ainakin maininta siitä, että tieto on epävarma (HE 93/1986 vp s. 63–64). Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:

• ”Jakohihna vaihdettu 2024, kuitti tallessa” on parempi kuin ”kaikki huollot tehty”.
• ”Edellisen omistajan mukaan jakohihna on vaihdettu, mutta kuittia ei ole” kertoo totuuden.
• ”En tiedä” on parempi vastaus kuin arvaus.

Jos huomaat ilmoituksessa virheen, oikaise se ajoissa ja selvästi ennen kauppaa. Et vastaa ajoissa oikaistuista tiedoista (kauppalain 18 §:n 3 momentti). Oikaisun on oltava vähintään yhtä tehokas kuin alkuperäinen tieto, ja usein tieto on oikaistava suoraan niille, jotka ovat jo olleet kiinnostuneita autosta. Korjaa ilmoitus ja kerro asiasta erikseen viestillä jokaiselle, joka on kysynyt autosta. Ei siis ole riittävää, että korjaat tiedon esimerkiksi uuteen ilmoitukseen (HE 93/1986 vp s. 63). Jos tiedät tiedon vääräksi ja huomaat, ettei oikaisu ole tavoittanut ostajaa, sinun on kerrottava se hänelle ennen kauppaa.

Mitä yleinen ehto tarkoittaa käytännössä?

Yleinen ehto, kuten ”sellaisena kuin se on”, ”myyjä ei vastaa virheistä” tai ”ostaja on tutustunut auton kuntoon”, rajaa vastuuta vioista, joista et tiennyt. Laki asettaa ehdolle kuitenkin vähimmäisvastuun. Vastaat ehdosta huolimatta, jos

• auto ei vastaa tietoja, jotka annoit ennen kauppaa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
• jätit kertomatta olennaisen seikan, josta sinun täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja saattoi perustellusti odottaa saavansa tiedon, ja vaikenemisen voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
• auto on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perusteltua aihetta edellyttää (kauppalain 19 §:n 1 momentti).

Huomioi, että kolmas kohta voi koskea sinua, vaikka et tiennyt viasta eikä sinua voida moittia mistään. Hallituksen esityksen mukaan se tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun auton kunnon ja hinnan välillä on ilmeinen epäsuhde (HE 93/1986 vp s. 64). Myyjän suojana on hinta: mitä halvempi ja vanhempi auto, sitä vähemmän ostaja voi odottaa. Kirjaa siksi kauppakirjaan hinta, ikä ja ajomäärä.

Ostajan näkökulmasta näistä kolmesta tilanteesta kerrotaan artikkelissa Auto myyty ”sellaisena kuin se on”: milloin yksityinen myyjä vastaa silti?.

Pelkkä ”ilman takuuta” ei välttämättä ole sama asia kuin ”sellaisena kuin se on”. Sen voi ymmärtää niin, ettet anna erillistä takuuta mutta vastaat virheistä lain mukaan. Jos sinun on tarkoitus rajata vastuuta, kirjoita se auki.

Mitä täsmennetty rajaus tarkoittaa?

Yleisen ehdon lisäksi voit sopia täsmennetystä rajauksesta. Kauppalaki väistyy sopimuksen tieltä (kauppalain 1 luvun 3 §), ja 19 §:n vähimmäisvastuu koskee vain yleistä varaumaa. Hallituksen esityksen mukaan 19 § ei estä sopimasta ehdoista, joilla myyjän vastuu suljetaan tietyltä osin pois tai sitä rajoitetaan (HE 93/1986 vp s. 64). Jos mietit, miten rajaat vastuusi kauppakirjassa, voit pyytää maksuttoman selvityksen vastuuehdoista.

Esimerkkejä täsmennetystä rajauksesta:

• ”Myyjä ei vastaa ilmastointilaitteen toiminnasta. Laitetta ei ole käytetty kahteen vuoteen, eikä myyjä tiedä sen kuntoa.”
• ”Auto myydään varaosa- tai projektiautoksi. Auto ei ole ajokunnossa, eikä myyjä vastaa moottorin tai vaihteiston kunnosta.”
• ”Peräkoukun sähköistys on asennettu itse, eikä myyjä vastaa sen toiminnasta.”

Täsmennetty ehto on siis toimiva, kun se kertoo rehellisesti, mitä et tiedä.

Sillä on kuitenkin samat rajat kuin muillakin ehdoilla:

• Jos tiesit juuri tästä viasta etkä kertonut, ehtoon vetoaminen voi olla kunnianvastaista, eikä sitä silloin sovelleta (oikeustoimilain 33 §).
• Kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomiotta (oikeustoimilain 36 §).
• Ehto ei muuta vääriä tietoja oikeiksi. Jos ilmoituksessa lukee ”ilmastointi toimii”, ehto ilmastointilaitteesta on ristiriidassa oman tietosi kanssa.

Mitä et voi rajata

• Omat väärät tietosi, ellei niitä ole ajoissa ja selvästi oikaistu.
• Tietoisesti salattu olennainen vika.
• Vilpillisen menettelyn seuraukset. Hallituksen esityksen mukaan yleinen ehto voidaan jättää huomiotta, jos myyjä on menetellyt vilpillisesti tai törkeän huolimattomasti (HE 93/1986 vp s. 64). Jos olet menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, ostaja voi vedota virheeseen myöhäisestä ilmoituksesta huolimatta (kauppalain 33 §). Jos olet menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti, et voi myöskään vedota siihen, että ostaja tarkasti auton tai jätti sen tarkastamatta (kauppalain 20 §:n 2 momentti).
• Petos. Petollisella viettelyllä aikaansaatu kauppa ei sido ostajaa (oikeustoimilain 30 §).

Erityinen lupaus laajentaa vastuuta

Tavallisesti myyjä korvaa vain virheestä suoraan aiheutuvan vahingon, kuten hinauksen. Välillisen vahingon, kuten sijaisauton tai auton seisonnan, joudut korvaamaan, jos virhe johtuu huolimattomuudestasi tai jos auto poikkeaa siitä, mihin olet erityisesti sitoutunut (kauppalain 40 §:n 3 momentti). Huolimattomuutta voi olla esimerkiksi tieto, jonka sinun olisi pitänyt tietää virheelliseksi.

Tapauksessa KKO 2024:67 yksityisen myymä, hyväkuntoisena markkinoitu auto oli käyttökelvoton, ja hovioikeus purki kaupan. Seisontakorvausta ostaja ei saanut, koska myyjän huolimattomuutta ei näytetty. Tapauksesta kerrotaan artikkelissa Voiko yksityiseltä ostetun auton kaupan purkaa?. Myyjälle tämä tarkoittaa kahta asiaa: hinnan voi joutua palauttamaan, vaikka ei tiennyt viasta, mutta huolellisuus ja totuudenmukaiset tiedot suojaavat laajemmilta korvauksilta. Älä siksi kirjoita ”moottori moitteeton” tai ”takuuvarma”, ellet todella tarkoita sitoutua siihen.

Kehota ostajaa tarkastamaan auto

Ostajalla ei ole omasta aloitteestaan velvollisuutta tarkastaa autoa ennen kauppaa (HE 93/1986 vp s. 65). Tilanne muuttuu, jos kehotat häntä tarkastamaan sen. Jos ostaja tarkastaa auton tai jättää ilman hyväksyttävää syytä noudattamatta kehotustasi, hän ei voi vedota virheisiin, jotka tarkastuksessa olisi pitänyt havaita (kauppalain 20 §:n 2 momentti).

Kehotuksella on kuitenkin rajansa:

• Se koskee vain sitä, mikä tavallisessa tarkastuksessa olisi pitänyt havaita. Yksityiseltä ostajalta vaaditaan vähemmän kuin ammattilaiselta, eikä ostajaa yleensä moitita siitä, ettei hän ottanut mukaan asiantuntijaa (HE 93/1986 vp s. 65). Moottorin tai vaihteiston sisäinen vika, joka ei näy eikä tunnu koeajossa, jää yleensä tarkastuksen ulkopuolelle.
• Ostajalla voi olla hyväksyttävä syy jättää tarkastus tekemättä, esimerkiksi jos tarkastus aiheuttaisi kohtuutonta vaivaa tai kuluja (HE 93/1986 vp s. 65).
• Jos annat itse aiheen rajoittaa tarkastusta, esimerkiksi sanomalla, että alustaa ei tarvitse katsoa, koska se on juuri ruostesuojattu, tarkastuksen laiminlyönti ei yleensä mene ostajan piikkiin siltä osin.
• Kehotus ei suojaa myyjää, joka on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti, esimerkiksi peitellyt vikaa.

Tee kehotus kirjallisesti, esimerkiksi viestillä ennen kauppaa ja kauppakirjassa. Tarjoa mahdollisuus koeajoon ja kuntotarkastukseen ja kirjaa, jos ostaja ei halunnut käyttää sitä. Tarkastuksen merkityksestä kerrotaan artikkelissa Koeajo ja kuntotarkastus yksityiskaupassa: ostajan tarkastusvelvollisuus.

Malliehdot kauppakirjaan

Seuraavat ehdot ovat esimerkkejä. Muokkaa ne vastaamaan juuri sinun autoasi. Tyhjäksi jätetty tai autoon sopimaton kohta voi kääntyä sinua vastaan.

• Tunnetut viat: ”Myyjä on kertonut ostajalle seuraavista vioista: kytkin luistaa, korjaamon arvio 900 euroa (liitteenä); takaiskunvaimentimet kuluneet; kuljettajan oven lukko ei toimi kaukosäätimellä. Ostaja on ottanut viat huomioon kauppahinnassa.”
• Historia ja epävarmat tiedot: ”Mittarissa on 214 000 km. Myyjä on omistanut auton 3/2022 alkaen. Aiemmasta ajomäärästä ja kolareista myyjällä ei ole muuta tietoa kuin huoltokirjan merkinnät.”
• Täsmennetty rajaus: ”Myyjä ei vastaa ilmastointilaitteen toiminnasta. Laitetta ei ole käytetty kahteen vuoteen.”
• Tarkastus: ”Ostajalle on varattu tilaisuus koeajoon ja kuntotarkastukseen ennen kauppaa. Ostaja koeajoi auton 12.4.2026. Ostaja ei halunnut teettää kuntotarkastusta.”
• Yleinen ehto: ”Auto myydään sellaisena kuin se on.”
• Allekirjoitukset, päivämäärä ja kellonaika.

Ota luovutushetkellä päivätyt valokuvat tai video autosta, mittarilukemasta ja kerrotuista vioista. Niistä on apua, jos myöhemmin riidellään siitä, millainen auto oli luovutettaessa.

Yleinen ehto ei korvaa vikaluetteloa. Luettelo kertoo, mistä on sovittu, ja yleinen ehto kattaa sen, mistä kumpikaan ei tiennyt. Koko kauppakirjan sisällöstä kerrotaan artikkelissa Miten tehdä turvallinen käytetyn auton kauppakirja?.

Kolme esimerkkitilannetta

Esimerkki 1, kerrottu vika ja sen merkitys: Myyjä kirjaa kauppakirjaan, että öljypohja vuotaa ja korjaamon arvion mukaan korjaus maksaa noin 600 euroa. Ostaja kuittaa kohdan, ja hinnasta sovitaan sen mukaan. Kuukauden päästä ostaja vaatii korjauskuluja öljyvuodosta. Ostaja tiesi viasta ja sen hinnasta, joten hän ei voi vedota siihen (kauppalain 20 §:n 1 momentti). Jos autosta paljastuu jokin muu vika, kirjaus ei koske sitä, ja vastuu ratkaistaan yleisen ehdon ja 19 §:n mukaan.

Esimerkki 2, täsmennetty rajaus ja myyjän tieto: Kauppakirjassa lukee, ettei myyjä vastaa ilmastointilaitteen toiminnasta. Kesällä ilmastointi ei toimi, ja kompressori on vaihdettava. Jos myyjä ei tiennyt viasta, ehto suojaa häntä todennäköisesti. Jos ostaja taas pystyy näyttämään, että myyjä oli saanut korjaamolta tarjouksen kompressorin vaihdosta viikkoa ennen kauppaa, ehtoon vetoaminen voi olla kunnianvastaista (oikeustoimilain 33 §). Lopputulos riippuu siitä, mitä myyjän voidaan näyttää tienneen.

Esimerkki 3, tarkastuskehotus: Myyjä kehottaa viestillä ostajaa tarkastamaan auton ja käymään kuntotarkastuksessa. Ostaja ei halua tarkastusta. Myöhemmin ostaja vaatii hinnanalennusta helmojen ruosteesta, joka olisi näkynyt tavallisessa tarkastuksessa. Ostajan asema on heikko (kauppalain 20 §:n 2 momentti). Jos taas vaihteisto hajoaa sisäisen vian vuoksi, jota tarkastuksessa ei olisi havaittu, kehotus ei auta myyjää.

Näin toimit, kun ostaja ilmoittaa virheestä

Älä jätä ilmoitusta huomiotta. Jos et vastaa, ostaja voi korjauttaa auton itse ja vaatia kulut tai viedä asian käräjäoikeuteen.

• Pyydä ostajaa kertomaan kirjallisesti, mikä vika on, milloin hän havaitsi sen ja mitä hän vaatii.
• Pyydä korjaamon lausunto ja kuvat. Ostajan on näytettävä, että vika oli autossa jo luovutushetkellä, koska yksityiskaupassa ei ole virheolettamaa.
• Tarkista ajat. Ostajan on ilmoitettava virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi sen tai hänen olisi pitänyt se havaita (kauppalain 32 §).
• Käy läpi oma aineistosi: kauppakirja, myynti-ilmoitus, viestit, huoltohistoria, kuitit, katsastustodistukset ja luovutushetken kuvat.
• Arvioi, onko vika kerrottu, kuuluuko se täsmennetyn rajauksen piiriin, olisiko ostajan pitänyt havaita se ja onko kyse tavallisesta kulumisesta.
• Jos virhe näyttää todennäköiseltä, harkitse korjaamista. Yksityisellä myyjällä ei hallituksen esityksen mukaan yleensä ole velvollisuutta korjata virhettä (HE 93/1986 vp s. 85). Sinulla on kuitenkin oikeus korjata se omalla kustannuksellasi, jos se onnistuu ilman olennaista haittaa ostajalle (kauppalain 36 §). Korjaus on usein halvempi kuin hinnanalennus tai kaupan purku.
• Vastaa kirjallisesti ja perustellusti. Jos sovitte, kirjaa sovinto ja se, että asia on sillä loppuun käsitelty.

Huomaa, että jos ryhdyt neuvottelemaan virheestä huomauttamatta, että ilmoitus tuli mielestäsi myöhässä, sinun voidaan katsoa luopuneen vetoamasta myöhästymiseen (HE 93/1986 vp s. 84). Jos pidät ilmoitusta myöhäisenä, mainitse siitä heti ensimmäisessä vastauksessasi.

Kuinka kauan vastuu kestää?

Kauppalaissa ei ole kahden vuoden takarajaa. Ostaja menettää oikeutensa vedota virheeseen, jos hän ei ilmoita siitä kohtuullisessa ajassa havaitsemisesta (kauppalain 32 §), ellei myyjä ole menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (33 §). Hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimus vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sopimusrikkomuksesta, ellei vanhentumista ole katkaistu (vanhentumislain 4 § ja 7 §). Purun jälkeisen kauppahinnan palautusvaatimuksen vanhentumisaika voi alkaa myöhemmin. Ostaja katkaisee vanhentumisen vaatimuksella, josta käyvät ilmi peruste ja määrä, tai kanteella (vanhentumislain 10 ja 11 §), ja katkaisusta alkaa uusi kolmen vuoden aika (13 §). Säilytä siksi kauppa-asiakirjat ja viestit vähintään kymmenen vuotta. Määräajoista kerrotaan tarkemmin artikkelissa Milloin ostaja menettää reklamaatio-oikeutensa?.

Millaisia kustannuksia riidasta voi aiheutua?

Riidassa on yleensä kyse korjauskuluista, hinnanalennuksesta tai kaupan purusta.

Hinnanalennus lasketaan suhteessa auton arvoon (kauppalain 38 §). Esimerkki: auto myydään 6 000 eurolla. Virheettömänä sen arvo olisi 6 500 euroa, virheellisenä 5 200 euroa. Virhe alentaa auton arvoa 20 prosenttia, joten myyjä palauttaa 20 prosenttia kauppahinnasta eli 1 200 euroa.

Purku on myyjälle suurin riski. Silloin myyjä palauttaa kauppahinnan korkoineen ja saa auton takaisin, ja ostaja maksaa kohtuullisen korvauksen hyödystä, jonka hän on autosta saanut (kauppalain 64 ja 65 §). Purku edellyttää, että virheellä on ostajalle olennainen merkitys ja että myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt käsittää se (kauppalain 39 §). Pieni tai tavallinen vika johtaa yleensä korjaukseen tai hinnanalennukseen. Moottoria, vaihteistoa tai liikenneturvallisuutta koskeva vakava vika voi riittää purkuun.

Lisäksi tulee kuluriski. Käräjäoikeudessa hävinnyt korvaa yleensä voittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §). Pienten riita-asioiden menettelyssä korvattavia kuluja on rajattu asioissa, jotka ovat tulleet vireille 1.9.2026 tai myöhemmin (21 luvun 8 d §). Kuluista kerrotaan artikkelissa Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut riita-asiassa?

Jos myyt autoja ammattimaisesti, esimerkiksi toistuvasti ja voittoa tavoitellen, sinua voidaan pitää elinkeinonharjoittajana (kuluttajansuojalain 1 luvun 5 §). Silloin et voi kuluttajalle myydessäsi rajata vastuuta näin. Rajanvedosta kerrotaan artikkelissa Yksityiseltä näyttävä myyjä onkin autokauppias: milloin kuluttajansuojalaki pätee?.

Myyjän yleisimmät virheet

• Ilmoitukseen kirjoitetaan myyntipuhetta, kuten ”moitteeton” tai ”ei vikoja”, jota myyjä ei pysty näyttämään toteen.
• Tunnettu vika mainitaan niin ylimalkaisesti, ettei ostaja voi ymmärtää sen merkitystä.
• Luotetaan pelkkään ”sellaisena kuin se on” -ehtoon ja jätetään vikaluettelo tekemättä.
• Ilmoituksen virhe korjataan vain ilmoitukseen, eikä asiasta kerrota jo yhteyttä ottaneelle ostajalle.
• Ostajan reklamaatioon ei vastata, tai siihen vastataan neuvottelemalla huomauttamatta myöhästymisestä.

Milloin juristista on hyötyä?

Ennen kauppaa juristi voi tarkistaa kauppakirjan vastuuehdot, vikaluettelon ja täsmennetyt rajaukset niin, että ne sanovat sen, mitä tarkoitat, eivätkä lupaa enempää. Tämä kannattaa erityisesti, jos auto on arvokas, siinä on tunnettuja vikoja tai sen historia on epäselvä.

Kun ostaja on reklamoinut, juristi käy läpi ilmoituksen, viestit ja kauppakirjan. Hän arvioi, onko vika kerrottu, kuuluuko se rajauksen piiriin ja onko reklamaatio tehty ajoissa. Hän arvioi myös, mitä ostaja pystyy näyttämään vian olemassaolosta luovutushetkellä ja myyjän tiedosta. Juristi laatii perustellun vastauksen, neuvottelee sovinnosta ja kirjaa sen niin, ettei asia jatku. Jos ostaja nostaa kanteen, juristi laatii vastauksen määräajassa ja arvioi kuluriskin. Apu kannattaa hankkia viimeistään silloin, kun ostaja vaatii kaupan purkua tai useita tuhansia euroja. Jos ostaja vaatii sinulta korvausta myymäsi auton virheestä, voit pyytää maksuttoman selvityksen vastuustasi.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Riittääkö pelkkä ”sellaisena kuin se on” kauppakirjassa?

Se rajaa vastuuta vioista, joista et tiennyt, mutta ei suojaa kaikelta. Vastaat silti antamistasi vääristä tiedoista, tietämäsi olennaisen vian salaamisesta ja siitä, että auto on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin hinta huomioon ottaen oli perusteltua odottaa (kauppalain 19 §). Yksilöity vikaluettelo suojaa paremmin.

2. Voinko kirjoittaa, etten vastaa moottorista lainkaan?

Voit sopia täsmennetystä rajauksesta, ja se voi olla tehokas, kun et tiedä moottorin kunnosta (HE 93/1986 vp s. 64). Ehto ei kuitenkaan suojaa, jos tiesit moottorin viasta ja vaikenit, ja kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella (oikeustoimilain 33 ja 36 §). Ehto ei myöskään poista vastuuta siitä, mitä olet moottorista ilmoituksessa luvannut.

3. Voinko vaatia, että ostaja teettää kuntotarkastuksen?

Voit kehottaa siihen, mutta et pakottaa. Jos ostaja jättää tarkastuksen tekemättä ilman hyväksyttävää syytä, hän ei voi vedota siihen, mikä tavallisessa tarkastuksessa olisi pitänyt havaita (kauppalain 20 §:n 2 momentti). Kirjaa kehotus ja ostajan vastaus.

4. Pitääkö minun luetella jokainen pieni kolhu?

Ei tarvitse. Tavallinen ikään ja ajomäärään sopiva kuluminen ei ole virhe, ja yleinen ehto kattaa pienet puutteet, joista et tiennyt. Kaikki olennaiset viat kannattaa kuitenkin kertoa, koska vaikeneminen olennaisesta seikasta, josta tiesit, jää vastuullesi (kauppalain 19 §).

5. Pitääkö minun kertoa vika, jonka ostaja voi itse nähdä?

Kertominen on aina turvallisinta. Selvästi näkyvästä viasta ostajan katsotaan yleensä tienneen (kauppalain 20 §:n 1 momentti), mutta riidassa joudutaan arvioimaan, oliko vika todella selvästi näkyvissä ja ymmärsikö ostaja sen merkityksen. Kirjattu vika ei jätä tulkinnanvaraa.

6. Voiko ostaja vaatia rahaa vielä vuosien päästä?

Voi, jos hän on ilmoittanut virheestä kohtuullisessa ajassa havaitsemisesta ja vaatimus ei ole vanhentunut. Hinnanalennus- ja korvausvaatimuksen vanhentumisaika on kolme vuotta havaitsemisesta, ja vanhentuminen on katkaistava viimeistään kymmenen vuoden kuluessa sopimusrikkomuksesta (vanhentumislain 4 § ja 7 §). Mitä pidempi aika kaupasta on kulunut, sitä vaikeampi ostajan on kuitenkin näyttää, että vika oli autossa jo luovutushetkellä.