Kauppalaki on irtaimen omaisuuden kauppaa koskeva yleislaki. Kiinteän omaisuuden kauppaa taas koskee muun muassa maakaari. Kauppalakia sovelletaan silloin, kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia. Jos toinen kaupan osapuolista on yksityinen henkilö ja toinen elinkeinonharjoittaja, sovelletaan kuluttajansuojalakia. Kauppalaki ei ole pakottava, vaan kaupan osapuolilla on sopimusvapaus. Kauppalaki sisältää säännökset muun muassa siitä, millainen myytävän tavaran tulee olla ja milloin tavarassa on virhe. Tavara katsotaan lähtökohtaisesti virheelliseksi, kun se ei vastaa sitä, mitä kaupan osapuolet ovat sopineet. Tavaran virheen seurauksena ostaja voi tietyin edellytyksin vaatia esimerkiksi hinnanalennusta tai kaupanpurkua.

Kauppalain soveltamisala

Kauppalakia sovelletaan, kun sopimuksen molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia. Kun kaupan toisena osapuolena on elinkeinonharjoittaja ja toisena osapuolena yksityinen henkilö, sovelletaan ensisijaisesti kuluttajasuojalakia. Kuluttajansuojalaki ei tule sovellettavaksi, kun yksityiset henkilöt tekevät toistensa kanssa kauppaa.

Esimerkiksi kun yksityinen henkilö ostaa toiselta yksityiseltä henkilöltä sohvan, sovelletaan heidän väliseen kauppaan kauppalakia. Jos yksityinen henkilö ostaa sohvan sen sijaan elinkeinonharjoittajalta, tulee sovellettavaksi kuluttajansuojalaki. Kuluttajansuojalaki pitää yksityistä henkilöä elinkeinonharjoittajaa heikommassa asemassa, minkä vuoksi kuluttajansuojalailla pyritään suojelemaan yksityistä ostajaa. Kauppalaki taas ei pidä toista osapuolta lähtökohtaisesti heikommassa tai vahvemmassa asemassa olevana.

Kauppalaki koskee irtaimen omaisuuden kauppaa ja soveltuvin osin myös irtaimen omaisuuden vaihtoa. Kauppalaki ei koske esimerkiksi toisen maalla olevan rakennuksen luovutusta, silloin kun samalla luovutetaan käyttöoikeus maahan. Kauppalaki ei ole pakottava. Kaupan osapuolilla on vapaus sopia muista ehdoista kuin mitä laissa määrätään.

Tavaran nouto ja luovutus

Kauppalaissa on erikseen säännökset koskien noutokauppaa ja kuljetuskauppaa. Kun kyse on noutokaupasta, tulee ostajan noutaa tavara myyjän luota. Kuljetuskaupassa tavara kuljetetaan ostajalle.

Lähtökohtaisesti tavara katsotaan luovutetuksi, kun ostaja on ottanut tavaran hallintaansa. Kuitenkin kun tavara kuljetetaan myyjän tavanomaisen jakelualueen ulkopuolelle, on tavara luovutettu jo silloin, kun rahdinkuljettaja on ottanut tavaran haltuunsa.

Yleensä myyjä on velvollinen luopumaan tavarasta vasta kun ostaja on maksanut tavaran kauppahinnan.

Vaaranvastuu

Myyjän vastuulla on ne virheet, jotka tavarassa oli vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa kyseisestä virheestä, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin.

Vaaranvastuu siirtyy ostajalle yleensä silloin, kun tavara luovutetaan hänelle. Jos tavaraa ei saada luovutettua ostajalle hänen oman syynsä vuoksi, siirtyy vaaranvastuu ostajalle, kun myyjä on tehnyt omat luovutustoimensa. Jos ostajan täytyy noutaa ostamansa tavara muualta kuin myyjän luota, siirtyy ostajalle vaaranvastuu silloin kun hän tietää tavaran olevan noudettavissa. Vaaranvastuu ei kuitenkaan koskaan siirry ostajalle ennen kuin on tehty selväksi, että kyseinen tavara on tarkoitettu juuri hänelle. Tämä voidaan osoittaa esimerkiksi tavaraan tai kuljetusasiakirjaan tehdyn merkinnän avulla. Jos kaupan kohteena on kuljetettava tavara, siirtyy vaaranvastuu ostajalle lähtökohtaisesti kaupantekohetkellä.

Kun ostajalla on vaaranvastuu, hänen täytyy maksaa myyjälle kauppahinta, vaikka tavara olisi esimerkiksi tuhoutunut tai kadonnut. Tietenkään ostajan ei tarvitse maksaa kauppahintaa silloin, kun tavaran huononeminen on myyjän syytä.

Tavaran tarkastus ennen kauppaa

Ostaja ei saa vedota virheenä sellaiseen asiaan, joka hänen on oletettavasti täytynyt tietää jo kauppaa tehtäessä. Jos ostaja tarkastaa tavaran kunnon ostohetkellä, hän ei saa vedota virheenä sellaiseen asiaan, joka hänen olisi pitänyt tarkastuksessa huomata. Hän ei saa vedota kyseiseen seikkaan myöskään silloin, jos myyjä on kehottanut ostajaa tarkastamaan tuotteen, mutta ostaja on jättänyt tarkastuksen ilman hyväksyttävää syytä suorittamatta. Poikkeuksena kuitenkin on tilanteet, joissa myyjä on toiminut kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Toiminta voidaan katsoa kunnianvastaiseksi ja arvottomaksi esimerkiksi, kun myyjä on salannut tietämänsä virheen.

Millainen tavaran on oltava?

Lähtökohtaisesti tavaran on oltava ominaisuuksiltaan sellainen, kuin on sovittu. Laissa on kuitenkin määräykset siitä, millainen tavaran on oltava, jos kaupan osapuolet eivät ole siitä sopineet:

• Tavaran täytyy soveltua sen tavalliseen käyttötarkoitukseen.
• Tavaran täytyy soveltua myös sellaiseen ostajan erityistarkoitukseen, josta myyjä oli tietoinen.
• Jos myyjä on esittänyt ostajalle esimerkiksi mallin myymästään tavarasta, tulee myydyn tavaran olla ominaisuuksiltaan tätä mallia vastaava.
• Tavaran täytyy olla myös pakattu tavanomaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran suojaamiseksi ja säilyttämiseksi.

Jos tavara ei vastaa edellä mainittuja seikkoja, on tavarassa virhe.

Tavara on virheellinen myös silloin, kun tavara ei vastaa sitä, mitä myyjä tai myyjän lukuun toimiva on kertonut tavarasta ennen kaupantekoa. Kyseisten tietojen on tullut myös vaikuttaa kaupantekopäätökseen. Tavara ei kuitenkaan ole virheellinen, jos myyjä ei ole tiennyt, eikä hänen olisi pitänyt tietää edellä mainituista tiedoista. Jos tiedot on oikaistu selkeästi ja hyvissä ajoin, ei tavaraa katsota virheelliseksi. Myyjän lukuun toimivana tahona pidetään esimerkiksi tavaran maahantuojaa.

Vaikka tavara olisi myyty ”sellaisena kuin se on” tai muuta yleistä varaumaa käyttäen, täytyy sen vastata niitä tietoja, jotka myyjä on ostajalle kertonut ennen kaupantekoa. Näiden tietojen on tullut vaikuttaa kaupan tekemiseen. Jos tavara ei vastaa näitä tietoa, on siinä virhe. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos myyjä uskottelee tavaran sisältävän tiettyjä ominaisuuksia, joita siinä ei todellisuudessa ole. Tavarassa on virhe myös, jos se on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin mitä tavaran hinta ja muut olosuhteet ovat antaneet ymmärtää.

Tavarassa voi olla myös oikeudellinen virhe. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa jollain kolmannella on omistus-, pantti- tai muu oikeus tavaraan. Esimerkiksi myytävä auto onkin jonkun muun kuin myyjän omistuksessa. Tällöin ostajalla on oikeus vaatia samoja seuraamuksia, kuin silloin jos tavarassa on muunlainen virhe. Ostajalla on aina oikeus vaatia myös vahingonkorvausta, jos hän ei ole tiennyt oikeudellisesta virheestä, eikä hänen olisi siitä pitänytkään tietää.

Esimerkiksi käytettynä myydyssä autossa katsottiin olevan virhe, kun myyjä oli ilmoittanut autolla ajetuksi kilometrimääräksi 49 000 kilometriä vaikka todellisuudessa autolla oli ajettu 73 000 kilometriä (KKO 1998:51).

Reklamaatio

Ostajan tulee tarkastaa tavara luovuttamisen jälkeen, niin pian kuin mahdollista. Kun ostaja havaitsee tavarassa virheen, on hänen ilmoitettava myyjälle virheestä. Ostajan tulee siis esittää myyjälle reklamaatio, joka tulee tehdä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun virhe olisi täytynyt havaita. Jos ostaja ei esitä reklamaatiota kohtuullisessa ajassa, ei hän saa enää vedota tavaran virheeseen. Kohtuulliseksi katsottava aika voi riippua kaupanteon kohteena olevasta tavarasta. Vaikka ostaja ei olisi tarkastanut tavaraa tai esittänyt reklamaatiota, saa hän vedota virheeseen, jos myyjän toiminta on ollut törkeän huolimatonta tai kunnianvastaista ja arvotonta.

Mitä seuraamuksia virheestä voi seurata?

Jos tavarassa on ostajasta johtumaton virhe, voi ostaja:

• Vaatia virheen korjaamista.
• Vaatia uutta toimitusta.
• Vaatia hinnanalennusta.
• Purkaa kaupan.
• Vaatia vahingonkorvausta.
• Pidättäytyä kauppahinnan maksamisesta.

Ostaja saa tietyin edellytyksin vaatia, että myyjä korjaa virheen. Ostaja saa vaatia hänelle maksutonta virheen korjaamista, jos korjaaminen ei aiheuta myyjälle kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Kun kyseessä on olennainen virhe, saa ostaja vaatia myös uutta toimitusta. Uutta toimitusta ei kuitenkaan voida vaatia, jos tavara on ainutlaatuinen, eikä sitä ole mahdollista korvata uudella. Jos myyjä ei korjaa virhettä, on ostajalla oikeus saada korvaus virheen korjaamiseen menneistä kohtuullisista kustannuksista. Ostajan tulee vaatia virheen korjaamista tai uutta toimitusta reklamaation yhteydessä, tai kohtuullisessa ajassa sen jälkeen. Myyjä voi korjata virheen tai uusia toimituksen myös omasta aloitteestaan. Tästä ei saa kuitenkaan aiheutua ostajalle kustannuksia tai olennaista haittaa.

Ostaja saa vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua, jos virheen korjaaminen tai uusi toimitus ei tule kysymykseen tai sitä ei suoriteta kohtuullisessa ajassa. Hinnanalennukseen ei ole oikeutta, jos kyseessä on huutokaupasta ostettu käytetty tavara. Ostajalla on oikeus purkaa kauppa vain, kun virheellä on ostajalle olennainen merkitys. Virheen olennaisuuteen vaikuttaa muun muassa se, onko virhettä mahdollista korjata tai hyvittää muilla keinoin, esimerkiksi korjaamalla virhe tai toimittamalla ostajalle uusi tavara. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon se aika ja haitta, mitä uudesta toimituksesta tai virheen korjaamisesta aiheutuu ostajalle. Jos myyjä on esimerkiksi epäonnistunut virheen korjaamisessa, otetaan se huomioon virheen olennaisuutta arvioitaessa. Kaupan purkaminen voi olla mahdollista myös silloin, kun sopimusrikkomus on johtunut sellaisesta syystä, mihin myyjä ei ole voinut vaikuttaa. Ostaja on saanut vaatia kaupan purkua esimerkiksi silloin, kun hänen ostamansa eläimet olivat jo kaupantekoaikaan altistuneet sairaudelle, johon ne kohta kaupanteon jälkeen olivat sairastuneet (KKO 1991:162).

Ostaja voi tietyin edellytyksin vaatia myyjältä virheen vuoksi myös vahingonkorvausta. Useimmiten myyjällä on vahingonkorvausvastuu. Kuitenkaan myyjän ei tarvitse korvata vahinkoa, jos joku muu kuin myyjä on syyllinen siihen, että myyjä ei ole voinut luovuttaa virheetöntä tavaraa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun tavara kuljetetaan ostajalle, mutta tavara ehtii vahingoittua onnettomuudessa ennen vaaranvastuun siirtymistä. Ostajalla on aina oikeus vahingonkorvaukseen, kun vahinko johtuu myyjän huolimattomuudesta. Oikeus vahingonkorvaukseen on myös silloin, kun tavara on kaupantekohetkellä poikennut siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut.

Luovutuksen viivästyminen

Jos myyjä luovuttaa tavaran liian myöhään tai ei ollenkaan, saa ostaja vaatia myyjää täyttämään sopimuksen. Ostaja saa purkaa kaupan, jos viivästyksellä on hänelle olennainen merkitys. Oikeus kaupan purkuun on myös silloin, kun myyjä ei luovuta tavaraa edes ostajan asettaman lisäajan kuluessa. Jos ostaja kärsii viivästyksen vuoksi vahinkoa, on hänellä oikeus vahingonkorvaukseen. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole, jos myyjällä ei ole ollut vaikutusmahdollisuutta siihen esteeseen, joka on aiheuttanut viivästyksen.

Ostaja saa pidättäytyä kauppahinnan maksamisesta, jos hän on esittänyt myyjälle viivästykseen tai tavaran virheeseen perustuvan vaatimuksen. Kauppahinnan maksusta saa pidättäytyä vain vaatimusta vastaavalta osin.

Miten hinnanalennus lasketaan?

Hinnanalennus lasketaan siten, että virheellisen ja sopimuksen mukaisen tavaran arvon välinen suhde vastaa alennetun ja sopimuksen mukaisen hinnan välistä suhdetta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli virheellisen tavaran arvo on esimerkiksi 90 % sopimuksen mukaisen tavaran arvosta, on alennettu hinta 90 % sopimuksen mukaisesta hinnasta.

Jos sopimuksen mukaisen tavaran arvo olisi 100 euroa, mutta virheellisen tavaran arvo olisi tästä vain 90 %, olisi virheellisen tavaran arvo 90 euroa. Jos sopimuksen mukainen hinta olisi ollut esimerkiksi 80 euroa, olisi 90 % sopimuksen mukaisesta hinnasta 72 euroa. Tämä 72 euroa olisi virheellisen tavaran todellinen arvo, ja hinnanalennus olisi 80 euroa vähennettynä 72 eurolla. Hinnanalennus olisi siis 8 euroa.

Käytännössä tällaisista monimutkaisista laskentasäännöistä on kuitenkin usein poikettu ja etenkin pienten virheiden kohdalla on korvattavaksi tullut kohtuullinen korvaus.

Ostajan velvollisuudet

Ostajan täytyy:

• maksaa kauppahinta,
• noutaa tai vastaanottaa tavara ja
• myötävaikuttaa kauppaan.

Ostajan velvollisuutena on kauppahinnan maksaminen. Kauppahinta on maksettava myyjän luona tai siellä missä tavaran luovuttaminen tapahtuu. Pääsääntöisesti ostajan tulee maksaa kauppahinta samaan aikaan kuin saa tavaran itselleen. Ostaja saa kuitenkin tarkastaa tavaran ennen maksun suorittamista. Kuitenkin jos kauppahinnan maksamisen ajankohtaa ei ole sovittu, täytyy hinta maksaa, kun myyjä sitä vaatii. Myyjä saa vaatia kauppahinnan maksamista, kun tavara on esimerkiksi asetettu ostajan saataville siten kuin on sovittu.

Jos kauppahintaa ei ole sovittu, täytyy ostajan maksaa hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon muun muassa tavaran laatu ja kaupantekohetken käypä hinta. Jos tavaran hinta lasketaan esimerkiksi sen painon mukaan, on hinta laskettava sen painon perusteella, mikä tavaralla oli vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Ennen hinnan määräytymistä vähennetään kuitenkin pakkauksen paino.

Ostajan myötävaikutusvelvollisuuteen kuuluu se, että hän noutaa ja vastaanottaa tavaran. Ostajan tulee muutoinkin kohtuullisesti myötävaikuttaa kauppaan siten, että myyjä voi täyttää sopimuksen. Myyjän ja ostajan välistä yhteistyöstä tarvitaan usein etenkin valmistuskaupassa. Valmistuskaupassa tavara valmistetaan tai hankitaan juuri ostajaa varten. Ostajan velvollisuutena voi olla esimerkiksi piirustusten tai muiden materiaalien toimittaminen myyjälle. Jos ostaja ei täytä kyseistä myötävaikutusvelvollisuuttaan, ei myyjä voi täyttää omaa sopimustaan.

Mitkä ovat myyjän oikeudet?

• Oikeus pysyä sopimuksessa.
• Oikeus vaatia kauppahinnan maksua tai myötävaikutusta.
• Oikeus purkaa kauppa.
• Oikeus vahingonkorvaukseen.

Jos ostaja ei maksa kauppahintaa oikeaan aikaan tai ei myötävaikuta kauppaan, saa myyjä vaatia maksua tai sopimuksen täyttämistä muulla tavoin. Myyjällä on oikeus purkaa kauppa viivästyksen ollessa olennainen tai kun ostaja ei maksa kauppahintaa tai myötävaikuta kauppaan edes myyjän asettaman lisäajan kuluessa. Myyjä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti voi purkaa kauppaa maksuviivästyksen vuoksi silloin, kun ostaja on jo saanut tavaran hallintaansa. Viivästyksen olennaisuuden harkinnassa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi se, onko ostaja yksityinen henkilö vai elinkeinonharjoittaja. Elinkeinonharjoittajalta vaaditaan erilaista maksujen suorittamisnopeutta kuin yksityishenkilöltä. Myyjä saa tietyin edellytyksin purkaa kaupan myös silloin, kun ostaja ei nouda tavaraa tai ota sitä vastaan. Oikeus kaupan purkuun on kuitenkin vain, jos tavaran pois toimittamisella ja viivästyksellä on myyjälle olennaista merkitystä.

Kun kyseessä on ostajalle erityisesti valmistettava tavara, täytyy myyjän yleensä keskeyttää tavaran valmistus, kun ostaja peruu kaupan. Tällöin myyjällä on kuitenkin oikeus saada ostajalta korvaus aiheutuneesta vahingosta. Myyjä on oikeutettu vahingonkorvaukseen myös silloin, kun hän kärsii vahinkoa ostajan viivästyksen vuoksi.

Yhteenveto

• Kauppalaki on irtaimen omaisuuden kauppaa tai vaihtoa koskeva laki; kiinteää omaisuutta koskevaa kauppaa käsittelee mm. maakaari. Kauppalaki ei ole pakottava, vaan kaupan osapuolia koskee sopimusvapaus.
• Kauppalaki koskettaa yksityishenkilöitä tai elinkeinoharjoittajia; jos kauppa koskettaa osapuolia, joista toinen on yksityishenkilö ja toinen elinkeinoharjoittaja, sovelletaan kuluttajansuojalakia.
• Kuluttajansuojalakia ei voi soveltaa, jos molemmat kaupan osapuolet ovat yksityishenkilöitä. Eli, jos yksityishenkilö ostaa liikkeestä sohvan, sovelletaan kuluttajansuojalakia, ja jos yksityishenkilö ostaa sohvan esimerkiksi nettikirpputorilta toiselta yksityishenkilöltä, sovelletaan kauppalakia.
• Kauppalaissa on säännökset erikseen noutokauppaan ja kuljetuskauppaan; kun noutokaupassa ostaja noutaa tavaran, tavara on ostajan hallinnassa heti. Jos tavara annetaan esimerkiksi rahdinkuljettajalle, tavara lasketaan luovutetuksi juo kuljetuksen yhteydessä.
• Lähtökohtaisesti myyjä on velvollinen luopumaan tavarasta vasta, kun ostaja on maksanut siitä.
• Myyjä on vastuussa tavaran virheistä, jotka ovat olleen siinä vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjällä on vastuu, vaikka virhe ilmenisi myöhemmin.
• Kun vaaranvastuu on siirtynyt ostajalle, tämän tulee maksaa kauppahinta, vaikka tavara olisi tuhoutunut tai hävinnyt; tilanne ei kuitenkaan mene näin, jos tavaran huononeminen on myyjän syytä.
• Ostaja ei saa vedota virheisiin, jotka ovat oletettavasti olleet hänen tiedossaan kaupan hetkellä. Ostajalla on velvollisuus tarkastaa tavara ennen kauppaa. Jos ostaja on kehotuksista huolimatta jättänyt tarkastamatta tavaran, virhevastuu siirtyy hänelle. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa myyjä on toiminut kunnianvastaisesti.
• Kuappatavaran täytyy vastata sovittuja piirteitä. Vaikka kaupan osapuolet eivät olisi erikseen siitä sopineetkaan, lain mukaan kaupan tavaran täytyy mm. soveltua sen tavalliseen käyttötarkoitukseen ja sen täytyy olla pakattu sopivalla tavalla, joka on vaadittu tavaran suojaamiseksi ja säilyttämiseksi.
• Tavara on virheellinen, mikäli se ei vastaa sovittua, tai jos sen hinnan tai myynti-ilmoituksen osalta on annettu olettaa, että se olisi kunnoltaan parempi, mitä se oikeasti on.
• Virheellisestä tavarasta tulee tehdä reklamaatio niin pian kuin mahdollista, ilmoittamalla myyjälle virheestä. Jos ostaja ei vetoa virheeseen kohtuullisessa ajassa, hän menettää reklamaatio-oikeutensa.
• Korvausmahdollisuuksia on mm. hinnanalennus, virheen korjaaminen, kaupan purkaminen tai kauppahinnan maksusta pidättäytyminen.
• Myyjän viiveen takia ostaja saa purkaa kaupan, mikäli myyjä ei täytä sopimusta. Jos ostajalla aiheutuu viiveestä vahinkoa, tämä saa vaatia myyjältä korvauksia.
• Hinnanalennus virhetilanteissa vastaa tavaran arvoa; virheen korvauksen tulee vastata tavaran arvon nykyistä hintaa.
• Ostajan velvollisuudet kaupoissa ovat kauppahinnan maksaminen, tavaran nouto- tai vastaanottaminen sekä myötävaikutus kauppaan.
• Myyjän oikeudet ovat sopimuksessa pysyminen, oikeus vaatia kauppahinnan maksua tai myötävaikutusta, oikeus purkaa kauppa sekä oikeus vahingonkorvaukseen. Myyjä on yhtälailla oikeutettu vahingonkorvaukseen, mikäli ostaja ei täytä velvollisuuksiaan siten, että myyjälle koituu tästä haittaa.

Summary in English

• Sales of Goods Act concerns sales or exchange of movable property. Real estate is regulated in Code of Real Estate. Sales of Goods Act isn't binding, and the parties are operating under the freedom of contract.
• Sales of Goods Act regulates the purchases of items for private personem or for tradesmen. If a private person buys a couch from a store, the Consumer Protection law is exploited and if a private person buys a couch via online flee market from another private person, the purchase falls under the Sales of Goods Act.
• In the Sales of Goods Act there are different rules for sales with pick-ups, and sales with delivery; when the buyer is picking up the item, the item is in the buyer's possession. If the item is delivered via a third party, the item is concidered to be in buyer's possession as soon as it is given to the delivery person.
• Usually the seller is obligated to surrender the item only after the buyer has paid for it.
• The buyer is responsible for the defect the item might have during the sale. The seller is responsible, even if the defects appear later.
• When the risk has passed to the bueyr, they must pay the required compensation, even if the item has been destroyed or lost; if the damage is caused by the seller, the situation is different.
• The buyer can not appeal to defects that have assumebly been known by the buyer in the time of the sale. The buyer has an obligation to inspect the item before the sale. If the buyer has neglected the obligation when urged to follow it, the fault liability falls on the buyer. The exception for that is when the seller has acted dishonourably.
• The item must respond to all aspects that the parties have agreed upon. The item must also match the traits set by the law, meaning that for example, it should be suitable for its normal purpose.
• An item has a defect if it is not matching the promised traits, or if the seller has purposefully created an image of the product, that has built up the expectations concerning the item's quality.
• An item with defects must be reclamated as soon as the defect has been detected, by notifying the seller. If the buyer does not make the reclamation in reasonable time, they lose their right to appeal the defect.
• Possible compensations are, for example, discount on the price, fixing the defect, terminating the sale or declaning to pay the price.
• If the seller is delayed, the buyer can terminate the sale. If the buyer is harmed by the delay, they are able to demand compensations.
• A discount must match the price of the item; the compensation must add up to the state of the item.
• The buyer's responsibilities in sale are paying the price, picking up- or receiving the item and general contribution to the sale.
• The seller's rights include sticking to the contract, a right to demand the pay from the buyer or general contribution, a right to terminate the sale and get compensated. If the buyer has caused harm or damage to the seller by not fulfilling their part of the contract, the seller is eligible for compensation.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Ostin tavaran internetistä toiselta yksityiseltä henkilöltä, sovelletaanko kauppaan kuluttajansuojalakia?

Ei sovelleta. Kahden yksityisen henkilön väliseen kauppaan sovelletaan kauppalakia. Kuluttajansuojalakia sovelletaan, kun myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana yksityinen taho.

2. Mitä tehdä, kun sain kuulla ostamani tavaran olevan varastettu?

Kun joku muu kuin myyjä omistaa kaupan kohteena olevan tavaran, on kyseessä oikeudellinen virhe. Tällöin ostaja voi vaatia seuraamuksia oikeudellisen virheen johdosta. Oikeudellisen virheen seuraamuksena voidaan esittää samoja vaatimuksia kuin muidenkin virheiden osalta. Ostaja ei kuitenkaan saa vaatia vahingonkorvausta, jos hän tiesi oikeudellisesta virheestä ostaessaan tavaran.

3. Täytyykö minun antaa myyjän korjata virheellinen tavara vai voinko purkaa kaupan?

Myyjällä on oikeus korjata virheellinen tavara. Tavaran korjaaminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa ostajalle olennaista haittaa tai kustannuksia. Korjaamisen tulee tapahtua myös kohtuullisessa ajassa reklamaation tekemisestä. Hinnanalennuksen vaatiminen ja kaupan purkaminen on mahdollista vain, jos virheen korjaaminen ei tule kysymykseen tai myyjä ei korjaa tavaraa kohtuullisessa ajassa. Jotta kaupan purkaminen olisi mahdollista on virheen oltava myös olennainen.

4. Täytyykö minun maksaa kauppahinta ennen kuin myyjä antaa minulle ostamani tavaran?

Pääsääntöisesti kauppahinta maksetaan samaan aikaan kuin tavara luovutetaan ostajalle. Ostajan tulee kuitenkin saada tarkastaa tavara ennen kauppahinnan maksamista.

5. Noutamani tavara tippui lattialle tuodessani sen kotiin, voinko vaatia hinnanalennusta?

Et voi vaatia. Vaaranvastuu siirtyy ostajalle lähtökohtaisesti silloin, kun tavara luovutetaan hänelle.

6. Ostin yksityiseltä henkilöltä lisäravinteita, joita maahantuoja mainosti valheellisilla terveysvaikutuksilla. Mitä voin tehdä?

Tavara katsotaan virheelliseksi, jos tavara ei vastaa sitä, mitä myyjä tai esimerkiksi maahantuoja on kertonut tavarasta ennen kaupantekoa ja tuo tieto on vaikuttanut kaupantekopäätökseen. Oletettavasti tuotteen terveysvaikutukset ovat vaikuttaneet päätökseen lisäravinteiden ostamisesta. Kuitenkin jos myyjä ei ole tiennyt, eikä hänen olisi pitänyt tietää valheellisista tiedoista, ei tavaraa katsota virheelliseksi. Kun tavarassa on virhe voi ostaja vaatia muun muassa virheen korjaamista tai kaupan purkua. Jotta kaupan purku olisi mahdollinen tulee virheen olla olennainen.

7. Ostamassani tavarassa on virhe, voinko purkaa kaupan?

Kaupan purkua voidaan vaatia vasta viimeisenä keinona. Ensin täytyy vaatia virheen korjaamista tai tuotteen vaihtamista. Jos nämä eivät onnistu, voi ostaja vaatia hinnanalennusta. Mikäli hinnanalennuskaan ei tule kysymykseen, voi ostaja purkaa kaupan. Kauppaa ei kuitenkaan saa purkaa, jos virhe on vähäinen. Esimerkiksi nopeasti korjattavissa oleva virhe katsotaan vähäiseksi.

Aiheesta muualla

• Kauppalaki (Finlex)
• Maakaari (Finlex)
• Kuluttajansuojalaki (Finlex)